Tapiolassa olevien vallihautojen, vallareiden historiasta löytyy tietoa esim. Sirkku Laineen kirjasta Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa.
Myös netistä löytyy tietoa ja muisteloita aiheesta.
Tapiolagardencity.fi sivustolla kerrotaan alueesta:
"Tukikohta XXXVII Tapiola, Otaniemi
Tukikohdan linnoituslaitteet lisättiin suunnitelmiin vuoden 1915 huhtikuussa.
Asema 11 (Otsolahdentie)
Kallioon louhittua ja maahan kaivettua yhdys- ja taisteluhautaa, jota on osittain tuettu hirsillä. Taisteluhaudan rintasuoja on muurattu kivestä, pinta on hierrettyä betonia. Avoin C-tyypin tulipesäke on muurattu kivestä. Kivestä muuratun, osittain betonista valetun A-tyypin tulipesäkkeen katto on räjäytetty...
Aurinko on ollut tärkeä palvonnan kohde ainakin inkoille, muinaisille egyptiläisille, antiikin kreikkalaisille ja roomalaisille, norjalaisille, syyrialaisille, japanilaisille, zuluille, grönlantilaisille, heeteille, iranilaisille, useille arabiheimoille, monille Amerikan alkuperäiskansoille kuten mustajaloille ja navajoille, etruskeille, maoreille, Australian alkuperäisväestölle, ja niin edelleen.
Sintolaiset palvoivat Amaterasua, "häntä joka loistaa taivaalla". Antiikin Roomassa ja Kreikassa palvottu Apollon (tai Apollo) oli paitsi auringon myös mm. totuuden, jousiammunnan ja sairauksien parantamisen jumala. Toisaalta muinaisessa Roomassa uskottiin myös Sol-jumalan olevan auringon inkarnaatio. Norjalaisesta...
Vanha ruotsalainen ammattinimitys skinnare "karvari" on tavallinen talonnimenä ja lisänimenä jo keskiajalta alkaen sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Asukkaan lisänimen perusteella on taloa voitu kutsua Skinnariksi tai Kinnariksi, ja talonnimestä on myöhemmin tullut sukunimi. Talonnimipohjaisia ovat myös Skinnarla sekä ruotsinkieliset Skinnar ja Skinnars.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Soitoille ei ole omaa nimitystään. Puhutaan myös sisäänsoitosta. Yleensä kuitenkin mainitaan, monesko soitto on kyseessä: ensimmäinen soitto, toinen soitto ja kolmas soitto.
Suomen Kansallisoopperan sisäänsoiton melodia on Fredrik Paciuksen oopperasta Kung Karls jakt (Kaarle-kuninkaan metsästys). Se oli ensimmäinen suomalainen ooppera, ja se kantaesitettiin vuonna 1852. Libreton oopperaan kirjoitti Zacharias Topelius.
https://www.kansallisteatteri.fi/serve/teatterisanasto-kansallisteatter…
Suomen Kansalliooppera/Arkisto
Tämä laulunpätkä on Marseljeesista (La Marseillaise), Ranskan kansallislaulusta, jonka on säveltänyt Claude-Joseph Rouget de Lisle. Laulun sanoituksesta on useita erilaisia suomenkielisiä versioita. Matti Pesosen sanoituksessa lauletaan: ”Nyt eespäin astu voiton tiellä, sä joukko nuori, pelvoton! Missä lippumme liehuu, siellä Ranskan kunnia turvattu on, Ranskan kunnia turvattu on…” Elokuvassa lauletaan Ranskan kunnian sijasta ”maamme kunnia turvattu on”. Muista suomenkielisistä versioista en löytänyt vastaavaa kohtaa.
Marseljeesin suomenkielisiä sanoituksia (alkusanat / sanoittajan nimi):
”Jo nosta pääsi köyhä kansa” / tuntematon.
”Ken oikeutta puolustaapi” / Edla Saarto.
”Nyt eespäin astu voiton tiellä” / Matti Pesonen.
”Siis eespäin,...
Osoite on 142 Portobello Road, Notting Hill, London W11.
Tässä osoitteessa ei tosin koskaan ole oikeasti ollut kirjakauppaa, vaan ensin antiikki- ja sitten huonekaluliike. Nykyään sieltä löytyy kenkäkauppa nimeltä Notting Hill. Fiktiivinen kirjakauppa perustui todelliseen Travel Bookshop -liikkeeseen, joka toimi lähettyvillä osoitteessa 13-15 Blenheim Crescent yli kolmen vuosikymmenen ajan. Liike lakkautettiin vuonna 2011, mutta osoitteessa toimii nykyään toinen kirjakauppa.
Notting Hillin kuvauspaikat The Worldwide Guide to Movie Locations -sivustolla:
http://www.movie-locations.com/movies/n/nottinghill.html#.U4Bg7FPNlhI
The Telegraphin artikkeli Travel Bookshopin lakkauttamisesta: http://www.telegraph.co.uk/culture/books/booknews/8718545...
Verkon urbaanin sanakirjan mukaan sanalla "keila" on muutamia merkityksiä. Yksi niistä on tyhmä tai yksinkertainen ihminen.
https://urbaanisanakirja.com/word/keila/
Wikipedian nettislangi-sanakirjan mukaan taas: "Keila tarkoittaa näin internet maailmassa huono tasoista pelaajaa, joilla ei ole peliälyä."
https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Nettislangi
Tällaisille uudemmille kansan suussa syntyneille sanoille ei useinkaan löydy tiettyä lähdettä tai syntyhistoriaa. Ne leviävät myös verkossa. Mahdollinen selitys voisi olla keilan yksinkertainen olemus, se seistä tönöttää mykkänä paikallaan ja osaa vain kaatua.
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
Panit maitoa tulemaan on suomenkielinen versio John Martin Sommersin kappaleesta Thank God I'm a Country Boy. John Denver levytti kappaleen vuonna 1974 albumilleen Back Home Again. Suomenkielisen sanoituksen teki Paul Brück, joka myös ohjasi mainoksen.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-panen-maitoa-tulemaan-maitotyton-matka-valion-mainoksesta-seksuaaliterapeutiksi/6012502#gs.5x4970
Almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
'Jos nimi ei ole almanakassa, nimipäivä määräytyy kantanimen mukaan.'
Kustaa Vilkunan kirjan 'Etunimet' mukaan nimen alkuosana on muinaissaksan adal, adel 'jalo', mikä on hyvin tavallinen saksalaisissa naisennimissä (esim. Adelgunde, Adelheid, Adelhilde). Sakari Topeliuksen 8-osaisen 'Lukemisia Lapsille' -teoksen 'Adalmiinan helmi' -sadun prinsessan kaimoja kutsuttiin lyhyesti nimillä Aada, Aata, Minna ja Miina.
Näiden tietojen perusteella Adalmiina voi viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta Aadan, Aulin ja Aulikin kanssa. Vuosina 1908 - 1928 16.12. nimipäiväänsä vietti Adele.
Lisää nimipäivätietoutta löytyy seuraavista linkeistä:
Wikipedia - Vapaa tietosanakirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kaivatut vihreäkantiset Laatokan Karjalaan sijoittuvat lastenkirjat lienevät Vuokko Niskasen 70- ja 80-lukujen taitteessa ilmestynyttä Hiekkalan lapset -sarjaa. Siihen kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa: Hiekkalan lapset (1978), Hiekkalan lapset matkustavat (1978), Arvo ja Inkeri (1978), Olavi oppii lukemaan (1979), Hyvästi Hiekkala (1979), Älä pelkää, Inkeri (1983), Hiekkalan lapset evakossa (1984) ja Hiekkalan lasten ilonpäivät (1985). Ainakin Hyvästi Hiekkalaan sisältyy kartta. Vuonna 1999 Hiekkalan lasten tarinat julkaistiin kahtena yhteisniteenä Hiekkalan lapset ja Hiekkalan lapset uuteen kotiin, joista ensiksi mainittu sisältää sarjan viisi ensimmäistä ja jälkimmäinen kolme viimeistä osaa. Kirjoja on edelleen kirjastoista...
Darren Shanin vampyyritarinat ovat kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuudella tarjoitetaan kirjastomaailmassa kaikkea kuvitteellista, mielikuvitukseen vetoavaa kirjallisuutta, johon lukeutuvat niin runot, näytelmät kuin kertomakirjallisuuskin. Kaunokirjallisuuteen kuuluvat sekä taiteellisesti korkeatasoinen että viihteellinen kirjallisuus ja sekä aikuisten että lasten kirjallisuus.
Toisin sanoen kaunokirjallisuuteen kuuluvat yhtä lailla esimerkiksi Kalevala, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, H. C. Andersenin satukirjat, Stephen Kingin kauhukirjat, Ilkka Remeksen jännityskirjat ja Darren Shanin vampyyrikertomukset, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Lähde ja lisätietoja:
Hosiaisluoma, yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY 2003.
Kyllä voi.
Sekä Naantalin kaupunginkirjasto että Turun kaupunginkirjasto kuuluvat Vaski-kirjastoihin. Vaski on 18 varsinaissuomalaisen kunnan kirjastoyhteistyö. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että yhdestä Vaski-kirjastosta lainatun kirjan tai muun aineiston voi palauttaa mihin tahansa toiseen Vaski-kirjastoon.
Lisätietoa Vaskin palveluista löydät Vaski-verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/
Helsingissä Kirjasto 10:ssä voi soittaa sähköpianoa. Tarkemmat tiedot täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/#%C3%A4%C3%A4nitys
Espoossa Sellon kirjastossa on kaksi soittohuonetta, joista toisessa on piano, toisessa flyygeli ja urkuharmoni. Lisäksi on sähköpiano, johon voi lainata kuulokkeet. Lisätietoa:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa on soittohuone, jossa on piano:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_/tikkurilan_k…
Kaikissa näissä voi ajan varattuaan soittaa maksuttomasti.
Aihetta kannattaa ehkä lähestyä Neuvostovastaisten ajattelijoiden ja kirjoittajien tekstien kautta. 1960- ja 1970-luvuilla Neuvostoliittoa ja Urho Kekkosen politiikkaa kritisoivat esimerkiksi Tuure Junnila, Kauko Kare, Ahti M. Salonen ja Aarno Laitinen mm. seuraavissa teoksissa:
- Tuure Junnila: "Jäädytetty demokratia"
- Tuure Junnila: "Toisinajatteleva Kekkosen tasavallassa"
- Kauko Kare: "Tähän on tultu, Ahti M. Salonen : raportti presidentinvaihdoksen välttämättömyydestä vakava- ja leikkimielisille äänestäjille"
- Ahti M. Salonen: "Kylmällä linjalla : Suomen ja suomettumisen historian ja tosiasioiden erittelyä"
- Aarno Laitinen: "Kremlin kellokkaat"
- Lauantaiseura: "Tamminiemen pesänjakajat"
Kauko Kareen kustannusyhtiö Alea-kirja...
Erilaisista fobia -listauksista emme löytäneet mainintoja kyseisistä peloista.
Laiskiaspelosta (eng. sloth phobia) löytyy kyllä keskustelua internetissä. Pelosta on kysytty englanninkielisellä Answers.com –sivustolla. Vastauksessa todetaan, että laiskiaispelolle ei ole erityistä termiä. Pelko kuuluu yleisesti eläinfobian alaisuuteen.
Heiluvien esineiden pelosta (eng. swing phobia) löytyy myös keskustelua internetissä. Ilmeisesti tällekään fobialle ei ole erityistä termiä.
Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä.
Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy...
Sarjaan kuuluu yhdeksän kirjaa:
Pieni talo suuressa metsässä, Gummerus 1961 (Little House in the Big Woods)
Farmarin lapset, Gummerus 1973 (Farmer Boy)
Pieni talo preerialla, Gummerus 1957 (Little House on the Prairie)
Luumujen poukama, Gummerus 1964 (On the Banks of Plum Creek)
Hopeajärven rannalla, Gummerus 1966 (By the Shores of Silver Lake)
Pitkä talvi preerialla, Gummerus 1969 (The Long Winter)
Pieni kaupunki preerialla, Gummerus 1975 (Little Town on the Prairie)
Onnen kultaiset vuodet, Gummerus 1974 (These Happy Golden Years)
Neljä ensimmäistä vuotta, Gummerus 1977 (The First Four Years)
Aiheesta lisää:
http://www.kolumbus.fi/pienitalopreerialla/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_Ingalls_Wilder
Porsas säästämisen symbolina kytkeytyy säästöpossun historiaan. Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend & covet
