Taulujen ja signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista ja he auttavat töiden arvioinnissa. Tässä muutama ehdotus:
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Hagelstam & Co https://www.hagelstam.fi/osta-myy
Helander https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voi myös olla apua etsinnöissä, sitä on saatavilla useista kirjastoista:
https://finna.fi/Record/vaski.253041
Suomen Taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkeli:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
IMDb-tietokannan mukaan elokuvan musiikin on säveltänyt Murray Gold. Kappaleen nimi saattaisi näkyä elokuvan lopputeksteissä, mutta sitä ei ainakaan kirjastojen kautta ole mahdollista saada katsottavaksi.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyi tieto, että näitä päätöksiä on luettavissa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston käsikirjastossa. Tässä linkki tietokantaan:
https://finna.fi
Kirjoita hakuruutuun Keskusverolautakunnan päätöksiä ja valitse hakutyypiksi teoksen nimi. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteystiedot ja aukioloajat:
Fabianink. 24 A, 4.-5. krs.,
puh. 09-19122006 neuvonta,
avoinna: lukukauden aikana ma-pe 9-20,
Käyttöoikeus on kaikilla.
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Seuraavassa hieman vihjeitä esitelmääsi:
- Hitit : 70-luku. (Sis. 80 laulua, sanat, nuotit ja tiedon siitä, kuka esitti ja minä vuonna)
Taustatietoja artisteista saat esim. teoksista:
- Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja 1-2 ja
- Nyman, Jake: Rocktieto 1-3.
1990-luku
Suosikki- ja Soundi-lehdistä löytyy listoja 90-luvun suosikkiäänitteistä ja Mitä-missä-milloin vuosikirjassa on vuosikatsaus myös kevyeen musiikkiin ja listoja myydyimmistä levyistä.Taustatietoja esittäjistä mm.
seuraavista:
- Jee jee jee : suomalaisen rockin historia.
Teosten saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html ja etsiä lisää tietoa esim. asiasanoilla popmusiikki, historia, Suomi.
Tässä kirjoja lasten kognitiivisia toimintoja harjoittavasta Bright start –ohjelmasta:
- Bright Start -ohjelman soveltaminen dysfaattisille lapsille : tapaustutkimus neljän oppilaan kognitiivis-sosiaalisten taitojen oppimisen ja opettajan ohjauksen muuttumisesta yhden lukuvuoden aikana / Marja Virmajoki-Tyrväinen (2005)
- Saisinko Bright Starttia? : autististen ja autistisesti käyttäytyvien lasten opetus kognitiivisia taitoja kehittävän Bright Start-harjoitusohjelman avulla (sarja ja malli) / Liisa Säkäjärvi (2004)
- Bright Start -ohjelman toteuttaminen päiväkodissa, ohjelman yhteyden arviointia lasten oppimisvalmiuksien kehittymiseen ja Bright Start -ohjaajien kokemuksia ohjelman käytöstä / Tiina Ronkainen (2001)
Lehtiartikkeleita löytyy...
Aikakauden muodista saa kaikkein parasta ja autenttisinta tietoa ko. ajan naisten- ja muotilehdistä. Helsingin pääkirjastossa Itä-Pasilassa on varastoituina 70-luvun naistenlehdistä ainakin Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista. SoneraPlazan hakuohjelma (joka etsii suomalaisia sivuja) ei löydä kovin kummoisia sivuja hakutermillä +70-luku +muoti, mutta ehkä kannattaa kuitenkin katsoa. Sillä saa sivut http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/4.97/muoti.htm ja http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/11.96/tekstit/muoti.htm ,joissa kerrotaan mitä 70-luvun muodin piirteitä on kertaustyyleinä 90-luvun muodissa. Osoitteessa http://sun3.oulu.fi/~roininen/kostamus/katitau.htm analysoidaan 70-lukua,...
Päiväkodin aloittamisesta ja yökyläilystä on paljon kirjoja, ja ne varmasti ovat tilanteet, joissa lasten eroahdistus usein tulee esiin. Päiväkotiin menosta kerrotaan ainakin kirjoissa Wolde: Sanna päiväkoti, Pelliccioni: Onni-poika menee päiväkotiin, Forssen Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko, Kuutti: Onni ja Aada päiväkodissa ja Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri. Yökyläilykirjoja ovat esimerkiksi Kuutti: Onni ja Aada yökylässä, Känkänen: Tuu yökylään, Apo Apponen!, Kirkkopelto: Mollin iltahepuli, Lindenbaum: Essin uni hukassa ja Reuterstrand: Emppu yökylässä. Ihan suoraan eroahdistuksesta ei näissä eikä muissakaan kuvakirjoissa puhuta, vaan enemmänkin halutaan vahvistaa myönteistä kuvaa lasta mahdollisesti...
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
Hyviä vinkkejä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käytöstä löytyy Helmet-sivuston Lapset-sivuilta. Siellä kerrotaan mm. siitä, kuinka saa kirjastokortin ja kuinka kirjat on kirjastossa järjestetty. Myös eri kirjastojen tapahtumista löytyy tietoa sivun kautta. Esimerkiksi ensi viikon talvilomaviikolla kirjastoissa on paljon toimintaa. Sivut löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset
Aikuisillekin tarkoitetuilta Info-sivuilta löytyy lisää tietoa vaikkapa kirjojen varaamisesta. Varaaminen ja kirjan lähettäminen Helmet-kirjastosta toiseen on alle 18-vuotiaille maksutonta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Hyviä lukuvinkkejä löytyy vaikkapa lastensivusto Okariinon ja nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirin kautta:
http://www.okariino.fi...
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Satakunnan Kansassa oli 28.6.1965 artikkeli Juhannus meni kitaramusiikin tahdissa. Saman päivän Helsingin Sanomissa oli pieni juttu yhtyeestä.
Lehdet ovat luettavissa Porin kaupunginkirjaston lehtilukusalissa.
Videomateriaalia ei löytynyt kirjastojen kokoelmista.
Tapio Rautavaara ei ole levyttänyt tätä Ragnar Ågrenin säveltämää laulua, jonka alkuperäinen nimi on "Spelmannen" ja sanoittaja Dan Andersson. Ehkä muistelet Esa Niemitalon levytystä? Esa Niemitalon ääni muistuttaa Tapio Rautavaaran ääntä. Hänkään ei laula täsmälleen muistamillasi sanoilla, vaan "mä soitan niinkuin tahdon enkä niinkuin neuvotaan". Mauno Kuusisto laulaa tämän saman kohdan: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin halutaan." Tauno Palo laulaa: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin toiset haluaa." Esa Niemitalo aloittaa laulun sanoilla "Oon soittoniekaks syntynyt", kun esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 2, laulu alkaa: "Oon soittoniekka huoleton". "Soittoniekka"-laulun suomenkielisten sanojen tekijäksi on...
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta suomeksi:
-Benchmarking: huipputasosta oppiminen: suomalaisia käytännön kokemuksia. Metalliteollisuuden kustannus 1995.
-Benchmarking: työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen laatuyhdistys 1996.
-Hoitotoiminnan tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Stakes 1998.
-Benchmarking käsikirja: nopea oppiminen - ylivoimainen kilpailuetu. Laatukeskus 1998.
-Kulmala, Juhani: Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämisen välineenä. Tampereen yliopisto 1999.
Lehtiartikkeleita kannattaa myös etsiä, esimerkiksi kirjaston kautta Aleksi-tietokannasta.
Tuskimpa missään maassa vaaditaan väittelyä tohtoriksi lääkärin tointa harjoittaakseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa polku on hieman erilainen kuin Suomessa, sillä siellä lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan vasta kandidaatin (Bachelor's degree) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterivaiheen jälkeen tehdään erikoistuminen ja sitä seuraavan lisensiaatin tutkinnon jälkeen saa lääkärin oikeudet. Suomessa lääketieteen opinnot aloitetaan yleensä suoraan lääketieteellisessä.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei yleensä käytetä sanaa doctor kun puhutaan lääkäristä. Voit toki käyttää ilmaisua "my doctor" jolloin kuulija olettaa sinun puhuvan sinua hoitavasta lääkäristä, mutta moni puhuu erityisnimityksillä, mitkä kuuluvat ihan arkikieleen. GP eli...
Suomen Sukutukimusseuralla on SukuForum -niminen keskusteluryhmä, josta löytyy henkilö, joka on käyttänyt vanhempaa Juuret -tietokantaa. Sukututkimusseuran sivulta, www.genealogia.fi, on myös linkkejä muihin keskusteluryhmiin.
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä tietolähteitä.Lahdenpää, Veikko: Myyjän kirja (5. painos: Suomen osuuskauppojen keskuskunta, 1958)Osuusliikkeen matkassa : muistoja edistysmielisestä osuustoiminnasta (Työväen Arkisto, 2018)Pirhonen, Seppo: Meidänkin kylässä oli kauppa : maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin (Urjamedia, 2017)Tasa, Armas: Tiskin takana ja pöydän päässä : osuuskauppamiehen muisteloita (Weilin + Göös, 1978)Osuusliikkeistä on laadittu paljon historiikkeja, mutta ne ovat useimmiten paikallisia. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy runsaasti tietoa Pirkanmaan osuusliikkeiden vaiheista, mutta ei Pohjois-Suomen. Kannattaa tehdä hakuja esim. kirjastojen yhteisessä Finna-...
"Kielletyt käskyt" sisältyy ainakin Lasse Mårtensonin "Lauluja"-nimiseen nuottikokoelmaan (v.1976, tunnistenumero 7022885X). Nuotti kuuluu Kauniaisten kirjaston kokoelmaan, saatavuustiedon voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Kannattaa valita "tarkennettu haku": nimeke + tekijä + vain nuotteja.
