Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006)
Annika Thorista on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin.
Vastaukset osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Tietoa Sini-nimen alkuperästä ja merkityksestä löydät tutkielmaasi varten esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Häkkinen, Kaisa: "Nykysuomen etymologinen sanakirja" (Helsinki: Kaisa Häkkinen ja WSOY, 2004)
Saarikalle, Anne - Suomalainen, Johanna: "Suomalaiset eunimet Aadasta Yrjöön" (Jyväskylä: Gummerus, 2007)
"Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja" (Helsinki: Otava, 1984)
"Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3" (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000)
Näissä lähteissä kerrotaan muun muassa, että Sini on suomalainen nimi ja että se pohjautuu värin nimeen "sininen".
Perintökaaren 20-luku koskee perunkirjoitusta. Se ei sisällä säännöstä valtakirjan muodosta.
Alla on linkki lakitekstiin Finlex-tietopankissa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Kirja: Aulis Aarnio – Urpo Kangas –Pertti Puronen: Perunkirjoitusopas. Helsinki 2000. ISBN 952-14-0387-X. Kirja on esimerkiksi Eduskunnan kirjaston kokoelmissa.
Kirjassa on eri asiakirjojen kaavoja, mm. yksilöity valtakirja perunkirjoitusta varten.
Kysymyksenne mitä todistajat todistavat;
yleensä valtakirjassa todistajat todistavat nimikirjoituksen oikeaksi.
Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta löytyy tietoa Tuija Lehtisestä ja hänen tuotannostaan, myös kirjasta Ikkunaprinsessa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Laulu löytyy nuottina nimellä Jumppalaulu Fröbelin Palikoiden kokoelmasta Lauletaan ja leikitään 2 (2002, ISBN 951-28-3761-7). Sitä on runsaasti saatavana HelMet-kirjastojen hyllystä varaamalla.
Vähäproteiinisesta ruokavaliosta löytyi vain vähän tietoa eikä juuri uutta suomenkielistä. Seuraavat julkaisut ovat mm. KYYTI-tietokannassamme ja sisältyvät Kouvolan maakuntakirjaston kokoelmiin:
1)HUUPPONEN, Terttu: Proteiinirajoitteinen ruokavalio.
Kirjoittajat Terttu Huupponen ja Marjatta Palva-Alhola.
Kustantaja: Munuaisliitto, ilm. 1989 Sivuja 31
Gluteenittomat ja vähäproteiiniset elintarvikkeet.Tuoteopas. 1997. Kustantaja:Diettimedia. 64s.
Ravitsemusterapeutti, jolta asiaa tiedustelin, kertoi, ettei aiheesta ole opasvihkosia julkaistu lähivuosina, mutta Munuaisliitto sunnitelee Proteiinirajoitteisesta ruokavalio-oppaasta uutta laitosta. Aikataulusta ei ole tietoa.
Ravitsemusterapeutti suositteli kääntymistä Ravitsemusterapeuttien...
Tarkoitat varmaankin ajoneuvon rekisterikilpiä, jossa on itse valittu rekisteritunnus tietylle ajoneuvolle. Vapaana olevia rekisteritunnuksia voi kysyä liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa ja yhteystiedot:
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-ajoneuvolle-erityiskilpea
Kielitoimiston sanakirjan mukaan irtojäätelöllä tarkoitetaan pakkaamattomana myytävää jäätelöä (kuten irtokaramellit). Yksittäispakatut jäätelöt eivät siis ole irtojäätelöitä.
UKK-reitin päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/UKK-reitti)
Lisätietoja reitistä ja siihen liittyvistä kartoista:
http://www.saunalahti.fi/eeromari/vaelletaansuomessa/ukk_reitti.html
Mainoksessa soi tunnusmusiikki, joka on muunnelma Irwin Goodmanin kappaleesta "Vain elämää". Aikaisempina vuosina tunnusmusiikin ovat esittäneet ohjelmaan osallistuvat artistit.
Käsittääkseni palvelua, josta saisi listan täyskaimoista, ei ole tarjolla, kenties juuri tietoturvasyistä. Jotakin suuntaa voi saada katsomalla etsimällä täyskaimoja Fonectan hakupalvelusta osoitteesta https://www.fonecta.fi. Tietenkään se ei ole täysn kattava, koska listassa ovat vain julkisesti näkyvät puhelinnumerot.
Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa. Liittomuodon muodostavat merkitykseltään vaillinainen verbi, apuverbi, sekä pääverbin jokin taivutusmuoto, usein partisiippi.
Suomen kielessä liittomuotoja ovat perfekti ja pluskvamperfekti sekä liittopreesens ja liittoimperfekti. Perfektissä ja liittopreesensissä apuverbinä käytetään olla-verbin preesensmuotoja, pluskvamperfektissä ja liittoimperfektissä sen imperfektimuotoja. Perfektissä ja pluskvamperfektissä pääverbi on toisessa partisiipissa, liittopreesenssissä ja -imperfektissä ensimmäisessä partisiipissa.. Useissa muissakin kielissä kuten ruotsissa, englannissa ja saksassa vastaavat aikamuodot ovat liittomuotoja, samoin kuin ranskan passé composé....
Pukeutumisen ja kampausten historiasta on kirjoitettu paljon kirjoja. Piki-verkkokirjaston kautta löydät kirjat parhaiten kirjoittamalla pikahaun (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findf&sesid=1146659934&ulang=fin) hakusanat-ruutuun muoti historia tai muoti kampaukset. Tässä muutamien kirjojen nimiä:
-Utrio, Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen
-Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan
-Kopisto, Puku Suomessa 1750-1900
-Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
-Syromjatnikova, Kampausten historia
-Skolnikov, Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
1700-luvun muodista löydät kuvia ja tietoa esim. näiltä Internet-sivuilta:
http://www.history.org/history/clothing/intro/clothing....
Suomenkielisistä kirjoista parhaiten kysymyksiisi vastaa varmaankin Maailma tänään osa 11 (1998). Tuoreempaa tietoa, mutta vähemmän, löytyy teoksesta Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (2002). Internetistä kannattaa katsoa esim. http://www.makupalat.fi/ (maantieteet). Kreikan kulttuurista löytyy tietenkin runsaasti tietoa historian kirjoista.
Sairaalassa syntyneiden tietojen pitäisi löytyä äidin nimellä syntymäsairaalan tai lähimmän keskussairaalan arkistosta. Vuodesta 1987 lähtien kaikista Suomessa syntyneistä lapsista on kerätty tiedot myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisteriin (syntymärekisteri).Syntymää koskeva tietoja 1980-lukua edeltäviltä vuosikymmeniltä voi joutua etsimään kansallisarkistosta tai maakunta-arkistoista.https://thl.fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/syntynee…
Tiede ja teksti -teoksessa sanotaan, että on tärkeää ilmaista, mikäli käytetty lähde on uudistetusta laitoksesta. Lähdeluetteloon kirjoitetaan julkaisuvuoden lisäksi tiedot painoksesta. Myös em. teos on uudistettu painos, josta Harvard-tyylinen viite on tehty Finnassa näin:
Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2017. Tiede ja teksti: Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Kolmas, uudistettu painos. [Helsinki]: Gaudeamus.
Tekstissä olevaan lähdeviitteeseen merkitään käytössä olevan painoksen vuosiluku.
