Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene...
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/...
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vastattiin, että yleisten kirjastojen laatusuositus ei ole enää voimassa. OKM luopui toimialakohtaisesta suosituksesta joitain vuosia sitten. Sen ajantasainen ylläpitäminen ja velvoitettavuuden toteutuminen olisi ollut haasteellista.
Kirjastolain noudattamista ja peruspalveluiden laadun arvioinnista vastaavat Aluehallintovirasto ja OKM.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi löytyivät seuraavat aihetta sivuavat teokset :
STRANDN, Kaisa : Ostaisinko kodin Espanjasta, Ranskasta tai Italiasta? 1990.
HINTON, Amanda : Living & working in Italy : staying in Italy - all you need to know. 2000.
WAGER, Eija : Tupaantuliaiset Italiassa (muistelmateos). 2002.
Seuraavat verkkosivut voivat olla avuksi:
http://www.expatrium.fi/ (Tietopalvelu ulkomailla asuville ja ulkomaille muuttaville suomalaisille. Vaatii ilmaisen rekisteröitymisen, ja täydet palvelut saadakseen täytyy tilata Expatrium-lehti. Lehden tilaajille on mm. tietoa asumisesta ja elämisestä ulkomailla. Helsingissä lehti tulee Kirjakaapelin kirjastoon.)
http://ec.europa.eu/...
Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä...
Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta.
Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http...
Dvd-levy voi olla korjattavana monesta syystä. Levy voi esim. olla naarmuuntunut tai sen kotelo rikkinäinen. Useampilevyisestä elokuvasta saattaa jokin levy olla kadoksissa. Korjausaika vaihtelee sen mukaan, miten levylle tehdään. Naarmuja hiotaan levyistä, koteloita vaihdetaan, ja puuttuvien osien sijaintia selvitellään.
Korjausaika vaihtelee suuresti muutamasta päivästä useaan viikkoon. Toisinaan levy voi olla niin huonokuntoinen, että se joudutaan poistamaan kokoelmista.
Christine Nöstlinger on itävaltalainen kirjailijatar.
Löydät hänestä suomeksi tietoa seuraavista kirjoista:
* Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1997.
* Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, Kuka loi Lorinalätyn. 1998.
Kirjastosta voit tiedustella Kirjastolehden numeroa 7-8 vuodelta 1996. Lehdessä on Christine Nöstlingerin haastattelu.
Internetin kautta voisit kokeilla vaikkapa seuraavaa osoitetta:
https://www.kirjasampo.fi
Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän...
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Petra Saarnisto suosittelee Kielikello-lehdessä tyttö- ja poikanimien sijaan termiä syntymänimi. Se on sukupuolineutraali eikä ota kantaa myöskään henkilön ikään. Linkki artikkeliin: Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi - Kielikello
Laila Kinnusen esittämän ”Kehtolaulun” ovat Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan säveltäneet Sammy Fain ja Jerry Seelen, tosin yhden viitteen mukaan kysymyksessä on kansansävelmä. Laulun alkuperäinen nimi on ”Hush-a-bye”, ja laulu on tullut tunnetuksi Michael Curtizin ohjaamasta elokuvasta ”The jazz singer” (1952). Joskus siitä näkyy käytettävän myös nimeä ”Lu lulla lu”. Laulun melodia perustuu otteeseen ranskalaisen säveltäjän Ambroise Thomas’n oopperan ”Raymond, ou Le secret de la reine” alkusoitosta.
Laila Kinnusen esittämän suomenkielisen version nimi on ”Kehtolaulu” ja se alkaa: ”Kuuletko laulun lapsonen”. Tämän sanoituksen on tehnyt Jyrki Lindström. Näillä alkusanoilla en löytänyt laulusta nuottia, mutta...
Nimi on talonnimenä tuttu kaikkialla Suomessa. Nimen taustalla on lähinnä ruotsalaisesta henkilönnimistöstä lainautunut Sigfrid. Tästä henkilönnimestä on meillä käytetty mm. asuja Sipi, Sipo ja Sippo, jotka ovat talon tai isännimestä siirtyneet sukunimistöömme. Sukunimenä se on länsisuomalainen, jota käytetään erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla esiintyvät sukuniminä myös Alasippola, Ala-Sippola Ylisippola ja Yli-Sippola. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan se on nykyisenä nimenä 1419 henkilöllä.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Sukunimet
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1961. Lehdet on sidottu 4 vuosikerraksi, joita voi lukea mutta niistä ei saa ottaa kopioita (liian isoja ja hauraita). Lehden sivun voi valokuvata (tätä kuulemma monet tekevät) tai kopioita voi ottaa lehden mikrofilmatuista sivuista erityisellä mikrofilmin lukulaitteella, joka sijaitsee lehtilukusalissa, yhteystiedot linkissä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lukusali.htm
Luettelo mikrofilmatuista sanomalehdistä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/sanomalehtien_mikrofilmit.pdf
Helsingin sanomia v. 1961 ei meillä ole. Sen vanhoja numeroita saa kaukolainaksi Helsingistä mikrofilmillä, tiedustelut lehtilukusalista puh. 03-8125 550.
Lokakuussa 1929 Orivesi-nimisenä aloittaneen Oriveden Sanomalehti Oy:n julkaiseman Oriveden Sanomat -lehden päätoimittaja oli lehden perustamisesta aina vuoteen 1953 saakka opettaja Väinö Paavola. Paavola oli ollut myös paikkakunnalla vuodesta 1926 ilmestyneen Oriveden Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Oriveden Sanomalehti Oy osti alkuvuodesta 1930 taloudellisissa vaikeuksissa kuihtuneen vanhemman lehden julkaisuoikeudet ja vuoden 1933 alusta Orivesi-lehti otti käyttöönsä sen nimen Oriveden Sanomat.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 6, Hakuteos Kotokulma - Savon lehti : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kustannuskiila, 1988
Uudistetun virsikirjan virsi numero 396 on englanninkieliseltä nimeltään "Nearer, my God, to thee". Sen on säveltänyt Lowell Mason ja se tunnetaan myös nimellä Titanic-hymni. Lisätietoja Wikipediassa osoitteessa www.wikipedia.org.
Kaivattu lastenkirja on Kaarina Huhtisen Mitä tapahtui Velhosuolla (Sanoma, 1979).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä:
"Velhosuolla, piilossa mättäiden välissä ja vaivaiskoivujen alla nököttää harmaita, sammalkattoisia tupia. Niissä asuvat Velhosuon noidat.
Päivisin he nukkuvat, mutta öisin heillä on tapana istua hiilivalkean ympärillä kertomassa toisilleen vanhoja taruja tai ratsastaa luudillaan etsimässä sammakoita talven varalle. Kerran vuodessa he lentävät Kyöpelinvuorelle tanssimaan peikkojen kanssa. Kaikilla noidilla on vihreät yösilmät, jotka hehkuvat fosforista valoa.
Mutta kerran eräälle velhoäidille syntyy tytär, jonka silmät ovat harmaat ja joka valvoo päivät ja nukkuu yöt. Muut noidat eivät hyväksy häntä...
MasterChef Australian ylijäävä ruoka ja tuoretuotteet menevät hyväntekeväisyyteen. Hyvin vähän menee biojätteeseen ja sekin kompostoidaan ja viedään MasterChef-puutarhaan. Tarkemmin voit lukea oheisesta 23.5.21 julkaistusta artikkelista..
https://www.news.com.au/entertainment/tv/reality-tv/masterchef-australi…
Sarjaan kuuluu yhdeksän kirjaa:
Pieni talo suuressa metsässä, Gummerus 1961 (Little House in the Big Woods)
Farmarin lapset, Gummerus 1973 (Farmer Boy)
Pieni talo preerialla, Gummerus 1957 (Little House on the Prairie)
Luumujen poukama, Gummerus 1964 (On the Banks of Plum Creek)
Hopeajärven rannalla, Gummerus 1966 (By the Shores of Silver Lake)
Pitkä talvi preerialla, Gummerus 1969 (The Long Winter)
Pieni kaupunki preerialla, Gummerus 1975 (Little Town on the Prairie)
Onnen kultaiset vuodet, Gummerus 1974 (These Happy Golden Years)
Neljä ensimmäistä vuotta, Gummerus 1977 (The First Four Years)
Aiheesta lisää:
http://www.kolumbus.fi/pienitalopreerialla/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_Ingalls_Wilder
Maria Stuartia käsittelevät seuraavat suomenkieliset teokset: Byrd, Elizabeth: Kuolematon kuningatar: Maria Stuart (1959) ja Zweig, Stefan: Maria Stuart (1937). Mariasta kerrotaan jonkin verran myös kirjassa Skotlanti (Fisher, Andrew, 2017).
Marian puoliso Frans II menehtyi nuorena ja ehti hallita Ranskaa vain hieman yli vuoden. En löytänyt pelkästään häntä käsitteleviä kirjoja, mutta Mariasta kertovista kirjoista hänestä voi löytää jonkin verran tietoa.
Teoksessa Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005) käsitellään jonkin verran Katariina de’Mediciä, joka oli Henrik II:n puoliso ja Frans II:n äiti. Katariinasta kertovassa kappaleessa mainitaan Henrik II, Frans II sekä Maria Stuart.
Henrik II:sta löytyy hieman tietoa...
Hei, kyseisen kappaleen on alunperin säveltänyt ja sanoittanut Sergei Kuznetsov ja alkuperäinen nimi on Belyje rozy. Suomeksi laulun ovat levyttäneet Saija Tuupasen lisäksi myös Mika ja Turkka Mali, mutta eri käännöksenä (Veljeni tuuli).
Valitettavasti kumpaakaan suomennettua versiota ei ole nuotinnettu, tai ainakaan kansallisdiskografia Violasta nuottiversiota ei löydy. Venäjänkielinen nuotinnos sen sijaan löytyy useammastakin kirjastosta nuottikokoelmassa "Pesennik. Vypusk 3", eli on helposti saatavilla. Nuotinnos sisältää melodian ja sointumerkit ja sanat venäjäksi (kyrillisin kirjaimin).
Saatavuuden voi tarkistaa www.finna.fi-palvelussa tekemällä haun Belyje rozy ja rajaamalla hakutuloksen aineistotyypillä nuotti.
