Lokakuussa 1929 Orivesi-nimisenä aloittaneen Oriveden Sanomalehti Oy:n julkaiseman Oriveden Sanomat -lehden päätoimittaja oli lehden perustamisesta aina vuoteen 1953 saakka opettaja Väinö Paavola. Paavola oli ollut myös paikkakunnalla vuodesta 1926 ilmestyneen Oriveden Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Oriveden Sanomalehti Oy osti alkuvuodesta 1930 taloudellisissa vaikeuksissa kuihtuneen vanhemman lehden julkaisuoikeudet ja vuoden 1933 alusta Orivesi-lehti otti käyttöönsä sen nimen Oriveden Sanomat.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 6, Hakuteos Kotokulma - Savon lehti : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kustannuskiila, 1988
Lilit tai Lilith on juutalaisen mytologian hahmo. Häntä pidettiin joko öisin liikkuvana noitana tai Aadamin ensimmäisenä vaimona.
Lyhyitä mainintoja Lilithista löytyy myyttejä käsittelevästä kirjallisuudesta runsaasti. Muun muassa seuraavat suomen- ja englanninkieliset teokset löytyvät Helmet-aineistohausta:
-Blavatsky, Helena Petrovna: Kabbalan sanakirja, Biokustannus 2006
-Cohn-Sherbok, Dan: Jewish mysticism : an anthology , Oneworld 1995
-Gimbutas, Marija:The language of the goddess : unearthing the hidden symbols of western, Thames & Hudson 2001.
-Greenwood, Susan: The encyclopedia of magic and witchcraft : an illustrated historical reference to spiritual, Lorenz Books 2001
-Henrikson, Alf: Suuri tarukirja, Koko kansan...
Maria Stuartia käsittelevät seuraavat suomenkieliset teokset: Byrd, Elizabeth: Kuolematon kuningatar: Maria Stuart (1959) ja Zweig, Stefan: Maria Stuart (1937). Mariasta kerrotaan jonkin verran myös kirjassa Skotlanti (Fisher, Andrew, 2017).
Marian puoliso Frans II menehtyi nuorena ja ehti hallita Ranskaa vain hieman yli vuoden. En löytänyt pelkästään häntä käsitteleviä kirjoja, mutta Mariasta kertovista kirjoista hänestä voi löytää jonkin verran tietoa.
Teoksessa Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005) käsitellään jonkin verran Katariina de’Mediciä, joka oli Henrik II:n puoliso ja Frans II:n äiti. Katariinasta kertovassa kappaleessa mainitaan Henrik II, Frans II sekä Maria Stuart.
Henrik II:sta löytyy hieman tietoa...
"Sillan teen" -kappaleen ovat säveltäneet Maarit ja Sami Hurmerinta ja sen on sanoittanut Mikko Kuustonen. Se sisältyy nuottiin Maarit: "Maarit Hurmerinta : sanoin & sävelin" (F-Kustannus, 2018). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama "Syys" sisältyy nuottiin Leskinen, Juice: "Maamme lauluja", osaan 2 (Bluesway/Love Kustannus). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja bassostemma.
"Appelsiinipuita aavikkoon" -kappaleen on säveltänyt Eero Tiikasalo ja sanoittanut Aarni Varjonen. Se sisältyy nuottiin Saaristo, Anneli: "Kypsän naisen blues" (Love Kustannus, 1995). Nuotissa on laulun sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
"Kolme pientä sanaa" -kappaleen ovat säveltäneet Knipi (...
Kopionti onnistuu paikan päällä Pääkirjaston uutisalueella. Aikaa ei tarvitse etukäteen tilata, kopion saa mukaan samantien. Osoite: Rautatieläisenkatu 8 toinen kerros, sisäänkäynti Kellosilta 9.
Valiolla oli Tampereella laaja myymälä- ja kahvilaverkosto, josta se luopui 70-luvulla. Baareja oli enimmillään kolme. Ensimmäiset niistä Valio avasi 50-luvun puolivälin maissa. Jäätelöbaari n:o 1 toimi osoitteessa Aleksanterinkatu 10 60-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen se jatkoi parin vuoden ajan Särkänniemessä. Pian Aleksanterinkadun baarin jälkeen avattiin Jäätelöbaari n:o 2 Hämeenkadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa osoitteessa Hämeenkatu 30. Sen toiminta jatkui 70-luvun puolivälin tuntumaan, kutakuinkin Valion myymälätoiminnan lopettamiseen saakka. Muutaman vuoden ajan 60-luvulla osoitteessa Sammonkatu 35 toimi myös Jäätelöbaari n:o 3. Kuvia en ikävä kyllä onnistunut löytämään.Lähteet: Ensio Oravirta, Meijeritoimintaa ja...
Kirjaston lähteistä ei selviä, onko ihmisellä ollut koskaan samanlaista kykyä ravistella kehoaan kuin koiralla, mutta onhan toki vieläkin ihmisen mahdollista ravistella kehoaan. Muun muassa monissa kehonhuolto-ohjelmissa ja jumpissa rentoutukseen liittyy ravistelua. Tässä on mielenkiintoinen artikkeli tärinäharjoittelusta, joka menee pidemmälle kuin tavallinen ravistelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/18/tarinaharjoittelu-auttaa-kun-j…
Kyseessä on varmaankin Georges Bizet ooppera Helmenkalastajat (Les pêcheurs de perles). Sieltä yksi kuulluimmista sävelmistä on duetto Au fond du temple saint, jota löytyy useammasta julkaisusta. Niistä yksi klassikko, Jussi Björlingin esitys, löytyy myös Kirkkonummen kirjaston kokoelmista Björling, Jussi, 1911-1960, The ultimate collection, Bmg entertainment 1999 (Sarja Artists of the century). Aaria löytyy myös muiden kuuluisien artistien esittämänä Kirkkonummelta. Oopperassa on toki muitakin mieleenpainuvia, tunnettuja aarioita. Voit selata niitä ja omasta kirjastostasi löytyviä levytyksiä osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/. Kirjoita sanahaussa hakusanaksi vaikkapa Helmenkalastajat tai Les pêcheurs de perles.
Vastaus löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta, jossa kerrotaan näin:
"Miljoonasade-yhtyeen Heikki Salo kertoi radiohaastattelussa, miten hän oli appiukkonsa kanssa istuskellut aamukahvilla. Lähettyvillä oli ollut viljapelto, joka teki hidasta kuolemaa kuivuuden johdosta. Tätä tilannetta appiukko oli kommentoinut, että "jos nyt tulisi sade, se olisi miljoonasade". Eli viljan kuoleman sijasta voittaisikin elämä ja pelto röyhähtäisi kasvuun - ja silloin sataisi suoraan laariin. Miljoonasade on mainitusta tilanteesta hieno termi. Sana ilmeisesti tunnetaan maanviljelijäpiireissä yleisemminkin."
http://www.kysy.fi/kysymys/miljoonasateen-nimesta
Kallion kirjaston ylläpitämästä Satukortisto-palvelusta (http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ) löytyy seuraavat ruoka-aiheiset sadut.
Ruokakauppiaan tonttu Andersen, Hans Christian -->
Andersenin satuja , WSOY, 2005 tai
Andersenin suuri satukirja , WSOY, 1990 (4. p.)
Koiran ruoka määrätään oikeudessa -->
Suomalaiset kansansadut 5--Eläinsadut , SKS, 1996
Ruoka, joka ei koskaan pilaannu -->
Taikaratsu-satutapahtuma 5--Kuuletko rummun kutsun?--bantukansojen satuja , Suomen YK-liitto, 1992
Haltija ja ruokakauppias, Andersen, Hans Christian -->
Perinteisiä satuja--Grimmin veljekset ja H. C. Andersen , Kirjalito, 1989
Miten härkä sai sarvet ja hevonen kyltymättömän ruokahalun --> Tuulentekijä--virolaisia...
Kirjoitat, että olet löytänyt elokuvien nimiä ja näyttelijöitä, mutta et tarkkaa ja monipuolista tietoa mykkäelokuvista.
Tutkiskelin eri teoksia ja huomasin, että samalla kun ne kertovat mykästä elokuvasta, ne myös nivovat tämän yleisen tiedon eri elokuviin. Mm. seuraavissa teoksissa on tehty niin:
Kinosaurus : elokuvafriikin vuosisata / Harto Hänninen (Otava 1997)
Elokuvan historia / Peter von Bagh (Otava 1998)
Eläviksi syntyneet kuvat : suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896-1930 / Kari Uusitalo (Otava 1972)
Teoksessa” Paras elokuvakirja / [toimittanut] Peter von Bagh (WSOY 1995)” on André Bazinin artikkeli ”elokuvan ilmaisukielen kehitys”, jossa hän pohtii mykän elokuvan muotokieltä suhteessa äänielokuvaan.
Roland Barthesin teoksessa...
Suuren toivelaulukirja –sarjan 1. osan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1976. Osasta 1 on tähän mennessä ilmestynyt 24 painosta (24. p. vuonna 1993). Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt 18 osaa (numero 18 vuonna 2005), ja niiden lisäksi tietynaiheisia lauluja, mm. lasten- ja joululauluja. Tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta:
https://finna.fi
Sotilasnimet olivat melkoisen vapaamuotoisia. Kun ruotujakolaitosta alettiin järjestää Suomessa 1680-luvulla, oli ohjeena merkitä luetteloihin ristimänimi, isän nimi ja liikanimi, josta sittemmin kehkeytyi sotilasnimi. Siitä, millaisia sotamiesten lisänimien olisi pitänyt olla, ei annettu ohjeita. Ainoa rajoitus oli 1752 annettu kielto antaa aatelittomille sotamiehille aatelissukujen nimiä. Nimeäminen on käytännössä jäänyt komppanioitten tai rykmenttien päällikköjen vastuulle. Mallia katsottiin usein aikaisemmasta katselmusrullasta, joten nimistä tuli samankaltaisia. Myös vanhempien kansanomaisten lisänimien perinne eli sotilasnimissä. Lähteistä ei käynyt suoraan ilmi miten sotilasnimi ilmoitettiin seurakunnan kirjanpitoon.
Lähteitä:...
Tämän opinnäytetyön tiivistelmässä on hyvin kuvattu koiran aisteja, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135167. Siinä kerrotaan koiran kuuloaistin olevan erittäin herkkä, koira pystyy havaitsemaan myös ultraääntäkin. Sillä on melko hyvä hämärä- ja syvyysnäkö ja sen hajuaisti ja tuntoaistikin ovat varsin monipuolisia. Eli periaatteessa voisi ajatella, että koiran on herättänyt joko kuulo-, haju- tai tuntoaisti taikka nämä kaikki yhdessä.
Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.
Opetus Jalkarannan kansakoulussa alkoi vuonna 1912, mutta koulutalo valmistui vasta seuraavana vuonna.
Päätös koulun perustamisesta oli tehty Hollolan kunnantuvalla pidetyssä kuntakokouksessa keväällä 1911. Koulurakennukseen tehtiin opetustilojen lisäksi kahden opettajan asunnot.
Lähde:
Lahden historia. 4, 1: Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. 2005. Sivu 30.
Juhani Pihlajan Lahti-käsikirjassa mainitaan, että 1912 avattiin Jalkarannan kansakoulu.
Nykyisen Jalkarannan koulun sivuilla kerrotaan, että Jalkarannan koulu on perustettu vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa.
http://www.edu.lahti.fi/jalkaranta
Hei!
Voit palauttaa lainaamasi kirjat mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteeseen, se mistä olet aineiston lainannut ei vaikuta asiaan.
Sen sijaan seutulainauksissa, eli jos tilaa aineistoa jostain toisesta Aaltokirjastosta (esim. Jämsä, Äänekoski, tms.), lainaus- ja palautuskirjastolla on väliä: silloin aineisto tulisi palauttaa siihen toimipisteeseen, mistä se on lainattu, jotta välttyisi seutukuljetusmaksulta (1 euro/teos).
Yst. terv.
tietopalvelu / Jyväskylän kaupunginkirjasto
