Tämän hetken tunnetuimmat itävaltalaiskirjailijat lienevät Peter Handke (s. 1942) ja Elfriede Jelinek (s. 1946). Eräitä heidän teoksistaan on mahdollista lukea myös suomen kielellä.
Alla olevasta linkistä löydät saksankielisen internetsivuston, joka käsittelee viime vuosien itävaltalaiskirjailijoita ja heidän teoksiaan:
http://www.literature.at/elib/index.php5?title=Oesterreich_-_Gegenwarts…
Nimi on ilmeisesti salanimi eikä henkilön todellinen nimi ole tiedossa.
Lähde:
Eskonmaa, Anja KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000185273
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Lääkäriseura Duodecimin ja Duodecim kustannuksen ylläpitämältä Terveysportti-sivustolta löytyy Lääketietokanta, josta löytyvät apteekissa myytävien lääkkeiden tiedot. Lääketietokanta vastaa suurin piirtein painettua Farmaca Fennica -luetteloa, mutta päivityksiä tulee kaksi kertaa kuukaudessa.
Lääkettä voi esimerkiksi kauppanimellä tai lääkeluokituksen mukaan selaamalla. Tietokannasta löytyy myös tieto yhteensopimattomuudesta.
Vaikutukset ovat tietenkin aina yksilöllisiä, ja lääkkeen annostus ei aina ole yksiselitteistä. Tämä on kuitenkin erinomainen lähde tarkistaa lääkkeen mahdolliset haitat ja yhteensopivuus, jos asia epäilyttää. Viime kädessä kannattaa tietysti kysyä neuvoa useammalta kuin yhdeltä lääkäriltä tai asiantuntijalta....
Tarkoitatko sienisokeria eli trehaloosia? Lääkärilehden artikkeli ( 6.10.2011) mukaan sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat, mutta tavallista enemmän sitä on muun muassa herkkutatissa, kantarellissa ja orakkaissa. Sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat niin että tuoreissa sienissä trehaloosia on 0,3–16,8 g/kg, ja ruoaksi valmistetuissa sienissä 0,5–38,1 g/kg. Alla linkki artikkeliin:
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/trehaloosi-kivistaa-si…
Kysymyksesi koskee varmaankin verkkokirjastoalueesi OUTI-kirjastojen kaukopalvelumaksuja.
OUTI-kirjastojen verkkosivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 1 €/nide. Lisäksi peritään mahdollinen lähettäjäkirjaston määräämä maksu. Kopiotilauksen hinta määräytyy lähettäjäkirjaston taksan mukaan. Kaukolainaksi tilataan aineistoa, jota ei ole saatavana OUTI-kirjastoissa.
Lisätietoa asiasta voit lukea täältä:
https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/lainaus-ja-maks…
Tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät yleensä kirjastojen tai kirjastoverkkojen nettisivuilta.
Lotta Svärd -haulla Kirjasammosta seitsemän romaania ja runoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lotta%20Sv%C3%A4rdHaulla lotat saa seuraavat teokset, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lotat
Ennen ehto eväkses löytyy Tauno Koskelan lausumana CD-levyltä Luuvartim Boja: Luanikast reissu - Raumlaissi veisui ja värsyi. Kyseinen levy on kuunneltavissa netissä Spotify musiikkipalvelussa. Palveluun täytyy rekisteröityä Facebookin kautta tai sähköpostiosoitteella. Toki levy on myös lainattavissa kirjastossa.
Voisitko täsmentää, mitä tarkoitat lastenkirjallisuudella? Toivotko tilastoa esim. kuvakirjojen (kirjastoluokka 85.22) vai lastenkertomusten (84.2)lainausluvuista? Kun olet vastannut, toimitan tiedot "tilastonikkarillemme".
Sääennusteissa toisinaan mukana oleva "tuntuu kuin" -lämpötilalukema pyrkii osoittamaan, miten ihminen aistii lämpötilan iholla. Lukeman laskemiseen vaikuttaa pakkasella tuulen voimakkuus, helteellä puolestaan ilman kosteus.
Ihmisen iholta haihtuu jatkuvasti lämpöä, ja mitä kylmempi ilma on, sitä enemmän lämpöä häviää. Tuulen voimakkuus vauhdittaa lämmön haihtumista, ja vaikuttaa näin pakkasen purevuuteen. "Tuntuu kuin" -lämpötilan laskennassa kylmällä säällä huomioidaan pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus ihon pintalämpötilaan ja pintaverenkierron muutoksiin. Kuumalla säällä suuri ilmankosteus taas vähentää kosteuden haihtumista iholla, ja siksi ilma voi tuntua kuumemmalta kuin mitä on.
Sääennusteiden "tuntuu kuin" -...
Valitettavasti signeerauksesta on mahdotonta saada selvää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen taulun tekijän.
Hae asiasanalla Sinkkonen, Lassi Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, osoitteessa www.turku.fi/aino .
Löytyy esim. sellainen teos kuin Kirjallisuus Suomessa (toim. Antti Eskola ja Katarina Eskola).
Kannatta myös vierailla Kirjastot.fi -sivuilla ja etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
hakusanoilla Lassi Sinkkonen. Näet aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia.
Voitte uusia lainanne HelMet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiinne on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu". Näin pääsette omiin tietoihinne, näette lainanne ja mahdolliset varaukset. Voitte uusia valitsemanne teokset tai kaikki lainat ruksaamalla haluamanne teokset. Kun olette klikannut kohdasta "Uusi kaikki lainat" tai "uusi merkityt lainat", siirrytte sivulle, jolla kysytään vielä "Allaoleva(t) laina(t) uusitaan. Jatkatko?". Tässä valitsette "Kyllä" ja näin laina(t) on uusittu.
Mikäli kyseisestä teoksesta tai teoksista on varauksia, uusiminen ei onnistu. Lainoja ei voi uusia myöskään siinä tapauksessa, että ne on uusittu jo viisi...
Kappaleen "Hän kahlaa kanssasi halki tulppaanien" on säveltänyt Måns Groundstroem ja sanoitus on merkitty Jarkko Laineen nimiin. Ikävä kyllä, Finna-hakupalvelun mukaan nuotinnosta ei ole saatavissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=H%C3%A4n+kahlaa+kanssasi+ha…
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää ja kehittää kirjastojen yhteisiä, kansallisia Linnea-tietokantoja. Linnea-palvelut löytyvät Internetistä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/linnea/ . Pääsivulta on linkki Linnea-palveluiden julkaisuihin, http://www.lib.helsinki.fi/linnea/julkaisut.html . Painettua materiaalia löytyy kuitenkin hyvin niukasti. Linnean käyttöoppaita yms. kannattaa tiedustella lähimmästä yliopistokirjastosta.
Useimmissa kirjastoissa on mahdollisuus käyttää artikkelitietokanta Aleksia, jonka alatietokannoista FINP (kotimaisten talouselämän alan lehtien tietokanta) ja TALI (tekniikan aikakauslehti-indeksi) löytyi muutamia artikkeleita Linneaan liittyen. Vapaatekstihaulla löytyivät mm. artikkelit "Linnea-verkko...
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupungin kirjastot ovat suljettuna 1.2–14.2. heikentyneen koronatilanteen takia Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän linjauksen mukaisesti.
Uusia varauksia ei myöskään oteta vastaan kirjastojen ollessa suljettuna. Tämän vuoksi Jyväskylän kirjastoja ei voi valita noutopaikaksi sulkuaikana ja verkkokirjasto ehdottaa muiden Keskikirjastoihin kuuluvien kuntien kirjastoja. Haapamäen kirjasto on aakkosissa ensimmäisenä, siksi se näkyy noutopaikkana ensin. Alasvetovalikosta voi valita myös muita kirjastoja.
Jos kirjan tarvitsee nopeasti, sen voi varata toiseen kuntaan. Silloin varauksen tosin joutuu myös hakemaan ko. kunnan kirjastosta.
Toivottavasti Jyväskylään pääsee taas tekemään varauksia...
Sambasta ja karnevaaleista löytyy tietoa ainakin englannin kielellä.
Espoossa Leppävaaran kirjastossa on hyllyssä englanninkielinen kirja nimeltä "Samba", sen tekijä on Alma Guillermoprieto.
Meillä täällä Kannelmäen kirjastossa on kaksi cd-levyä, joiden lipukkeissa on englannin kielellä tietoa karnevaalien historiasta:
"Les grands carnavals d'Amerique Latine et des Antilles"
"Grands carnavals d'Amerique de Rio a Quebec"
Internetistä löytyy tietoa jonkin verran myös suomeksi, kun hakee hakukone "Googlesta" sanoilla: karnevaalit and samba.
Encyclopaedia iuridica fennica -teos jakaa immateriaalioikeuden tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen. Aluksi tekijänoikeuden puolelle on luettu kirjailijoiden, säveltäjien, taidemaalarien, kuvanveistäjien, runoilijoiden yms. oikeudet luomuksiinsa. Sen jälkeen kun tekijänoikeuteen on ryhdytty tukeutumaan haluttaessa suojata esim. äänitteitä ja tietokoneohjelmia, on rajaa tekijänoikeuden ja teollisoikeuden välille vaikeampi vetää.
Kopioston www-sivuilla www.kopiosto.fi sanotaan mm. että tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa.
Tekijänoikeuslaki löytyy
Finlexin haulla osoitteesta www.finlex.fi .
Edelleen Kopioston sivulla sanotaan, että tekijällä on valta päättää siitä, saatetaanko...
Olisikohan kyseessä Eugenio Giovenardin teos Kielletty mies, jonka on suomentanut Hilkka Mäki? Sen on julkaissut Like vuonna 2001. Alkuteoksen nimi on Os filhos do cardenal. Kyseessä on kehitysromaani, jonka sisältöä kuvataan sanoilla 'munkit', 'romaanit', 'pappeus', 'katolisuus', 'roomalaiskatolinen kirkko','kaunokirjallisuus'.
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
