Tervehdys,
uusi Heilikirjastojen verkkokirjasto löytyy vaikkapa Googlella hakemalla "Heilikirjastot". Lappeenrannan kirjaston etusivulla on myös tuo verkkokirjaston avaava Heilikirjastot-linkki. Lappeenrannan lisäksi kimpassa on nyt mukana seitsemän muuta eteläkarjalaista kirjastoa(Luumäki ei ole mukana).
Kuten entisessäkin järjestelmässä teoksia voi hakea esiin ja saada selville niiden sijainnit kussakin Heilikirjastossa. Pikahakuikkuna on punaisella kehystettynä sivun yläreunassa ja sen alapuolelta on valittavissa Laajennettu haku. Laajennetussa haussa voi tehdä muutamia valintoja, hakea esimerkiksi vain DVD-levyjä.
Jos teoksen oikealla puolella näkyy vihreällä teksti Saatavissa, on kuitenkin tarkistettava, missä kirjastossa teos on...
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
Varatun aineiston kuljetukseen kuluva aika riippuu ensinnäkin siitä, mistä kirjastosta tai kunnasta varattu aineisto on lähtenyt ja mihin kirjastoon/kuntaan se on matkalla. Kuljetuksen kesto on sen lisäksi riippuvainen kuljetusliikkeen ajoaikatauluista. Keski-kirjastoissa kuntien välinen kuljetus kestää keskimäärin 1,5 viikkoa. Kunnan sisällä matka toimipaikasta toiseen kestää muutaman päivän. Arkipyhät tuovat kuljetuksiin viivettä.
Osa 24 on viimeimeinen kirja Replica-sarjassa. Kaikki osat ovat ilmestyneet suomeksi. Näät ne numerojärjestyksestä tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/treplica/treplica/1%2C37%2C42%2CB/browse
Ari Haasion kirjassa Ulkomaisia dekkariklassikoita 1. kerrotaan, että Christie kuuluu englantilaisen salapoliisikirjallisuuden whodunit -koulukuntaan, jolle on tyypillistä keskittyä rikoksen tekijän selvittämiseen. Kirjassa on artikkeli, joka käsittelee Agatha Christien tuotantoa.
Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teoksessa Pidättekö dekkareista on artikkeli Mitä Agatha tiesi? -Lajit ja rakenteet ja siinä esitetään sivuilla 93-95 ruotsalaisen dekkariteoreetikon Jan Brobergin jaottelu, jossa jännityskirjallisuus jaetaan kuuteen ryhmään. Artikkelissa kuvataan myös esimerkkejä näistä eri lajeista, joukossa myös Agatha Christien kirjoja.
Dekkaritietokannasta löytyy kaunokikrjallisuuden asiasanaston Kaunokin mukainen jännityskirjallisuuden...
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Espoo on kaksikielinen kunta, joten Espoon kuuluu tarjota terveyspalveluja myös ruotsiksi. Asiasta säädetään Terveydenhuoltolaissa ja Kielilaissa.
Terveydenhuoltolain kuudesta pykälästä:
"Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.
Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."
Terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/...
Partamalleja löytyy varmasti kirjasta Lister, Maurice: Mens's hairdressing: traditional and modern barbering, 2000. Saatavuustiedot voit tarkistaa os. www.helmet.fi.
Hius- ja kampaamoalan lehtiä selaamalla voisit löytää kuvia myös parroista. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee esim. Pinni (Helsinki, Espoo) sekä Hair (Helsinki, Espoo ja Vantaa, Tikkurilan kirjasto).
Kuvia löytyy myös os. http://members.aol.com/beardguy/beard.htm .
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
Kuluttajaliiton sivustolta (http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/tuote…) löytyy tällainen taulukko (kyse on tosin grillimakkaroista mutta tiedot ovat suuntaa-antavia):
Korkein lihapitoisuus
1. Kivikylän Bratwurst (97%)
2. Pajugrilli Provence Pajuniemi (95%)
3. UkkoPekka Saksalainen Olutmakkara (91%)
Alhaisin lihapitoisuus
1. Camping Juusto HK (10%)
2. Poprilli HK (11%)
2. Grillimakkara Pirkka (11%)
2. Grillimakkara X-tra (11%)
3. Hiillos Kevyt Atria (12%)
Toisin sanoen parhaimmillaan lihapitoisuus voi lähetä jopa 100%:ia, mutta ei voi tietysti ylittää sitä.
Nuottia näyttää olevan aika huonosti saatavilla. Esimerkiksi Eepos-kirjastoilla nuottia ei ole. Finna-palvelun mukaan kyseistä nuottia saattaa olla Kansalliskirjastolla, mutta se on tilattavissa vain lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston yhteystiedot löydät täältä . Voit heiltä kysyä lisää nuotista ja esimerkiksi, voiko sitä kaukolainata. Kaukolainauksen avulla voit saada nuotin lähikirjastoosi. Jos haluat kaukolainata nuotin, olethan yhteyksissä lähikirjastoosi. Kaukolainan maksu on kirjastokohtainen.
Otavan iso musiikkitietosanakirja kertoo seuraavaa: "Popmusiikki (engl. pop music, lyhenne sanasta popular music) viittaa musiikinlajiin. Rock and roll-musiikin läpimurron jälkeen (1956) on popmusiikkia yhä yleisimmin alettu kutsua rockiksi tai rockmusiikiksi."
Yksinkertaistaen sanottuna: popmusiikki on yleisnimike ja rock on sen alalaji, mutta nykyään usein popmusiikkia kutsutaan rockiksi.
Popmusiikissa on paljon erilaisia tyylisuuntia, jos haluat saada jonkinlaisen rungon eri kehitysvaiheista, niin voit käydä kirjaston käsikirjastossa olevasta OTAVAN ISO MUSIIKKITIETOSANAKIRJASTA (Osa 4 kohdasta: popmusiikki)käydä lukemassa. Tästä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löydät itsellesi lähimmän kirjaston, jossa teosta on: http://www....
Kyseessä on Ilmari Kiannon satu Kaiken Kyselijä Tyttö ja se on mm. teoksessa Turjanlinnan satukirja / omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi Ilmari Kianto. - Helsinki : Otava, 1920, 2. p. sivut 68-71 sekä teoksessa Pieni aarreaitta. - 1. - Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY. ISBN 951-0-17363-0, ss. 164-166.
Oopperan libretosta löytyy Aulis Sallisen Kiannon tekstin pohjalta muokkaama sanoitus ja siinä on kohtauksessa 3, s. 126 eteenpäin lasten esittämiä kysymyksiä (mm. Mikä se oikein on se piru, poltetaanko taivaassakin tupakkaa, onko Jumalalla partaa…). Kysymykset on poimittu em. sadusta. Teoksen saa mm. Tampereen kaupunginkirjastosta kaukolainaksi. Teoksen tiedot:
Punainen viiva [Nuottijulkaisu] : kaksinäytöksinen...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari. Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15. Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14. Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä. Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.lib.hel.fi
Minna Canthista löytyy erittäin paljon tietoa. Tiivistettyä tietoa löytyy useista suomalaista kirjallisuudenhistoriaa käsittelevistä teoksista. Hänestä on julkaistu elämäkertoja ja tutkielmia. Näistä esimerkkeinä mm. seuraavat:
Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990
Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994
Paketti verkkosivuja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
