Selasin Hesarin arkistoa hakulauseella "ulkona sataa", mutta en löytänyt hakutuloksista mitään kirjoittamiseen liittyvää. On siis mahdollista, että artikkeli on julkaistu jossakin muussa lehdessä.
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Sulkuaikana lainoja kannattaa nyt uusia verkkokirjastossa tai puhelimitse, koska niille tulee tavallista pidempi laina-aika poikkeustilan takia.
Kysymyksesi koskee Kuopion kaupunginkirjastoa. Siellä palautuksia voi kuitenkin halutessaan jättää kirjastojen palautusluukkuihin, mikäli sellainen on.
Palautusluukut ovat seuraavissa kirjastoissa:
-Pääkirjasto (Museokadun puolella)
-Juankosken lähikirjasto
-Kaavin lähikirjasto
-Nilsiän lähikirjasto
-Puijonlaakson lähikirjasto
-Tuusniemen lähikirjasto
Lisätietoa mm. lainojen uusimisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D47970
Kyseinen elokuva voisi olla Thom Eberhardtin ohjaama Gross Anatomy vuodelta 1989. Se on esitetty Suomessa nimellä Leikitäänkö lääkäriä? MTV3-kanavan ohjelmistossa 13.6.1994. Elokuvan päähenkilö on Matthew Modinen esittämä kevytmielinen lääketieteen opiskelija Joe Slovak. Yksi hänen ohjaajistaan on lupusta sairastava tohtori Rachel Woodruff, jota näyttelee Christine Lahti.
Luetteloita väitöskirjoista löytyy internetistä, tekemällä haun suomalaisessa hakupalveluun (esim. Evreka http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/suomihaku.htm). Haun tuloksena näyttää tulevan listoja yliopistoittain ja tiedekunnittain. Jos mahdollista, hakua kannattaa rajata aihealueella. Väitöskirjoja löytyy myös Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot), jota voit selata kirjastoissa.
Ylen Elävän arkiston kautta löytyy paljonkin Hannu Karpon ohjelmia:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Hannu%20Karpo
Tätä kysymääsi ei kuitenkaan löytynyt. Voit kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) kertoo, että Laatunen on karjalainen sukunimi. Se voi olla joko germaanista tai ortodoksista alkuperää. Laatunen-nimi saattaa perustua karjalaiseen ristimänimeen Platana, Platto(i), jotka puolestaan johtuvat venäjän ja kreikan Platon-nimestä. Toisaalta sukunimet Laatu ja Laatunen voivat olla kehittyneet germaanisesta Latho, Laade -nimestä, tai Lars-ristimänimestä.
Harmillista, että eräpäivämuistutuksissa on ollut sinulla ongelmia. Sähköpostilla lähetettäviin muistutuksiin ei ole tullut muutoksia ja niiden pitäisi tulla kuvailemallasi tavalla, pari päivää ennen eräpäivää. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään kirjastoosi joko käymällä, puhelimitse tai sähköpostilla, niin tietosi voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmetistä.
Kysymyksesi on lääketieteellisesti, psykologisesti ja antropologisesti niin laaja ja monitahoinen, ettei tässä palvelussa ole mahdollista vastata siihen tyhjentävästi.
On olemassa sairauksia ja oireita, jotka aiheuttavat vaikeuksia tunnistaa kasvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin neurologiset sairaudet ja muistihäiriöt.
https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/vinkkeja-kasvosokeudesta-karsiville/
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1348/174866407X231001
On vaikea sanoa, voisiko ihminen unohtaa oman ulkomuotonsa, jos hän ei voisi katsoa valokuvia tai peilin kaltaisia heijastavia pintoja. Kasvojen tunnistaminen on ihmislajin evoluution kannalta elintärkeää, joten voisi spekuloida, ettei unohtamista kovin...
Tampereella toimi vain yksi varsinainen talouskoulu, Tampereen talouskoulu, josta saa tietoja sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/talouskoulu.htm Koulun nykyinen nimi on Tampereen kotitalousoppilaitos ja sen historiasta löytyy tietoja myös sivulta http://www.takol.piramk.fi/historia.html
Varsinaisia matrikkeleita en koulusta löytänyt, pari historiallista teosta kyllä: Lepistö, Vuokko: Tampereen talouskoulussa (vuodelta 1990) ja Tampereen talouskoulu 1892-1922: synty, kehitys ja nykyinen toiminta (vuodelta 1922). Matrikkeleita kannattaa varmaan tiedustella talouskoululta, vaikka epäilen, ettei niitä ole.
Ahlmanin ammattiopisto on myös perustettu 1900-luvun alussa, siitä löytyy yhteystiedot sivulta:
http://www.akonet.org/...
Pirkkalan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tieto:
"Voit tehdä varauksia kirjastossa, mobiilisovelluksessa tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen Pirkkalan kokoelmasta on maksutonta. Muualta PIKI-alueelta tuleva seutuvaraus on 2 €. Noutamattomasta varauksesta veloitetaan 1 €.
Mikäli etsimääsi aineistoa ei ole saatavissa Pirkanmaalta lainkaan, on mahdollista tehdä kaukovaraus. Tehdäksesi kaukovarauksen ole yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun tai sähköpostilla osoitteeseen kaukolaina@pirkkala fi
Varauksia voi lainata vain sillä kortilla, jolla varaus on tehty. Pirkkalan kirjastot eivät luovuta varauksia muille kuin varauksen tehneelle henkilölle. Jos jonkun pitää hakea varauksesi puolestasi, ole yhteydessä kirjastoon etukäteen...
Levyn hintaa kannattaa kysyä Karijoen pääkirjastosta. Soita, lähetä viesti tai mene käymään kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.karijoki.fi/site;jsessionid=C2D42A6DBFDBADB30AF9B51DF185FDA2…
Emme onnistuneet löytämään tällaista kauppaa Helsingistä. Muutamassa muussa Suomen kaupungissa liike on. Ja verkkokaupoista tosiaan tätä kahvia voi myös ostaa.
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi Marie Antoinetten elämäkertaa; kirjoittajina Joan Haslip ja Stefan Zweig. Ranskan vallankumouksen tapahtumia käsitellään teoksissa Bainville, Jacques: Ranskan historia sekä Aubry, Octave: Ranskan suuri vallankumous.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli Versailles'n historiasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Palace_of_Versailles)
Perhejuhlista löytyy tietoa kirjoista: Esim.
Immonen, Päivi: Juhlakirja - juhlia, tapoja ja perinteitä .WSOY, 2003; Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat : siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. WSOY, 1999; Roininen, Kaarina: Kodin parhaat juhlat.WSOY, 1999; Juhlakirja : opas elämän suuriin hetkiin / [toimitus: Arja Harjuvuori].Caratia, 1998; Nyt on juhlan aika : juhlanjärjestäjän käsikirja / [toimituskunta: Pirjo Muurinen .. et al.] ; [valokuvat: Pekka Haraste .. et al.].Valitut palat, 1998.
Laila Hietamiehestä löytyy elämäkertatiedot Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotisivuilta kohdasta Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Laila Hietamies on esitelty siellä uudella nimellään Laila Hirvisaari (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960).
Myös Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämillä sivuilla Sanojen aika on lyhyet elämäkertatiedot ja vinkkejä muista lähteistä (ei netissä).
Jos kirjoitat Google-hakuun "Laila Hietamies", saat linkkejä muillekin sivuille.
Jyväskylästä oli saanut Keski-Suomen museolta seuraavaa tietoa: Koristemaalaukset ovat maalannut Oskari Raja-aho, ei Urho Lehtinen. Toisaalta taas Sirosen ja Lahden kirjoittamassa kirjassa Sinappiaurinko kerrotaan, että joidenkin tietojen mukaan Lehtinen olisi yhteistyössä Raja-ahon kanssa suunnitellut koulun kattomaalauksia. Museosta löytyy teos: Cygnaeus koulun historia ( (isbn: 052-5332-79-9). Siinä tulkitaan tuntemattoman tarinan olevan Väinämöisen veneretki, jonka aikana hän valmisti hauen leukaluusta uuden kanteleen, kävi Pohjolassa vaatimassa Sampoa ja Sammon ryöstön jälkeen menetti myrskyssä sekä Sampon että uuden kanteleensa.
Museon kirjaston yhteystiedot, http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/kokoelmat_ja_tutkimus/kirjasto…
Aineistotietokanta Helmetissä näkyvä kirjan painovuosi on niiden kirjojen painovuosi, jotka kirjastoissa ovat. Se ei siis välttämättä ole ensimmäinen. Joskus kirjastossa ei ole ensimmäistä painosta, joskus painoksia on useampiakin. Jos kirjan painos ei ole ensimmäinen, se useimmiten näkyy mainintana (esim. 2. p.), mutta vanhimpien kirjojen tiedoista tämä maininta voi puuttua.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kaikesta Suomessa julkaistusta. Se on vapaasti internetin kautta käytettävissä osoitteessa http://finna.fi
Fennican mukaan suomennosten ensimmäiset painokset ovat seuraavat:
-Hermann Hesse, Muuan nuoruus 1978
-Siegfried Lentz, Kiusattu 2001
-Jan Guillou, Pahuus 1996
-Philip Ridley, Demonit 1993
