Kirjallisuusagentin työnkuva on varmasti hyvin monipuolinen eikä kaksi kirjallisuusagenttia varmasti tee täysin samankaltaista työtä. Isossa kuvassa kirjallisuusagentti edistää kirjallisuuden vientiä. Esimerkiksi suomalainen kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck vie suomalaista kirjallisuutta ulkomailla. Tässä mielenkiintoinen juttu hänen työstään: https://yle.fi/uutiset/3-9562225
Auton modifiointia ja tuunausta käsitteleviä kirjoja löydät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi Esimerkiksi Mauno, Esko: Tuning : auton modifiointi. Voit hakea sanalla tuning joko Helmetistä tai internetistä.
TEKIJÄ Tanninen, Seppo-Juhannus, kirjoittaja
TEOS Krunoja : runoja ja kuvarunoja / Seppo-Juhannus Tanninen
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1977
ULKOASU 68 sivua : kuvitettu ; 21 x 18 cm
Tässä runokirjassa on paljon krunoja.
Nuotit kappaleeseen Ake, Make, Pera ja mä löytyvät muun muassa seuraavista nuottijulkaisuista: Hectorlauluja (Levysävel, 1983), Asfalttiprinssi (Warner/Chappell Music Finland, 1995), Hitit:70-luku (Warner/Chappell Music Finland, 1997).
Lisää Hectorin kappaleiden nuotteja löydät Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston aineistotietokannasta ( http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ ) kirjoittamalla tekijäkenttään Hector ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Kannattaa kokeilla hakua myös kappaleen nimellä, vaikka tulos jääkin ehkä hieman suppeammaksi.
Samasta tietokannasta saat myös tiedon nuottien olinpaikoista ja saatavuudesta.
Capitalis monumentalis-kirjoitustyylistä eli roomalaisesta meisselikirjoituksesta on jonkin verran tietoa seuraavissa suomenkielisissä kalligrafiakirjoissa:
Airas, Annukka: Kalligrafia. WS 1998 sekä
Numminen, Ahto: Tekstauskirja. Otava 1988.
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilla on tietoa potilaan oikeuksista. Siellä sanotaan mm. näin:
"Jos potilas ja lääkäri eivät pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, siitä päättää viimekädessä lääkäri lääketieteellisten syiden perusteella. Potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, jota hän haluaa."
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilaan_oikeu…
Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelu tuottaa kattavia ilmastotilastoja ja asiantuntijaselvityksiä perustuen säähavaintohistoriaan, joka ulottuu paikoin jopa 1800-luvun alkupuolelle saakka.
Havaintojen lataus -palvelussa on tallennettuna vuorokausi- ja kuukausikohtaisia säähavaintoja aina 1960-luvulta alkaen: Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos
Haku ei kuitenkaan tällä kertaa tuottanut tulosta.
Hei,
Tampereen kaupunginkirjaston käyttösääntöjen http://www.tampere.fi/kirjasto/saannot.htm mukaan yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa 5 DVD-levyä.
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan...
Celia-keskuksen kautta voi saada käyttönsä äänikirjoja, jos tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa lukivaikeuden, sairauden tai vamman takia. Celian sivuilla kerrotaan, että "Celian palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä käyttäjäksi kaupunginkirjastossa. Myös koulujen erityisopettajat ja korkeakoulukoulukirjastot rekisteröivät oppilaita ja opiskelijoita palveluiden käyttäjäksi."
Lisää tietoa Celian sivuilta:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/kayttosaannot/
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Celiaan ja kysyä heiltä tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Popedan Irmeli-kappaleen sanat löytyvät täältä:
http://www.stlyrics.com/songs/p/popeda7163/irmeli264119.html
Sleepy Sleepersin Kaksi tapaa keittää kahvia-kappaleen
sanoja en löytänyt Internetistä. Kappale löytyy levyltä Born in the S.A.V.O (1985). Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Paljon tietoja Tove Janssonista löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=34&lang=F1
Kirjailijan nimen vieressä on laatikko, josta voi valita henkilötiedot, tuotannon (erikseen suomennetun tuotannon), tekstinäytteitä tai lähteitä.
Tästä viimeisestä, eli lähdeluettelosta löytyy paljon Tove Janssonia käsittelevää kirjallisuutta, jota voit lainata kirjastosta.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy joitakin teoksia, joissa saatetaan käsitellä aihetta.
Haun voi tehdä sanahakuna käyttämällä hakusanoina esim. "uskonnot" (voi myös hakea uskontojen nimillä: kristinusko, juutalaisuus, buddhalaisuus jne.)ja "sota" tai "sodat" tai "sodankäynti" ja "moraali" tai "arvot" tai "etiikka".
Hakulauseke voi olla esim. muotoa "s:kristinusko and (s:sota** or s:soda** or s:etiikka or s:moraali or s:arvot)". Tässä haussa s: tarkoittaa, että haetaan vain asiasanoista, jotka kuvailevat teoksen aihetta. Ja ** tarkoittaa sanan katkaisumerkkiä, jolloin huomioidaan mm. sanan taipuminen. Ja ja tai pitää kirjoittaa englanniksi.
Hakutuloksien joukossa olivat mm. seuraavat...
Kirjastot.fi -sivustoon on koottu sivulle Suomen kunnan/kaupunginkirjastojen yhteystiedot, http://www.kirjastot.fi/kirjastot/ Täältä löytyvät siis yleisten kirjastojen tiedot, myös kunnan/kaupunginkirjastojen omia Internet-sivuja. Yleisten kirjastojen osalta lisätietoja voi kysyä osoitteesta toimitus@kirjastot.fi .
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta löytyvät yliopiston kirjastot http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
TILKE - Suomen tieteellisten kirjastojen sivun kautta löytyvät ammattikorkeakoulukirjastot ja erikoiskirjastot http://www.lib.helsinki.fi/tilke/
Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksista Mikkonen, Pirjo, Sukunimet; Olovsson, Olov, Finska släktnamn i mellersta Sverige och Norge .