Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjasto kysy.fi-palvelussa. Kysymykseen on vastattu näin:
"Lyhenteen historiasta ei ole varmaa tietoa, enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia sitäkin enemmän. Alkuperää on jäljitetty niin länsiafrikkalaisiin orjiin kuin vuoden 1840 yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaaseen Martin Van Bureniin, josta käytettiin lempinimeä Old Kinderhook, ja erikielisiin OK:ta äänteellisesti muistuttaviin ilmauksiin. Amerikkalainen kielitieteilijä Allen Walker Read on esittänyt OK:n esiintyneen ensimmäisen kerran painettuna Boston Morning Postissa 1839, jossa sitä käytettiin väännöksenä all correct -fraasista."
Lähteitä ja lisätietoja:
Nevalainen, Terttu (Tiede 3/2001) Mistä tulee...
Lista kansalaisopistoista löytyy kansalaisopistot.fi -sivustolta. Voit myös tarkastella kartasta opistojen sijainteja. Lisätietoja voit kysyä myös Kansalaisopistojen liitosta (KoL). Kansalaisopistot.fi: Opistojen yhteystiedot https://kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot/Kansalaisopistojen liiton yhteystiedot: https://kansalaisopistojenliitto.fi/yhteystiedot/
Seuraavissa teoksissa on käsitelty suomalaisten elämää maalla ja kaupungissa 1920- ja 1930-luvuilla:
Karisto, Antti: Elintaso, elämäntapa, sosiaalipolitiikka 1991
Karisto, Antti: Matkalla nykyaikaan 1998
Sinisalo, Hannu: Ihmisen ja työn kuvia 1981
Suomalaiset / toim. Valkonen 1985
Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 1984
Suuri muutos: suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä 1992
Vuosisatamme Suomi / toim. Zetterberg
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Porin kaupunginkirjastossa on vanhoja suomalaisia elokuvia Suomi-Filmin suosikit -sarjassa, joista löytyy ajankuvauksia kyseisiltä vuosikymmeniltä.
Kirjastossa voi hakea erilaisista tietokannoista lisää aihetta käsittelevää aineistoa,...
Yoko Tsuno -sarja on ilmestynyt aikoinaan (70-luvulla) Ruutu- ja Non stop -lehdissä. Semic-kustantamo on sittemmin julkaissut Yoko Tsonon seikkailuja albumeina. Sarjassa on ilmestynyt yhdeksän albumia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
1. Leloup, Roger Taivaallinen dsonkki / Roger Lelou 1999
2. Leloup, Roger Titaanit / teksti ja kuvitus: Roge 1997
3. Leloup, Roger Henkien portti / Roger Leloup, [su 1996
4. Leloup, Roger Paholaisen kammio 1994
5. Leloup, Roger Reinin kulta / teksti ja kuvitus: 1993
6. Leloup, Roger Kifan pakolaiset / teksti ja kuvit 1991
7. Leloup, Roger Hong Kongin lohikäärme / teksti...
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Suomenkielisiä sivuja nimistä ei oikein löytynyt ja seuraavista linkeistä useimmat vievät englanninkielisille sivuille. Nimipäiväluetteloita löytyi ainakin ruotsalaisista nimistä http://www.scandinavius.com/sweden/seconnections/namesday/senamesday.ht…
virolaisista nimistä http://www.vara.ee/post/nimi.shtml (eestin kielellä), unkarilaisista nimistä http://www.hungarotips.com/customs/ndays.html ja puolalaisista nimistä http://www.okana.net/imieniny.html
Seuraavasta osoitteesta löytyy Yhdysvaltojen 100 suosituinta nimeä vuonna 2000
http://www.ssa.gov/OACT/NOTES/note139/2000/note139update2000.html
Irlantilaisia nimiä on osoitteessa www.hylit.com/info/Names/index.html
Seuraavasta kahdesta linkistä pääsee laajoihin nimiarkistoihin joissa on eri...
Avokado on hedelmä, tarkemmin sanoen luumarja.
Katso esim.
http://blogi.satokausikalenteri.fi/tag/avokadon-kivi/
https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/mansikka-ei-ole-marja-mut…
Kasvien maailma : Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (Helsinki, Otava, 1979) toteaa avokadosta seuraavaa:
"Hedelmä on suuri, mehevä luumarja, joka on päärynänmuotoinen tai pallomainen, 7-20 cm pitkä; kypsän hedelmän kuori on tavallisimmin vihreä, mutta voi olla myös kellertävä, ruskeanpunainen tai sinipunainen; hedelmän keskellä on yksi suuri, kivikova siemen, jota vihertävä, syötävä malto ympäröi. ---"
Valitettavasti kappaleen "Na neitralnoj polose" suomennoksesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen soinnutuksesta löytyy esityksiä netistä:
https://chordu.com/chords-tabs-mika-ja-turkka-mali-ei-kenenk%C3%A4%C3%A…
Myöskään Vysotskin tuotannosta julkaistuista nuottikirjoista ei näytä löytyvän tämän kappaleen nuotinnosta. Kappaleen ruotsinkielisestä versiosta "Ingen mans land (På vår gräns till Pakistan)" sen sijaan löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kokoelmassa Vargjakten (Karneval, 2007). Teos kuuluu muun muassa Turun pääkirjaston valikoimaan.
https://www.finna.fi/Search/Versions?id=blanka.21210&keys%5B0%5D=AT%20v…
https://finna.fi/Record/vaski.495448
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Tangomarkkinoiden levyjen listaa ei löytynyt verkosta. Tässä ohessa Finna.fi -hakupalvelun tulos, kun haetaan Tangomarkkinat -alkuisia äänitteitä eri kirjastoista. Sama äänite tulee useampaan kertaan, mutta samalla selviää, mistä suomalaisista kirjastoista se löytyy. Listaus on vanhimmasta uusimpaan. Äänitteitä on äänikasettina, äänilevynä ja cd-levynä. Kansalliskirjastossa oleva musiikkitallenne (äänikela) vuodelta 1985 on myös mukana kuriositeettina.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&filter%…
Muisteloissa-valssi näyttää sisältyvän nuottikokoelmaan Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat [1] (1975). Kokoelma näyttäisi löytyvän ainakin Tampeeen ja Jyväskylän kirjastoista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Omaksi hankkiminen voi olla hankalaa, kun on kyse melko kauan sitten julkaistusta omakustanteesta. Sipposen nuottisarjan muita osia on ollut myynnissä Tori.fi:ssä ainakin syksyllä 2022.
Saatavuustieto Piki-verkkokirjastossa.
Varausten peruuttaminen toimii tällä hetkellä seuraavasti:
Pin-koodin avulla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua varauksen myös kirjastossa käydessäsi...
Kopioin alle Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyvän vastauksen. Oheisista linkeistä voi lähteä selvittämään setelin arvoa. Hyvä lähde on myös uusin painos Suomen Numismaatikkoliiton julkaisemasta kirjasta Suomen rahat arviohintoineen:
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. ; artikkelit: Aki Tsupari, Antti Heinonen, Antti Vuori
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia arviointi-ja...
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että äidinmaidonkorvikkeen tulisi jäljitellä äidinmaidon ravintoainekoostumusta mahdollisimman tarkasti. Näin ollen äidinmaidossa ja äidinmaidonkorvikkeessa ei pitäisi ravitsemuksellisesti olla suuria eroja. Äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksesta on myös säädetty laissa.
Äidinmaidon koostumukseen vaikuttaa äidin ruokavalio. Terveyskirjastossa julkaistun artikkelin mukaan äidinmaidossa on kuitenkin luonnostaan monia, lapsen vastustuskykyä tukevia aineita, jotka voivat suojata esimerkiksi tulehdussairauksilta. Lisäksi artikkelissa mainitaan, että imetyksellä on paitsi ravitsemuksellisia myös psykologisia etuja, kuten äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittyminen.
Lähteet:
https://...
Suosittelen ottamaan yhteyttä lehden nykyiseen julkaisijaan Sacrum-Kotimaa Oy.
Lisätietoja löytää sivustolta www.kotimaa.fi
Asiakaspalvelun puhelinnumero: 020 754 2333 (arkisin klo 8–16)
Asiakaspalvelun sähköpostiosoite: asiakaspalvelu@kotimaa.fi
Voit halutessasi myös tiedustella Kansalliskirjastosta, jos lehden voi tilata lukusalilainana kirjastoon luettavaksi. Digioituna versiona sitä ei näyttänyt olevan siellä kuin vuoteen 1939 asti.
www.kansalliskirjasto.fi
kansalliskirjasto@helsinki.fi
Puhelin 02941 23196
(ma-pe klo 10-13)
Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) ei tällä hetkellä voi tehdä varauksia.Näin ollen siis uutuuslistaltakaan ei pääse suoraan varaamaan. Taskukirjastossa ei myöskään voi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi, Helmetin etusivulla nykyisen hakulaatikon alla) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa. Kopioi siis teoksen nimi uutuslistalta ja siirry varaamaan perinteiseen hakuun. Hyllyssä olevaa aineistoa ei siis voi varata tätäkään kautta.
Muutokset ovat voimassa, kunnes kirjastot taas avataan, sillä aineistoa ei voi nyt käsitellä tai kuljettaa noudettavaksi.
Jos haluat tehdä enemmän varauksia kerralla,...
Lampaalla, kuten muillakin märehtijöillä, ruoansulatuskanava ja ruoansulatuselimet poikkeavat jonkin verran yksimahaisista, joihin ihminen kuuluu. Märehtijöiden mahat ovat useampiosaisia: niillä on ennen varsinaista mahalaukkua eli juoksutusmahaa kolme etumahaa, pötsi, verkkomaha ja satakerta.
Yksimahaisten ruokatorvi aukeaa suoraan mahalaukkuun ja siitä mahaportin kautta pohjukaissuoleen. Märehtijäin ruokatorvi päättyy verkkomahaan. Märehtimisen aikana ravinto palaa pötsistä suuhun uudelleen pureskeltavaksi. Nielemisen jälkeen ravinto kulkeutuu märekourun kautta satakertaan ja juoksutusmahaan. Tästä eteenpäin märehtijöiden ruoansulatuskanava ja -elimistö muistuttavat yksimahaisia: juoksutusmahasta/mahalaukusta ravinto joutuu mahaportin...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa: Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Lisää tietoa saat esim. kirjoista
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Uusi suomalainen nimikirja, 1988
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
