Kyseessä on Alfred Lord Tennysonin (1809-1892) runo Crossing the Bar (1889). Runoa ei ole suomennettu.
Voit lukea runon englanniksi alla olevasta linkistä.
https://poets.org/poem/crossing-bar
https://www.sparknotes.com/poetry/tennyson/section10/
Palauttamisen pitäisi kyllä onnistua mutkitta painamalla omissa lainoissa kirjan kohdalla "palauta"-kuvaketta. Jos tämä ei onnistu, auttaa vastaaviin ongelmiin sovelluksessa usein se, että kirjautuu asetusten kautta sovelluksesta ulos ja takaisin sisään. Jos laina ei tästä huolimatta suostu palautumaan, voi sen antaa olla lainoissa laina-ajan päättymiseen asti, jolloin se poistuu lainoista automaattisesti. Jos sovelluksessa tuntuu olevan pidempiaikaisia ongelmia, voit kokeilla myös poistaa sovelluksen datan ja tyhjentää välimuistin (laitteen sovellusten hallinnasta) tai poistaa sovelluksen kokonaan ja ladata sen uudestaan.
Vanhoja karttoja löytyy karttakirjoista kuten esim. Alanen, Timo: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805; Fredrikson, Erkki: Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla sekä Mingroot, Erik van: Suomen ja Skandinavian vanhoja karttoja. Ne löytyvät mm. asiasanalla historialliset kartat; kartat + historia
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) kertoo, että Laatunen on karjalainen sukunimi. Se voi olla joko germaanista tai ortodoksista alkuperää. Laatunen-nimi saattaa perustua karjalaiseen ristimänimeen Platana, Platto(i), jotka puolestaan johtuvat venäjän ja kreikan Platon-nimestä. Toisaalta sukunimet Laatu ja Laatunen voivat olla kehittyneet germaanisesta Latho, Laade -nimestä, tai Lars-ristimänimestä.
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ,joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista ei anna tekijältä yhtään julkaisua. Yksittäistä runoa esimerkiksi useamman runoilijan valikoimateoksesta ei tietokannoista yleensä löydä, koska runojen nimiä ei ole tallennettu.
Tähtien väri - valikoima amerikkalaista runoutta, Ville Repo WSOY 1992 sisältää valikoiman suomennettuja runoja mm. Robert Frostilta muttei kysymääsi. Runoilijoiden nimet on tässä tapauksessa tallennettu Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi muttei Fennicaan.
Tekijänoikeuslain 1§:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tämän mukaan käyttöön siis tarvittaisiin lupa.
Kokkolan kirjastossa on kuusi osaa Frendejä ja kundeja -sarjaa. Neljä niistä on juuri nyt lainassa, mutta kahden (Frendejä, kundeja & muotiguruja ja Frendejä, kundeja & pyjamabileitä) pitäisi olla paikalla Kokkolan kirjaston lasten- ja nuortenosastolla. Saat luettelon sarjasta kirjaston aineistotietokannan kautta kirjoittamalla tyhjään ruutuun vapaasanahaussa frendejä kundeja:
http://webkirjasto.kpnet.fi/opac/default.aspx
Mainonnan seunsuuria käsitteleviä teoksia ei löydy suoraan Turun kaupunginkirjaston tiedonhausta eikä myöskään kansallisbibliografia Fennicasta. Linda=yliopistokirjastojen yhteisluettelo antaa teoksen Lacey, Nick "Media institutions and audiences" (2002), joka löytyy Vaasasta. Kotimaisten artikkelien viitetietokanta Arto antaa 4 viitettä, esim. Knuuttila, Seppo: "Mainokset nuorten naisten halventajina?" Nuorisotutkimus 1996: 1, 13-23; Seppänen, Janne: "Tiukka toppi ja sensuuri" teoksessa Naisen naamio, miehen maski. Tietokantoja voi käyttää kirjastoissa.
Kannattaa aloittaa laajemmasta, etsiä mainontaa ja mainoksia koskevaa kirjallisuutta yleensä. Asiasanoina voi käyttää sekä "mainonta" että "mainokset". Yleisten kirjastojen luokituksen...
Mitään varmaa tietoa aamuhartausvihkosten nimestä ei löytynyt. Tiedonhakua varten käytiin läpi kouluhistoriaa käsitteleviä teoksia kuten Juhani Seppovaaran laatima Kansakoulu: armas aika ja Hannu Syväojan Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja: perussivistystä koko kansalle 1866–1977. Lahden pääkirjaston varastosta löytyvässä vuonna 1962 julkaistussa Kouluhartauden käsikirja -teoksessa on sivulla 423 lueteltu aamuhartauskirjallisuutta, joten on mahdollista, että vihkosten nimi on listassa, mutta mikä se noista mahdollisesti on, ei osaa arvata.
Haku yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta tuotti tulokseksi kaksi kotimaista dekkarikirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaa :
Laakkonen, Salla : Amatöörit tutkimusten hämärillä poluilla : henkilöt, miljöö ja intuitio 1940-luvun suomenkielisissä salapoliisiromaanisarjoissa. Tampere University Press, 2006. (Acta Universitatis Tamperensis 1157.)
Ruohonen, Voitto : Paha meidän kanssamme : Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Otava, 2005. (Diss. : Joensuun yliopisto.)
Parhaiten tehtäväksiantoa vastaava kirja taitaa löytyä 70-luvulta:
Jaroslav Kochin kirja Onnellinen lapsi : vauvaikäisen kotikasvatus (Gummerus 1977)
Muita aihetta käsitteleviä ovat esimerkiksi
Rödstam, Monica: Lapsen kehitys 0-3 vuotta. Otava 1993
Sinkkonen, Jari: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY 2008
Saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Ainakin näistä kokoelmista löytyy runoja ruusuista:
- Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa / suomentanut ja suomeksi toimittanut Tytti Träff (1999)
- Ruusu-unelmia / valokuvat: Annette Timmermann ; suomenkielisen laitoksen toimittanut Tanja Kanerva (2007)
- Liljojen aikaan : kukkarunoja / toimittanut Tuula Simola (1999)
Perhejuhlista löytyy tietoa kirjoista: Esim.
Immonen, Päivi: Juhlakirja - juhlia, tapoja ja perinteitä .WSOY, 2003; Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat : siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. WSOY, 1999; Roininen, Kaarina: Kodin parhaat juhlat.WSOY, 1999; Juhlakirja : opas elämän suuriin hetkiin / [toimitus: Arja Harjuvuori].Caratia, 1998; Nyt on juhlan aika : juhlanjärjestäjän käsikirja / [toimituskunta: Pirjo Muurinen .. et al.] ; [valokuvat: Pekka Haraste .. et al.].Valitut palat, 1998.
Kaipaamasi runo on osa Shakespearen Miten haluatte -näytelmää ja on sen lisäksi luettavissa mm. teoksesta Maailman runosydän (1998), s. 514 - 515. Käännösrunojen tietoja voi yrittää etsiä esim. seuraavasta tietokannasta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Valitettavasti ainakaan vielä Nurkkaa ei voi varata sähköisesti netin kautta. Kirjaston kotisivuilta löytyy kyllä tilavarauslomake, jossa Nurkan varaamiseen on kohta "Mikroluokka" (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…). Lomaketta ei kuitenkaan voi lähettää sähköisesti, vaan se on postitettava tai tuotava kirjastoon.
Nurkan varaustavat ovat siis:käynti pääkirjaston vastaanotossa, puhelinsoitto numeroon 06-325 3533, sähköpostilla varauksista huolehtivalle henkilölle (marika.vahakuopus(at)vaasa.fi) tai tilavarauslomakkeen toimittaminen kirjastoon.
Kirjaa Jenkins, Gerald/ Bear, Magdalen: Sonnenuhren zum Ausschneiden – eine Sammlung von funktionsfähigen Sonnenuhren und Weltzeituhren zum Ausschneiden. München: Ludwig, 1997, ISBN 3-7787-3615-9, ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön verkkosivullamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
Runon tekijää ei ole löytynyt. Netillä runosta on lyhyempiä ja pidempiä versioita, mutta tekijätietoa ei ole mainittu. Laitoin kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelupalstalle. Otan yhteyttä jos vastaus löytyy.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Aineistotietokanta Helmetissä näkyvä kirjan painovuosi on niiden kirjojen painovuosi, jotka kirjastoissa ovat. Se ei siis välttämättä ole ensimmäinen. Joskus kirjastossa ei ole ensimmäistä painosta, joskus painoksia on useampiakin. Jos kirjan painos ei ole ensimmäinen, se useimmiten näkyy mainintana (esim. 2. p.), mutta vanhimpien kirjojen tiedoista tämä maininta voi puuttua.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kaikesta Suomessa julkaistusta. Se on vapaasti internetin kautta käytettävissä osoitteessa http://finna.fi
Fennican mukaan suomennosten ensimmäiset painokset ovat seuraavat:
-Hermann Hesse, Muuan nuoruus 1978
-Siegfried Lentz, Kiusattu 2001
-Jan Guillou, Pahuus 1996
-Philip Ridley, Demonit 1993
Voisi olla jonkinlainen purkki tai pakkaus.
Kotimaisten kielten keskuksesta voi kysyä myös. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista perjantaihin klo 9–12), kesätauolla 30.6.–31.7.
