http://www.genealogia.fi/ (Suomen sukututkimusseura)
Sivulta löytyy myös Hiski-tietokanta, jossa voi etsiä tietoja sukunimen mukaan.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (voi saada selville nimen alkuperästä)
Kirjassa: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet: ei löydy muuta tietoa ko. sukunimesta, kuin että joku Vinqvist vaihtoi sukunimensä Valoksi 1906.
Kirjassa: Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 mainitaan sivulla 66 seuraavaa: "Esimerkiksi kun talonnimi-lisänimistä tuli talonnimi-sukunimiä, eivät kaikki talonnimi-lisänimet muuttuneet sukunimiksi, mutta ajan mittaan kaikki talonnimi-lisänimet korvautuivat sukunimillä, joko talonnimi-...
Ilmeisesti viittaat Helsingin kirjastojen uusiin asiakaskoneisiin ja uuteen tulostusjärjestelmään. Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, tulosteiden säilymisaika ei ole muuttunut. Tulosteiden pitäisi säilyä järjestelmässä sama 24 tuntia kuten ennenkin. Viime päivinä tulostuksessa on tosin ollut ongelmia ja siksi kaikki tulostukset eivät ole onnistuneet. Et kertonut, oletko yrittänyt tulostaa omalta koneeltasi vai kirjaston koneilta. Jos sinulla on vielä jatkossa ongelmia, käänny kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta...
Kuvailemiisi hakuehtoihin sopisi esim. Robin Hobb: Näkijän taru -sarja. (Päähenkilöllä kumppanina susi, ja sarjassa tehdään matkoja tuonpuoleiseen/henkimaailmaan. Sarjan osat ovat paksuja ja ilmestyneet ennen vuotta 2004 suomeksi.) Myös Margaret Weisin & Tracy Hickmanin kirjoittamat fantasiasarjat voisivat olla mahdollisia. Hakuehdoilla löytyy useitakin fantasiasarjoja, mutta ne ovat ilmestyneet vuoden 2004 jälkeen, eikä niitä välttämättä ole suomennettu. Tässä kuitenkin muutamia vaihtoehtoja: Armstrong, Kelley: Women of the Otherworld (Otherworld-sarja) Lackey, Mercedes: Arrows-trilogia Pierce, Tamora: Song of the Lioness -kirjat Waris, Helena: Pohjankontu-trilogia Lindskold, Jane: Through Wolf's Eyes (Firekeeper-...
"Illan rauha" löytyy nuotteineen ja sanoineen mm. laulukokoelmasta "Lasten virsiä ja hengellisiä lauluja" (WSOY 1955). Sävellys on Miina Härmän, sanat on tehnyt Anna Haava.
Valitettavasti tekijänoikeudet eivät salli nuottien kopioimista, mutta teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta alla olevasta linkistä tai käymällä lähimmässä Vaski-kirjastossa.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=L%C3%A4pi+lauhan+illan+rauhan&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22music%22&dfApplied=1&limit=20.
Paras taho tähän lienee vastaamaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka tekee yrityskyselyitä. Yhteystiedot https://ek.fi/yhteystiedot/#/c&paged=1
Yrittäjät.fi tekee jäsenilleen Pk-yritysbarometrin. Yrittäjät.fi edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä. https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometr…
Tätä laulua on kyselty vuosien varrella useampaankin kertaan. Laulu alkaa "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa. Laulun on levyttänyt ainakin Johanna Kartano-Rusanen vuonna 2008. Laulua ei ole ilmeisesti julkaistu nuottina, mutta sanat pitäisi löytyää tuon Yö meren rannnalla -levyn tekstilitteestä. Voit varata levyn ja kopioida sanat tekstiliitteestä.
Linkki Johanna Rusasen Yö meren rannalla levyyn:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1883978?lang=fin
Laulun sanat löytyvät myös Aulikki Oksasen kirjasta Kolmas sisar - lauluja ja laulurunoja (2011). Laulu on kirjassa nimellä Hopeinen laulu. Kirja on varattavissa Helmetin kautta.
Yleisradion artikkeli aiheesta: https://yle.fi/a/3-6114137
Kysy...
Lapsen tiedot löytyvät meidän rekisteristä, joten uuden kortin saa heti ja toivottavaa olisi että lapsella olisi huoltaja mukanaan. Meillä on omatoimiaika kello 9-10 jolloin lainauksessa ei ole ketään vastaamassa puhelimeen.
Varaamossa pitäisi olla jokaisen tilan kohdalla käyttötarkoituksen lisäksi myös muut tilaa koskevat oleelliset tiedot, esimerkiksi maininta siitä että tila on lukittu. Asian voi varmistaa olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jota asia koskee.
Valitettavasti tätä runoa ei löydy. Lastenkirjainstituutin kokoelmista löytyy Georges Juilletin lasten kuvakirja Leo Leijona, suomeksi julkaistuna vuodelta 1954. Tämä kuvakirja ei ole runomuodossa, eikä siitä löydy kuvailtua tekstinpätkää.
Haanojan kirjastossa on runsaasti kirjallisuutta masennuksesta, tässä poimintoja uusimmista tietokirjoista:
Christophe Andre, Pienet ahdistukset ja suuret surut; Mieli keinussa; Pirjo Alajoki, Masennus elämän voimavarana; Kun läheisen mieli murtuu; David Servan-Schreiber, Anna mielesi toipua; Bev Cobain, Apu-a: selviytymisopas masentuneelle nuorelle.
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Suomen kirjastoista ei valitettavasti löydy nuotteja kyseiseen kappaleeseen. Joskus vapaaehtoisten tekemiä nuotinnoksia voi löytää erilaisilta harrastajasivustoilta, mutta virallista nuotinnosta ei näytä olevan saatavilla.
Salmonella häviää eläimestä usein itsestään. Antibiootteja käytetään vain harvoin, koska salmonella on herkkä muuntumaan lääkkeille vastustuskykyiseksi. Hoitona käytetään lähinnä eristämistä, ettei tartunta leviä eteenpäin.
Lisää tietoa esim. Eläinten terveys ETT -yhdistyksen sivuilta:
https://www.ett.fi/tarttuvat_taudit/salmonella
Tämä johtunee samasta syystä, jonka vuoksi esim. baseball-stadioneilla vaihtopenkit (dugout) ovat usein kentän pinnan alapuolella: tällöin vaihtopenkki ei estä näkyvyyttä katsomon alimmilta penkkiriveiltä.
Voutilaisen levy ”Ihmeitä” on ainakin nyt varattavissa. Saattaa olla, että viimeksi katsoessasi levystä ei ollut vielä yhtään lainattavaa kappaletta. Voit tehdä varauksen nyt osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2020286~S9*fin.
Kauniaisten kävelysauvojen tarkat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2010395~S9*fin. Niiden laina-aika on yksi viikko, ja niitä voi uusia tavalliset kolme kertaa. Varaaminen muualle ei sen sijaan onnistu.
Runon nimi on Sinivuokko ja tekijä on Immi Hellén. Käytettävissä olevista Hellénin runoteoksista sitä ei löytynyt, mutta sen pitäisi sisältyä Väinö Hannikaisen nuottikirjaan Pikkuväen laulukirja. Teosta ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa, mutta sen on mahdollista tilata kaukolainana.
Asiakkaan kyselemien dekkareiden kirjoittaja on joensuulainen kirjailija ja sarjakuvantekijä Tuomas Lius. Like on julkaissut häneltä kolme toimintatrilleriä: Haka (2009), jossa tappava salaisuus on järven pohjassa, Laittomat (2010) sekä Lappiin sijoittuva Härkäjuoksu (2011).
Kyllä meiltä löytyvät molemmat teokset. Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen-kirjaan on kolme varausta. Niteitä järjestelmässä on kolme.
Kasvun ja osallisuuden edistäminen löytyy myös ja siihen on seitsemän varausta. Kirjoja Kyydissä on neljä.
