Voit etsiä Anni Polvaa koskevia tietoja esimerkiksi Kysy kirjastonhoitajalta Arkistosta.
Mm. seuraavissa kirjoissa on artikkeli Anni Polvasta:
"Sain roolin johon en mahdu" (kirjastossa luokka 86.2)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (luokka 86.11)
Kotimaisia naisviihteen taitajia (luokka 86.12)
Lisäksi Rauman kaupunginkirjastossa on kerätty lehtileikkeitä Anni Polvasta.
Internetistä löytyy Anni Polvaa koskevaa tietoa esim.
-Kariston sivuilta
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
-Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
-Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta (viikon kirjailija viikko 22/07)
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjailijat/
Wicca-uskonnosta löytyy tietoa www-sivulta
http://www.wicca.fi. Lisää tietoa löytyy googlesta (http://www.google.fi) esim. hakusanoilla: wicca, wiccat tai wicca yhdistys.
Lisäksi Taivalkoskenkin kirjastosta löytyy kirja:
Mitä wicca on?
Toim. Hjelm, Titus
Like 2005
ISBN 952-471-502-3
Otavan iso musiikkitietosanakirja kertoo seuraavaa: "Popmusiikki (engl. pop music, lyhenne sanasta popular music) viittaa musiikinlajiin. Rock and roll-musiikin läpimurron jälkeen (1956) on popmusiikkia yhä yleisimmin alettu kutsua rockiksi tai rockmusiikiksi."
Yksinkertaistaen sanottuna: popmusiikki on yleisnimike ja rock on sen alalaji, mutta nykyään usein popmusiikkia kutsutaan rockiksi.
Popmusiikissa on paljon erilaisia tyylisuuntia, jos haluat saada jonkinlaisen rungon eri kehitysvaiheista, niin voit käydä kirjaston käsikirjastossa olevasta OTAVAN ISO MUSIIKKITIETOSANAKIRJASTA (Osa 4 kohdasta: popmusiikki)käydä lukemassa. Tästä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löydät itsellesi lähimmän kirjaston, jossa teosta on: http://www....
Suomalainen Tieto Oyj ja ruotsalainen Enator AB (publ) yhdistyivät 7.7.1999. Yhtiö muutti nimensä jälleen Tieto Oyj:ksi 26.3.2009. Enemmän Tiedon ja Enatorin historiasta voi lukea Tieto Oyj:n sivuilta http://www.tieto.fi/tiedosta/historia
Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja...
Emme ole onnistuneet saamaan selville mistä runosta on kyse. Verkkohauilla kyseistä säettä ei löytynyt, joten ainoa keino on selata läpi kaikki Tommy Tabermannin teokset.
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari. Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15. Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14. Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä. Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.lib.hel.fi
Suzanne Collinsista ei vielä ole julkaistu suomeksi kirjoja. Eikä missään kirjailijoista kertovissa kirjoissa ole hänestä mainintaa. Hän on vielä niin uusi tulokas Suomessa, ettei ole päässyt painettuihin teoksiin.
Kirjassa
Gresh, Lois H: The Hunger games companion : the unofficial guide to the bestselling Hunger games series
mainitaan muutamalla sanalla Suzanne Collins, mutta keskitytään pääasiassa Nälkäpelin maailmaan.
Useissa suomalaisissa lehdissä on hänen kirjoistaan arvosteluja (esim. Onnimanni 2013: 3 ja Portti 2009: 1), joita voit kysyä kirjastosta. Mutta niissäkään ei ole tietoa itse kirjailijasta.
Netistä hänestä löytyy paljon tietoa englanniksi. Tässä linkkejä:
http://www.suzannecollinsbooks.com/bio.htm
http://www....
Päättää
Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjassa (os 2 L-P, s.464–465) ’tehdä t. kiinnittää pää, pääte, pääty tms., kotkata naula (et.länsimurt.); saattaa päätökseen, lopettaa; tehdä päätös, päätellä’.
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se...
Otaksun että tarkoitat Tiputanssi kappaletta, joka oli pop muistaakseni 1980-luvulla. Alkuperäinen nimi on Tcip tchip ja säveltäjä on Thomas Werner. Valitettavasti ei löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tarkoitat varmaankin taloyhtiön pelastussuunnitelmaa. Pelastuslain (379/2011) ja Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (407/2011) mukaan pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Tiivistetysti pelastussuunnitelmassa esitetään rakennukseen liittyvät vaaranpaikat ja riskit. Lisäksi annetaan toimintaohjeeet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä vaaratilanteissa toimimiseksi. Lisätietoja, tarkemmat ohjeet ja mallipohjan pelastussuunnitelman laatimiseen löydät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivulta.
SPEKin sivusto: https://www.spek.fi/turvallisuus/pelastussuunnitelma/
HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin- ja ruotsinkielistä.
Lisätietoa OverDrivesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/uusi-…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/HelMetkirjaston_uusi_sahkokirjap…
Valitettavasti laulua ei tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan sitä kautta vastaus löytyy.
Enid Blytonin (1897-1968) Sos-sarjan 4.osa ”Sos ja junaryöstäjät” (alkuperäinen nimi :Secret seven on the trail) ilmestyi suomeksi vuonna 1973. Kirjan on suomentanut Inkeri Pitkänen. Blyton kirjoitti kirjan vuonna 1952.
Blytonista ja hänen kirjoistaan löydät lisää tietoa hakemalla esim. Piki-verkkokirjastosta asiasanalla: Blyton. Myös netistä löytyy runsaasti tietoa (esim. Wikipediasta).
Kysy kirjastonhoitaja -palstalla on vastattu moneen Blyton-kysymykseen ja annetut vastaukset löytyvät arkistosta.
Internetistä löytyy tietoa leopardista. Suomenkielisiä löydät esimerkiski evreka-haun kautta ( http://www.evreka.fi/ ). Täsmällisin haku tulee käyttämällä hakusanoina "Panthera pardus", ja valitsemalla kieleksi suomi. esimerkiksi sivu http://pp99.fazermakeiset.fi/3611/ppleopardi.htm
Muilla kielillä löytyy myös paljon leopardista myös paljon tietoa. Jos vaihdat kieleksi englannin ja siirrät valintanapin kohtaan "hae maailmalta", saat yli 1500 viitettä, joiden läpi kahlaamisessa on tietenkin työtä. SIeltä voisi poimia esimekiksi osoitteen http://library.thinkquest.org/11234/leopard.html
Seuraavista kirjoista löydät leopardeja koskevia tietoja:
KINGDON, Jonathan: The Kingdon Field Guide to African Malmmals. Academic Press,
1998. S....
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuija_Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kirjailijan kohdalta löytyy myös lähdeluettelo, josta löytyy kirjoja, joissa on tietoa kirjailijasta.
Lyhyesti Lehtisestä voisi sanoa seuraavaa: Tuija Lehtinen on syntynyt vuonna 1954. Hän kirjoittaa suosittuja viihdekirjoja ja nuortenkirjoja.
Rebekka ja kesäprinssi on tyttökirjasarjan ensimmäinen osa ja se sijoittuu nykyaikaan. Kirja on tyyliltään tai genreltään nuortenkirjallisuutta ja se on varsin perinteinen tyttökirja.
Englanninkielisten nimisivustojen mukaan Janelle on johdettu nimestä Jane. Nimen Janelle variaatioita: Janel, Janelba, Janell, Janella, Janellie, Janely, Janiella, Janielle, Jannelle, Jenell, Jenelle, Jinella, Jinelle, Johnelle ja Jonelle.
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Janelle
Jane on englantilainen lyhentymä Johannasta, pitempiä muotoja ovat mm. Janet, Janetta ja Janette. Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen).
Lähde: Suuri etunimikirja / Lempiäinen, Pentti
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Janelle on maassamme sangen harvinainen nimi. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
