Piela nimestä etunimenä ei nimikirjoista löydy tietoa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Piela etunimiä on annettu vuodesta 1920 lähtien 16 naiselle. 2000-luvulla Piela nimen on saanut 4 naista. Lisätietoja: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sukunimenä Piela on lähtöisin Koivistolta, jossa on useita Piela-alkuisia paikannimiä. Pitäjännimi Pielavesi yhdistetään mm. sanaan pieli eli piela ’reuna, vieri’.
Miliaana nimestä tarkasti kirjoitettuna ei löydy taustatietoa, mutta nimi voitaneen yhdistää Miljaana nimeen. Nimi Mili esiintyy naisten nimenä ja se on lyhentymä nimestä Emilia. Muita Emiliasta johdettuja nimiä ovat mm. Milja, Milka, Miili ja Miljaana. Emilia nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-...
Nimimerkkiä Pohjantuuli käytti itseoppinut kirjoittaja Simo Kanniainen.
Suomen Kansa -lehdessä 16.10.1901 julkaistun muistokirjoituksen mukaan "[Kanniainen] oli hyvin lahjakas mies, joka päivääkään koulua käymättä ja köyhästä kodista lähteneenä oli itselleen hankkinut joltisenkin määrän sivistystä sekä itsessään kehittänyt kykyjä, jotka opin saamattomissa harvoin voivat kohota niin korkealle kuin hänessä."
"Elämänsä uran aloitti hän kerjuupoikana, kunnes kasvoi omintakeiseksi työmieheksi. Siitä siirtyi hän poliisilaitoksen palvelukseen ja vihdoin vakuutusalalle, jossa suoritti varsin laajan työn tärkeänä uran raivaamisaikana."
"Varsinaisen maineensa saavutti kuitenkin Simo Kanniainen toisella alalla nimittäin kirjailijana ja puhujana....
Tähän ei ole osannut vastata Kotiteollisuuskaan, kirjastonhoitaja nyt yrittää.
Jos kompostissa ei ole valoja, se johtuu siitä että siellä ei ole bioluminoivia eliöitä. Jos näitä eliöitä kompostissa on, on siinä myös valoa. Suomessa kiiltomadot, yksi sienilaji, pohjanmesisieni, sekä jotkin homeet voivat hohtaa pimeässä.
http://www.mv.helsinki.fi/home/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Tietoa löytyy myös esim. Anita Ganerin kirjasta Loistavat eliöt (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…)
Ja tuo Kotiteollisuuden biisihän on levyllä Hullu ukko ja kotiteollisuus, jolla siis bändikin käytti nimeä Hullu ukko ja kotiteollisuus.
Asiasta säädetään muinaismuistolaissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1963/295Käytännöllisemmät ohjeet löydön ilmoittamisesta löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat/mita-teen-kun-loydan-muinaisesineenLyhyesti sanottuna yli 100 vuotta vanhat maasta löydetyt esineet kuuluvat valtiolle. Esinettä ei kuulu puhdistaa tai sen löytöpaikkaa kaivella. Esineestä kuuluu ilmoittaa Museovirastolle. Museovirasto voi lunastaa esineen (jos esine on peräisin tunnetusta muinaisjäännöksestä, se kuuluu korvauksetta valtiolle). Muinaismuistolain rikkomisesta voi saada sakkoa.Tutkijat voivat saada muinaisesineistä merkittävää tietoa maamme historiasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että...
Tässä kaksi ehdotusta kaivatuksi kirjaksi.
Buchanan, Heather S.: Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY 1988, julkaistu myös kahden tarinan kokoelmassa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä, WSOY 1995)
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokanta kertoo jälkimmäisestä kirjasta näin: "Kaksi kertomusta Jorista ja Matildasta, pienistä hiiristä. Ensimmäisessä ne menevät naimisiin ja lähtevät etsimään kotia. Koti löytyykin hylätystä nukkekodista, jonka hiiret siivoavat perusteellisesti. Hiirille syntyy lapsia ja ne tutustuvat muihin hiiriperheisiin. Toisessa kertomuksessa vaarana on kissa, joka estää hiirilapsilta koulunkäynnin. Jori keksii ratkaisun: kelluvan koulun."
Piers, Helen: Hiiri etsii kotia...
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä...
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/irena, että ”Irena” on nimen ”Irene” latinalainen muoto. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan ”Irene” on kreikkalaista alkuperää ja on merkitykseltään ’rauhaisa, rauhan edustaja’. Nimen pohjalla on kreikkalainen rauhanjumalatar Eirēne.
Muistaapa hyvinkin. Tämähän se on:
http://www.youtube.com/watch?v=zVJ-zhqvnWQ
Laila Kinnunen - Kurkota kuuhun
TV ohjelmasta Jojo 1968
Alkuperäinen nimi Swinging on a star
Säveltäjä Jimmy Van Heusen
Alkuperäiset sanat Johnny Burke
Kääntäjä Puhtila Sauvo
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
Kielitoimiston sanakirja osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tarusto?searchMode=all kertoo, että sanan tarusto merkitys on ’tarut, myytit kokonaisuutena, mytologia’.Tarusto voi siis olla mikä tahansa tarujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi Kalevalan voi laskea osaksi suomalaista tarustoa, sillä se on koottu erilaisista kansan kertomista myyttisistä tarinoista. Toki Kalevalan laatija Elias Lönnrot on muokannut niitä ja tehnyt erillisistä taruista yhtenäisen teoksen, sepittänyt jonkin verran itsekin siihen lisää.Tällaisia eri kulttuurien parista kerättyjä tarinakokonaisuuksia on valtava määrä, joten kreikkalainen tarusto ei ole millään muotoa ainoa olemassa oleva tarusto. Toisaalta en usko, että missään kulttuurissa on...
Olet ilmeisesti jo tutkinut kirjailija Veikko Huoviseen liittyvää kirjallisuutta.
Nyt kaipaamiasi tietoja löytyy kirjasta Kuka kukin on 2001: " Huovinen, Veikko Johannes, kirjailija, metsänhoitaja, professori. s. Simo 7.5.1927, vanht ylimetsänhoit. Juho Aukusti H. ja Rosa Elina Hämäläinen. Puol. hammaslääk. Auli Hilkka Anneli Hemminki. Lapset Ritva 59, Esko 62, Pekka 64). Yo 46, metsänhoit. 52. Avustaja metsänhoit. metsähallinnon Lentiiran ja Sotkamon hoitoalueissa 54-56, vapaa kirjailija 57-. "
Kyseistä kirjasta löytyvät myös Huovisen saamat palkinnot.
Mikäli haluat tarkempia tietoja niin Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi kerrotaan Veikko Huovisen vanhemmista, lapsuudesta, opinnoista,...
Raimo Hietasen kirjassa Kaavaoppi on frakin kaavat. Kirja on lainattavissa muutamista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Myös joiltakin vaattureilta voi ostaa frakin kaavan.
Puhutaan paljon lasten ja nuorten lukutaidosta, mutta joka kymmenes aikuinen osaa lukea vain vaivoin. Tutkija Sari Sulkusen mukaan aikuisten lukutaidottomuudesta pitääkin puhua enemmän. Keskimääräisen lukutaidon heikkenemiselle on myös sisällöllisempi selitys. Koska kirjoitettujen tekstien tai lukemisen harjoitusta saadaan tänä päivänä vähemmän kuin aikaisemmin, se heijastuu taidoissa. Lukutaito on niin kuin mikä tahansa muukin taito. Jos sitä haluaa kehittää, pitää lukea. Tarvitaan siis harjoitusta.
kielibaari.fi | Tutkija Sari Sulkunen: Aikuisten heikosta lukutaidosta pitää puhua enemmän ja näkyvämmin
Tässä Ylen Paula Tiessalon artikkelissa samasta aiheesta löytyy lopusta myös lukutaitotesti, jolla voi testata omaa...
"Karstulan laulu" -nimistä kappaletta ei valitettavasti löydy Jyväskylän kapunginkirjaston kokoelmasta; ei myöskään muista maakuntakirjastoista, joista sitä olisi voinut pyytää kaukolainaksi.
Karstulan kirjaston kokoelmasta sen sijaan löytyy levynä ja kasettina "Kaipaan karstulaa/Karstula soi 2", jossa etsimämme kappale on. Ohessa kirjaston yhteystiedot:
http://karstula.kirjas.to.
Puh: 014-4596635
e-mail: kirjasto@karstula.fi
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelu voi myös tiedustella Karstulasta, voivatko he lähettää levyn tai kasetin Jyväskylään, jos kysyjä asuu Jyväskylässä. Ottakaa kaukopalveluun yhteyttä, olkaa hyvä. Yhteystiedot:
Puh. 014-624433
e-mail: kauko.palvelu@jkl.fi
Neuvostoliiton ja Viron keskinäisen avunantosopimuksen (28.9.1939) perusteella Neuvostoliitto sai oikeuden perustaa lentotukikohtia Viroon. Neuvostojoukkojen siirtäminen Viroon alkoi 18.10. Lentotukikohtia perustettiin mm. Paldiskiin, Haapsaluun ja Saarenmaalle.
Neuvostoliiton ilmavoimien reittejä kotialueelle talvisodassa on esitetty mm. ev.luutn. (evp.) Esko Lappalaisen Sotakorkeakoulun diplomityössa Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäykset kotialueellemme ja kotialueen ilmapuolustuksen ja väestönsuojelun järjestelyt talvisodassa vuodelta 1975, joka on saatavilla Kansallisarkiston digitaaliarkistossa. Liitekarttojen 1.10., 1.11., 1.12 mukaan alueelle tehtiin pommituslentoja sekä Eestistä että idästä Suomen yli.
Neuvostoilmavoimien...
Etsin kuvahaulla Brysselissä sijaitsevan NATOn päämajan edustan kuvia. Näyttäisi siltä, että lippurivistön takaosassa lähellä rakennusta olevan hopeisen muurin sisällä olisi matalia tolppia piilossa. Näin ollen voidaan olettaa, että sotilasliiton laajentuessa varatolppia otetaan käyttöön asteittain ja lippurivistö liikkuu hieman. Kuvassa näkyy seitsemän vapaata tolppaa. Liputhan ovat kaarevassa linjassa aakkosjärjestyksessä, joten Suomen liittyessä Natoon 4.4.2023 lippu sijoittui Viron (Estonia) ja Ranska (France) väliin.
Linkki kuvaan (poimittu Googlen kuvahaulla), jossa hopeinen/teräksinen muuri ei ole vielä paikallaan ja ylimääräiset tolpat ovat näkyvillä. Kuva lienee otettu uuden päämajan avajaisvuonna 2018....
