Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".
Lähteet
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980.
"Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu...
Tähän tapaukseen voi soveltaa esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesääntöä, jossa on tarkka "sotapalvelukelpoisuusluokittelu ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella". Kyseisissä luokituskoodeissa alussa oleva kirjain viittaa palveluskelpoisuusluokkaan, sekä sen perässä oleva numero tarkentaa vamman tai sairauden.
Ko. sodanaikaiseen Lääkärintarkastusohjesääntöön voi tutustua muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastossa (www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto) .
Sukulaisuussudetta merkitsevä sana veli taipuu veljen, veljeä, jne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%20veli?searchMode=all
Nimi Veli taipuu Velin, Veliä jne.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/
Kappale on "Varis on valtion varatyömies". Sen on säveltänyt Jani Uhlenius ja sanoittanut Veikko Lavi. Kappaleen on levyttänyt mm. Songilo 1978, Veikko Lavi 1986 ja Heikki Kinnunen 1989.
Valitettavasti kirjastojärjestelmästä voidaan tällä hetkellä lähettää vain yksi noutoilmoitus per varaus. Varausilmoituksen voi saada myös tekstiviestitse.
Varauksia pidetään odottamassa noutoa kuusi kirjaston aukiolopäivää eli siis käytännössä viikko plus päivä. Jos varausta ei ehdi noutaa, sen voi poistaa esimerkiksi Taskukirjastossa tai Helmetin Omissa tiedoissa ennen noutoajan umpeutumista. Tällöin noutamattoman varauksen maksua ei mene.
Kumpaankaan kysymykseen ei pysty antamaan suoraa vastausta. Pellavan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. sadon onnistuminen ja oma osaamisesi pellavan käsittelyssä. Aarin alalta voisi saada riittävästi pellavaa esimerkiksi muutaman pyyhkeen tekemiseen, mutta huonolla tuurilla sato tuhoutuu ja siitä ei saa mitään.Lampaan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. lampaan rotu ja se, kuinka ohutta lankaa villasta kehrätään. Yhdellä keritsemiskerralla suomenlampaasta saa villaa pari kiloa, muista roduista voi saada enemmän. Yhden lampaan villoista saa helposti kintaat, villapaidan tai enemmänkin vaatetta.Lisää tietoa suomenlampaan villasta: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/suomenlampaan-villa
Kiva tunne vatsassa(tai joidenkin mielestä epämiellyttävä) johtuu siitä, että kiihdytyksissä ja äkillisissä suunnanmuutoksissa vatsaontelon elimet pyrkivät jatkamaan matkaansa entiseen suuntaan, vaikka laite vie kehoa jo uuteen. Tässä toimii siis massan hitauden periaate (massan hitaus on kappaleen liikkeen muutosta vastustava ominaisuus) Erityisesti kouraisee aallonharjan jälkeen, eli kun nouseva liike äkisti vaihtuu laskeutuvaksi. Silloin mahalaukku, suolet ja maksa jatkavat nousuaan.
Hetkellistä painottomuuden tunnetta voi kokea vapaassa putoamisessa. Huvipuistoissa pisimmän painottomuuselämyksen saa Linnanmäen Raketin kaltaisissa laitteissa, joissa vapaa pudotus kestää muutamia sekunteja.
Vastaus on laadittu mukaillen seuraavaa...
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
Skotlantilaisen Irvine Welshin tuotannosta on suomennettu viisi teosta, joista uusin suomennoskin on yli kymmenen vuoden takaa (Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet, suom. Sauli Santikko, 2007, Otava). Tällä hetkellä ei ole ennakkotietoa siitä, että Welshiltä olisi tulossa uusia suomennoksia.
Irvine Welsh Otavan sivuilla https://otava.fi/kirjailijat/irvine-welsh/
Fennica https://finna.fi
Irvinen Welshin kotisivu http://www.irvinewelsh.net/
Tässä joitakin koiran tai muun lemmikkieläimen kuolemaan liittyviä kirjoja. Kirjat löytyvät kirjastoista.
Lasten- ja nuortenkirjoja
- Vaarin laika / kirjoittanut Mats Wahl
- Koirista parhain / Helena Meripaasi
- Kissaenkeli muuttaa taivaaseen / Tuula Korolainen
- Rakas koira, rakas kani / kirj. Martin Waddell ; kuv. Barbara Firth
- Koirien taivas / Emma Chichester Clark
- Eero / Posy Simmonds
- Petterin koiranpentu / Irmelin Sandman Lilius
Aikuisten kirjoja
- Amanda / Mirjami Hietala
- The curious incident of the dog in the night-time / Mark Haddon
- Sitä koiraa en unohda koskaan / toimittanut Aili Palmén
Tietokirjoja
- Spritea pelastamassa: tarina koiranomistajan ilosta ja tuskasta / Mark Levin
- Pet loss: a apiritual guide / Julia Harris
Parsia tarkoittaa paikkaamista tai korjaamista. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta, mutta oletetaan että se olisi johdettu laatua ja tapaa tarkoittavasta parsi-sanasta. On myös mahdollista, että sana on muodostunut riimisanaksi sanoille kursia ja harsia.
Lähteet:
Suomen etymologinen sanakirja
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Sanoma Pro 2013)
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Koskiniemi Sisko, Kääntöpuolella lapsuus ja Ihan tavallinen perhe. Kirjailija on lastensuojelun ammattilainen, joka kirjoittaa fiktion keinoin kohtaamistaan ilmiöstä.
Laukkarinen Liisa, Yhden asian mies ja Pakko juoda?
Härkönen Anna-Leena, Onnen tunti, joka käsittelee sijaisvanhemmiksi ryhtymistä.
Hayden Torey, Sähkökissa. Kirja kertoo autistisesta pojasta
Hayden Torey, Nukkelapsi. tositarina puhumattomasta tytöstä
sekä muut Haydenin kirjat.
Jalava Antti, Asfalttikukka. Kirja kertoo siirtolaisista, suomalaisista Ruotsissa 1970-80-luvulla.
Mörö Mari, Kiltin yön lahjat
Feldt Felicia, Näkymätön tytär
Onkeli Kreetta, Ilonen talo...
Kaikki kolme nimeä ovat muunnelmia kreikkalaisista nimistä Nikolaos ja Nikodemos, jotka tarkoittavat voittoa, kansaa tai kansan voittoa. Nikolauksen taustalta löytyy myös hyväntekijä Pyhä Nikolaus, itsensä joulupukin esikuva. Alkuperäinen nimi on eri maissa saanut erilaisia muotoja: Nico, Niilo, Nikita, Nikke, Niklas, Niclas, Niko, Nikolai, Nicholas jne. Nimipäivää Niklas viettää 6.12.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus, 2007
Hei,
Irrallisia kansipapereita, tai suojapapereita, alettiin käyttää ilmeisesti Englannissa 1820-luvun lopussa kangassidosten yleistyessä. Hienot kannet kaipasivat suojausta, ja usein suojapaperi peittikin koko kirjan, ja paperi poistettiin ostamisen jälkeen. Nykymuotoisia kansipapereita alettiin käyttää 1850-luvulla, ja ne yleistyivät vähitellen vuosisadan kuluessa. Kansipapereiden pääasiallinen tehtävä oli kuitenkin vain suojata kirjaa, joten ne olivat usein huomattavasti vaatimattomampia kuin kirjan varsinaiset kannet. Kansipaperit heitettiinkin yleensä pois joko silloin, kun kirjat asetettiin kirjakaupassa myyntiin, tai sitten oston yhteydessä. Niitä kuitenkin jaettiin melko yleisesti kirjojen mukana 1860-70-luvuilla Euroopassa, Iso-...
Turun kaupunginkirjaston käyttösäännöissä kielletään ohjelmien asentaminen asiakaskoneille. Kielto perustuu siihen, että työasemien ylläpito kävisi työlääksi, mikäli niille asennettaisiin paljon erilaisia ohjelmia. Myös tietoturvanäkökohdat täytyy tässä kohdin ottaa huomioon. Lisäksi useat ohjelmat vaativat asentuakseen järjestelmänvalvojan oikeuksia, joita ei kirjaston työntekijöillä ole.
Asiakastyöasemien kokoonpanoa ollaan parhaillaan suunnittelemassa uusiksi, ja tässä yhteydessä tullaan harkitsemaan myös ehdottamaasi ohjelmaa tai vastaavaa sovellusta.
Sanonnan taustalla saattaa olla ajatus vähään tyytymisestä tai ongelmattomasta mukautumisesta uusiin olosuhteisiin. Olisi helppo kuvitella sitä käytetyn evakkomatkan raskasta tunnelmaa keventämässä. Niin kuin Liisa Ahokkaan tutkimus Evakkomatkalla : karjalaisten kokemuksia ensimmäiseltä evakkomatkalta (Turun yliopisto, 2009) vastaansanomattomasti osoittaa, huumori oli jaksamisen kannalta evakoille ensiarvoisen tärkeä asia.Vaikka sanonta ehkä onkin ollut sovellettavissa evakuointitapahtumiin ja niihin liittyviin kokemuksiin, sinänsä se ei niihin liity, vaan on paljon vanhempaa perua. Se on mukana – monena varianttina – vuonna 1910 julkaistussa Anshelm Koskenjaakon laajaan tausta-aineistoon perustuvassa seikkaperäisessä...
Mummulan mieleenpainuva ja koskettava kirja on ollut toinen Arthur S. Maxwellin neljästä suomenkielisestä Onnen päiviä -kertomuskokoelmasta, jotka ilmestyivät Suomen adventtikirkon omistaman Kirjatoimen kustantamina vuosina 1960-71.
Kysymyksessä mainitut Onnen päiviä 2 -kirjan nimettömiksi jääneet tarinat ovat Leena ja liimapullo sekä Kerro aina äidille.
Ensimmäisen Onnen päiviä -kokoelman esipuheessa kirjoittaja kuvailee kirjaansa näin: "Valmistellessani tätä kirjaa olen pitänyt kahta periaatetta tärkeänä: ensiksi -- että kertomusten tulee olla tosia, ja toiseksi, että jokaiseen kertomukseen tulee sisältyä jokin opetus, joka voisi auttaa lapsen luonnetta kehittymään puhtaaksi ja voimakkaaksi."
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) kertoo Aarre-nimestä näin.
Aarre on lyhentymä Aaretin rinnakkaismuodosta Aaretti. Nimet ovat suomalaisia muunnoksia saksalaisesta Arnold-nimestä. Arnold tulee muinaissaksan arn (kotka)+ old (valta, voima) eli "kotkan tavoin hallitseva". Suomen almanakassa Aarre-nimi ollut vuodesta 1929.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
