Käytännössä rahti- ja matkustajalentokoneiden välillä ei ole rakenteellisesti paljonkaan eroa, sillä pääasiassa lentorahti kuljetetaan matkustajakoneiden ruumissa ja rahtilentokoneistakin suurin osa on aiempia matkustajalentokoneita, jotka on myöhemmin muunnettu tavarankuljetukseen sopiviksi, esimerkiksi poistamalla yläruumasta penkit. Ainoastaan noin kymmenesosa maailman suihkuturbiinilentokoneista on pelkästään rahtiliikenteen käytössä. (Rauhamäki et al., 63.)
Pitkillä reiteillä tärkeimpien lentokonemallien lentokoneissa on hieman mallista riippuen muutaman hengen miehistö. Esimerkiksi suurilla Boeing 747:llä on kolmihenkinen ja McDonnell Douglas MD-11:llä kaksihenkinen miehistö (Jackson, 87; 266). Keskikokoisten...
Sarjakuvaseuran kokoelma on tällä hetkellä ilmeisesti vieläkin ilman uutta osoitetta, https://www.sarjakuvakeskus.fi/blogi/783-kokoelma-muuttaa-mutta-minne. Tilannetta kannattaa kysyä Sarjakuvakeskuksesta, info@sarjakuvakeskus.fi,
Toivottavasti seuravasta linkistä on apua. Siinä on kysyttyjä aiheita käsitteleviä teoksia
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1863534__Sskitsofrenia%20nuoret__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b1863534
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta...
Kumelan lasitehtaasta löydät tietoa Porin kaupunginkirjastossa olevista teoksista Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan : II osa
kehitys 1809 jälkeen sekä Ahtokari, Reijo: Suomen lasiteollisuus 1681-1981.
Lisäksi Fennica-tietokannassa mainitaan teos Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977, jonka voit tilata kaukolainaksi.
Tarkoitatko sienisokeria eli trehaloosia? Lääkärilehden artikkeli ( 6.10.2011) mukaan sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat, mutta tavallista enemmän sitä on muun muassa herkkutatissa, kantarellissa ja orakkaissa. Sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat niin että tuoreissa sienissä trehaloosia on 0,3–16,8 g/kg, ja ruoaksi valmistetuissa sienissä 0,5–38,1 g/kg. Alla linkki artikkeliin:
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/trehaloosi-kivistaa-si…
Kysymyksesi koskee varmaankin verkkokirjastoalueesi OUTI-kirjastojen kaukopalvelumaksuja.
OUTI-kirjastojen verkkosivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 1 €/nide. Lisäksi peritään mahdollinen lähettäjäkirjaston määräämä maksu. Kopiotilauksen hinta määräytyy lähettäjäkirjaston taksan mukaan. Kaukolainaksi tilataan aineistoa, jota ei ole saatavana OUTI-kirjastoissa.
Lisätietoa asiasta voit lukea täältä:
https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/lainaus-ja-maks…
Tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät yleensä kirjastojen tai kirjastoverkkojen nettisivuilta.
Kysymäsi aihepiiri kuuluu kategoriaan Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus, ja se on Turussa luokassa 86.21 ja sen alaluokissa, kirjallisuudentutkimuksen hakuteokset ovat luokassa 86.2103.
Turussa on oma ajanjaksoihin sidottu luokitus seuraavasti: 86.215 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1800-luku, 86.217 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1900-luku, 86.2171 kirjallisuudentutkimus (suomi)1900–1945 ja 86.2174 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1945 jälkeen. Luokassa 86.22 on suomenruotsalaisen kirjallisuuden tutkimus.
Monissa muissa Vaski-kirjastoissa on Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus luokassa 86.2 ja sen alaluokissa..
Lyhyitä luonnehdintoja Suomen kirjailijoista, myös mainitsemaltasi ajanjaksolta, on mm. kirjoissa:
86.2103 Koskela...
Pääkirjaston musiikkiosastolla on teos
Hugo Alfven, en bildbiografi an Lennart Hedwall.
Gefen Gerardin teoksessa Composers' Houses lienee
vain maailmalla yleisemmin tunnettujen säveltäjien koteja.
Nordic artists' homes ja Pohjoismaisia taiteilijakoteja -kirjojen
luettelointitiedoissa ei mainittu Alfvenia.
Valitettavasti signeerauksesta on mahdotonta saada selvää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen taulun tekijän.
Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi).
Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen.
Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
Tällaiseen kysymykseen ei voi vastata mielekkäällä tavalla. Ensinnäkään "suomalainen rockmusiikki" ei ole yksi asia, jonka mahdollista "alavireisyyttä" voisi arvioida, vaan se koostuu tuhansista erilaisista osista, joiden samanaikainen arviointi on mahdotonta ja epätarkoituksenmukaista. Jo sen ratkaiseminen, mikä musiikki ilmaisun piiriin kuuluu tai ei kuulu, on erittäin haastava tehtävä, jonka lopputuloksesta ei synny minkäänlaista yksimielisyyttä.
Toisekseen tuskin on yhteistä käsitystä siitä, mitä "alavireiseltä kuulostaminen" tarkoittaa. Semanttisesti sillä voidaan tarkoittaa äänenkorkeudellisesti epäpuhdasta laulua tai soittamista, mikä ei ole millään lailla tyypillistä suomalaiselle rockille, vaikka siihen voi kuka tahansa esiintyjä...
Thomas Mannin teoksesta Der Zauberberg on vain yksi suomennos. Taikavuoren on suomentanut Kai Kaila ja se ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1957.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy Kirjastonhoitajalta palvelusta, ja ohessa on linkki aikaisempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e0f3a510-486…
Kyseistä kirjaa, eli hänen tyttärensä kirjoittamaa omaelämäkertaa, löytyy myös HelMet-kirjastoista runsaasti. Voit tehdä aineistoon varauksen HelMet-verkkokirjastossa tai lähikirjastossasi paikanpäällä.
Du kan förnya dina lån via Internet (lib.vaasa.fi > Mediedatabas - du
behöver en PIN-kod som du kan hämta från biblioteket) eller per telefon
(3253542, under bibliotekets öppettider) eller också i biblioteket.
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupungin kirjastot ovat suljettuna 1.2–14.2. heikentyneen koronatilanteen takia Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän linjauksen mukaisesti.
Uusia varauksia ei myöskään oteta vastaan kirjastojen ollessa suljettuna. Tämän vuoksi Jyväskylän kirjastoja ei voi valita noutopaikaksi sulkuaikana ja verkkokirjasto ehdottaa muiden Keskikirjastoihin kuuluvien kuntien kirjastoja. Haapamäen kirjasto on aakkosissa ensimmäisenä, siksi se näkyy noutopaikkana ensin. Alasvetovalikosta voi valita myös muita kirjastoja.
Jos kirjan tarvitsee nopeasti, sen voi varata toiseen kuntaan. Silloin varauksen tosin joutuu myös hakemaan ko. kunnan kirjastosta.
Toivottavasti Jyväskylään pääsee taas tekemään varauksia...
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto on julkaissut useita kirjoja, joissa esitellään eri teattereita ja niiden henkilökuntaa. Esimerkiksi:
Teatterin maailma 1965: Suomen teatterilaitos ja teatteriväki (toim. Verneri Veistäjä)
Suomen teatterit ja teatterintekijät: yhteisö- ja henkilöhakemisto, 1974 (toim. Martin, Niemi, Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät , 1983 (toim. Ilona Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993
Teatterit ja teatterintekijät, 2005 Like Kustannus
