Kannattaa kääntyä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin puoleen
https://kavi.fi/
sähköposti: kavi@kavi.fi
https://kavi.fi/yhteystiedot/
Samaa aihetta sivuava kysymys on esitetty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjastosta-voisi-saada-kaukolainaa…
Kirjastokorttia ei ikävä kyllä voi uudistaa sähköpostitse. Mikäli kirjastossa asioiminen on haastavaa voit valtuuttaa jonkun muun asioimaan puolestasi. Se onnistuu joustoasiakkuuden avulla.
Joustoasiakkaaksi voi rekisteröityä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Rekisteröitymiseen tarvitaan valtuuttajan ja valtuutetun tiedot. Rekisteröitymislomakkeen saa kirjastosta tai Helmet.fi-sivulta Kirjastokortti ja lainaaminen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiak…
Porot olivat jo varhain yksityistä omaisuutta. 800-luvulla eläneen norjalaisen heimopäällikön Ottarin todetaan omistaneen 600 poroa ja houkutusporoa. Porot lienevät olleet Ottarin veroalueen saamelaisten omistamia tai hoitamia.Vähitellen poronhoidossa siirryttiin muutamien porojen omistamisesta suurempiin porokarjoihin. Fennoskandian alueen suurporonhoito sai alkunsa myöhäiskeskiajalla Länsi-Norjan alueella. Tunturipeurojen määrän vähentyessä kehitettiin uusi, paimennukseen ja jutaamiseen perustuva poronhoito. Poronhoito alkoi levitä eri suuntiin 1300-luvulla ja saavutti Pohjois-Ruotsin ja Tornion Lapin 1400-1600-lukujen aikana. Ruotsin ja Norjan tunturialueilta suurporonhoito levittäytyi vähitellen länteen. Suurporonhoito levisi...
Hei,
Voit saada lainaksi Suuri Toivelaulukirjan no 4 ja no 3. joissa kyseiset kappaleet ovat. Varauksen voit tehdä HelMetin kautta, jos Sinulla on kirjastokortti ja PIN-koodi. Voit tulla myös meidän kirjastoon ja lainata ao. kirjat tai ottaa valokopiot a´30 centtiä / kpl.
Kyseiset nuotit ovat sivuilla 24-25 Toivelaulukirja no 4 ja s. 104-105 Toivelaulukirja no3.
Akselin ja Elinan häävalssi löytyy myös Heikki Aaltoilan erillisestä pianonuotista.
Liisa Taimisen kirja Laitisen-kukkasen suku löytyy Mikkelin kaupunginkirjastosta. Sen voi lainata sieltä kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, joten ottakaa yhteyttä Keravan kaupunginkirjastoon, niin kirja tilataan teille Mikkelistä.
Suomen valokuvataiteen museo on vastannut smantapaiseen kysymykseen nän: "Suosittelen tutustumaan tulosteiden arkistokelpoisuutta pohdittaessa oheisen nettisivun tarjontaan:http://www.wilhelm-research.com/ Täältä löytyy useiden "tulostin, muste, paperi, kehystys, säilytys" -yhdistelmien testejä, jotka on tehty hallituissa oloissa ja joihin useat ammattilaiset ympäri maailman luottavat. Selkeistä taulukoista on helposti havaittavissa eri muuttujien vaikutus säilyvyyteen."
Vastauksessa on myös vinkkejä musteen ja paperin valinnasta, mutta ne sinulla tuntuu jo olevan tiedossa.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=59
Kameralaukku.com keskustelussa on hieman helpommin hahmotettavia vinkkejä. https://foorumi...
Hei, Suomen kolme suurinta tekojärveä ovat: Lokka 314 km2Porttipahta 149 km2Uljuan tekojärvi 28km2Lähteet: Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)Luokka:Suomen tekojärvet – Wikipedia
Suomeksi hänestä ei taida olla kirjoitettu mitään, mutta hänen kotisivuillaan (http://www.joannsimon.com/) hän kertoo itsestään ja hevosharrastuksestaan.
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tietoa asiasta. Tutkimme useampaa mattokirjaa kokoelmassamme, mutta ikävä kyllä polypropeenimatoista ei niissä kerrottu. Myöskään lehtitietokannasta ei löytynyt artikkeleita aiheesta. Kehottaisimme kääntymään sellaisen mattoliikkeen puoleen, joka tällaisia mattoja myy.
Bo Lönnqvist on kirjoittanut leivosten klulttuurihistoriaa ja historiaa. Katso kirjaa Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä.
Katso myös seuraavia:
http://whatscookingamerica.net/History/CakeHistory.htm
http://www.foodtimeline.org/foodcakes.html
http://www.tokenz.com/history-of-birthday-cake.html
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta "Linkki maailman runouteen" löytyy tietoja Alfred Tennysonilta suomennettuista runoista. Runo The Kraken ei tietokannasta löydy. Runoa ei löytynyt suomennettuna muistakaan lähteistä.
"Linkki maailman runouteen" http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Runo The Kraken löytyy alkuperäisenä sivulta http://classiclit.about.com/library/bl-etexts/atennyson/bl-aten-kraken…
Leipätaikinaa tehtäessä tuorehiiva todellakin neuvotaan yleensä laittamaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja kuivahiiva taasen noin 42 asteiseen. Löytyi kuitenkin artikkeli, jossa leipurimestari Kari Hagelberg neuvoo laittamaan tuorehiivan huomattavasti yleistä neuvoa viileämpään veteen, jopa 10-15 asteiseen. "Kun leipä paistetaan, lopputulos säilyy silloin sopivan sitkeänä ja leipä pysyy useamman päivän oikein syömäkelpoisena.", perustelee Hagelberg neuvoaan.
Leivinhiiva – Wikipedia
Voi hiivatti! Leipurimestari Kari tyrmää yleisen harhaluulon, johon sinäkin olet uskonut | Makuja | MTV Uutiset
Ruoanlaiton kemiallisiin salaisuuksiin voi tutustua myös seuraavan listauksen kirjojen avulla:
Helmet -- elintarvikekemia
Slaavilainen ruokakulttuuri kattaa useamman valtion ruokakulttuurin, mm. Venäjä, Ukraina, Bulgaria, Puola ja Tsekki.
Hyvät artikkelit näiden alueiden ruokakulttuurista löytyvät kirjoista Kultainen keittokirja (osat 3 ja 4) ja Culinaria: European specialties: Vol 1.
Myös seuraavista kirjoista aiheesta löytyy tietoa, vaikka useimmat pääasiassa sisältävät ruokaohjeita. (eniten kirjallisuutta näyttää löytyvän Venäjän ruokakulttuurista):
Lindström, Juhani: Venäläinen keittiö: Jäämereltä Kaukasiaan
Lehmusoksa, Risto: Venäjän keittiö
Salamaa, Elsa: Gulassista haaremin herkkuun
Lehtiartikkeleita:
Saine, Helena: Venäjä (Kodin kuvalehti 1999; 8, s. 143-144, sarja: Maailma lautasella)
Venäläinen ruokaperinne yllättää (Ortodoksinen kulttuuri 1995; 6...
Jos kirjat ovat vanhempia, kannattaa kurkistaa aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistua vastausta Löysin ullakolta 1800-1900 luvun alkupuolelta kirjoja ja kysyisin mikä niiden arvo on tai mihin niitä tarjota? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Myös antikvariaateista voi kysellä kaikenlaisten kirjojen arvoja Antikvariaatit ja divarit, Helsinki | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Ja esimerkiksi Finlandia kirja -niminen nettiantikvariaatti kertoo ostavansa kirjoja ja heille voi lähettää kuvia kirjahyllyistä arviota varten Ostetaan kirjoja | Kirjojen kierrätys ja osto koko Suomesta (finlandiakirja.fi)
Muutospyynnön esim. ennakkoverotukseen voit tehdä soittamalla Helsingin verotoimistoon. Verohallinnon yhteystiedot ovat
osoitteessa http://www.vero.fi/ . Erilaisia lomakkeita voi myös tulostaa Verohallinnon sivuilta, mutta niitä ei voida
palauttaa sähköisesti. Jotkut palvelut on siirretty myös Internetin kautta toimiviksi, mm. verokortin voi tilata verkossa, lisätietoa http://www.vero.fi/?article=5054&path=5,733&language=FIN sekä verokorttipalvelu http://portal.vero.fi/public/default.aspx?nodeid=7788&culture=fi-FI&con… . (Vastausta päivitetty toimituksessa).
Etsin tietoa hamsterin valjaista sekä kirjastossa olevista hamsterinhoito-oppaista että internetistä. Melko yleinen mielipide tuntui olevan, että hamsterille ei pitäsi laittaa valjaita ollenkaan, koska hamsterin ruumiinrakenne on sellainen, että hamsteri pääsee valjaista helposti karkuun. Valjaat saattavat myös puristaa liikaa. Mm. Suomen hamsteriyhdistyksen sivuilla kerrotaan näin. Ohjeita tai kaavoja valjaiden tekemiseen ei löytynyt. Koska valjaita ei hamsterille suositella, itsetehdyt valjaat tuskin ovat sen mukavammat tai turvallisemmat. Jos nyt kuitenkin haluat tehdä hamsterillesi valjaat voit ehkä tehdä ne kaupan valjaita mallina käyttäen. Halvemmaksi itsetehdyt valjaat tuskin tulevat.
Lähde:
http://www.hamsteriyhdistys.net/faq.php
Kyseisiä sopimuksia ei valitettavasti löydy kirjastoista. Tietoa sopimuksista ja niiden tilauksen voi tehdä Tegnologiateollisuus ry:n (entinen Metalliteollisuuden Keskusliitto) www-sivujen kautta osoitteesta http://www.teknologiainfo.net/default.asp?docId=12357&productGroupId=12…. Lisätietoa voi kysyä myös Järjestöjen Talolta, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä, puh. (014) 656 611.
Palveluskelpoisuusluokat ja -säädökset löytyvät esimerkiksi seuraavasta terveysohje-dokumentista (pdf-tiedosto):
http://www.mil.fi/laitokset/laaketiede/terveysohje.pdf
En löytänyt silmäykselläni tuollaista painorajoitusta, mutta voit tutkia vielä tarkemmin halutessasi.
