Kirjastojen välisen tietolistan välityksellä tarjottiin seuraavia teoksia:
Hannele Huovin kirja Seitsemän unta, jossa on Kristiina Louhen tummasävyinen kuvitus.
Eeva Tikan satukirjat, esim. Majatalo Pimeä Kuu, Virranhaltijan salaisuus, Yön lintu ja Siivetön
Stefan Mählqvistin kirja Tule minun yöhöni, tule minun uneeni
Nelimarkka, Riitta, Iso ja Pieni universumissa : Was it a dream = uniko se oli. 2., uud. p., Helsinki : Tammi, 2009. - 40 s.
Unienahmija./ Michael Ende (teksti) ja Angela Fuchshuber (kuv.)
suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös. 1987.
Milena Lukesová, Jussi ja kalat.
Maurice Sendakin kirja Hassut hurjat hirviöt.
Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Eva ja Adam -kirjojen kirjoittaja Måns Gahrton (s. 1961) itse on syntynyt Lundissa, mutta muuttanut jo hyvin varhain Tukholmaan.
Eva ja Adam -kirjoissa kyseessä on nykyaika ja koulu on ruotsalainen peruskoulu.
Gahrtonin Rosa-kirjojen Rosan kotipaikaksi mainitaan Tukholma ja Gahrton asuu itsekin Tukholmassa. Joten voisiko olla...???
Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1" on kerrottu enemmänkin kirjailijasta itsestään ja myös hänen kirjoistaan, mutta sielläkään ei ollut vastausta paikkaa koskevaan kysymykseen. Kirjoissa pääpaino on enemmänkin ihmissuhteissa ja ystävyydessä ja jokapäiväisessä elämässä, jolloin tapahtumien paikka ei ole nähtävästi pääasia.
Evalla ja Adamilla on omat kotisivut.
http://www.evaochadam.com/index2....
Sukututkimusta voi tehdä monella tavalla, niin maksullisesti kuin maksuttakin. Kannattaa aloittaa kokoamalla tietoja (syntymä- vihkimis- ja kuolinajat, ammatit ja asuinpaikat) vanhemmistaan ja muista sukulaisistaan.
Monet kansalais- ja työväenopistot järjestävät kursseja aloitteleville sukututkijoille.
Arkistolaitoksen sivuille on koottu tietopaketti aloittelevalle sukututkijalle:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
Suomen sukututkimusseuran kautta saa myös paljon hyödyllistä tietoa, sivuilta löytyy mm. kirkonkijoihin kuuluvien kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden hakemistotietokanta Hiski:
http://www.genealogia.fi/
Suomessa rokotetutkimuksista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitos THL. Heidän yhteystietonsa löytyvät osoitteesta
https://thl.fi/fi/thl/yhteystiedot
Aktiebolaget/Osakeyhtiö Granit mainitaan eri lähteissä, ks. esim. kauppakalenteri ja hautakivikuvasto, näissä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, minkä nimistä graniittia yritys vei maasta.
Lisää tietoa voisi löytyä teoksesta Karsten, Leo: Osakeyhtiö Granit 1886 - 1936 (Helsinki 1936). Teos on saatavissa ainakin eri yliopistojen kirjastoissa.
Seuraavista internetosoitteista löytyy tietoa Suomen sodanjälkeisestä
taloudesta:
- http://www.teollisuusvakuutus.fi/perus/1945.html
- http://www.stat.fi/tk/tp_tied/mtv0598c.html
- http://www.vn.fi/um/finfo/english/teollisuus.html#stop
Tampereen yliopiston historian opiskelijat ovat keränneet 40-luvun lehtien
uutisartikkeleita. Artikkelit on viety internetiin ja siihen on rakennettu
hakuohjelma. Myös sotakorvaukset - hakusanalla löytyy lista lehtiartikkeleita.
Katsaus löytyy osoitteesta http://www.utu.fi/agricola/hist/.
Tiedot Australian bioturvallisuutta koskevista tuontiehdoista löytyy mm. BICON-tietokannasta:
https://bicon.agriculture.gov.au/BiconWeb4.0
Sivulla on hakurivi mihin voi kirjoittaa hakusanoja, esim. dried birch.
TEKIJÄ Pakkanen, Kaija, kirjoittaja
TEOS Vimperin pihan Ilona / Kaija Pakkanen
PAINOS 2. painos 1962
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1959
ULKOASU 147 sivua ; 19 cm
Tässä kirjassa Ilona on ollut syntymästään sokea.
Hei,
kyseessä lienee Shakespearen komedia "As you like it", joka on suomennettu nimellä "Kuten haluatte".
Kyseisen otteen voi lukea kokonaisuudessaan esim.
internet-osoitteessa:
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/ktl/appro/persoona/persoona.html
Kysymyksiin ei löytynyt yksiselitteisiä vastauksia. Ketun tai variksen kohtalo riippuu ainakin rotan syömän myrkyn määrästä ja siitä, miten terveitä ne ovat myrkkyrotan syödessään. Syövätkö ketut yleensä raatoja? Haistavatko ne myrkyn rotasta? Yleensä parvissa liikkuva varis tuskin pystyy yksin syömään löytämäänsä rottaa, vaan joutuu jakamaan sen muiden varisten, ym. lintujen kanssa. Yhden variksen saama myrkkymäärä jää näin aika pieneksi. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä eläinlääkäriltä.
Koska musiikkimielessä "rock" on geneerinen termi (yleiskäsite, jonka merkitys tarkentuu käyttöyhteydessä), sille onkin vaikea antaa yksiselitteistä ja tyhjentävää määritelmää. Opinnäytetyössä tällaista termiä käyttävä joutuu muotoilemaan määritelmän käytettävissä olevien tietojen pohjalta itse, jolloin on kyse operationaalisesta käsitteestä. Esim. "Grove music and musicians online" -verkkotietosanakirjan hakusanalla "rock" avautuu artikkeli,jolle lähdeluetteloineen pituutta tulee kolme A4-arkillista. Artikkeli alkaa: "A term used to denote a particular category of pop music." - Käynti kirjastossa lienee siis tarpeen. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä asiakkaiden käytössä on työasemia, joilta käsin asiakkaat voivat käyttää...
Esimerkiksi Kirjasammosta löydät tietoa Leena Landerista: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Kirjasammon sivulta löydät myös linkkejä eteenpäin, Leena Landerista kertoville sivuille, kuten Ylen Elävään arkistoon, kustantajan sivulle jne.
Jelena on slaavilainen muunnos Helenasta. Jelena on vuonna 338 kuolleen Pyhän Helenan, Konstantinus Suuren äidin kaima. Muistopäivää vietetään ortodoksisen kalenterin mukaan 21.5. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja ; http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
"Feminist rage" ei taida olla kovin vakiintunut kirjallinen genre. Ehkä seuraavat kirjat voisivat olla tähän suuntaan:
Sisareni sarjamurhaaja - Oyinkan Braithwaite
Vuosisadan rakkaustarina ja Miestä ei voi raiskata - Märta Tikkanen
Nainen nollapisteessä - Nawal El Saadawi
Makeaa vettä - Akwaeke Emezi
Shimotsuma Monogatari: Yankī-chan to Rorīta-chan (Kamikaze girls) - Novala Takemoto
Rosa Liksomin lyhytnovellit
Pane mua - Virginie Despentes
