Työsuhdetta ja palkkahallintoa koskevaa kirjallisuutta on Turun kaupunginkirjastossa mm.
Saarinen, Mauri: Työsuhdeasiain käsikirja, 5. p. 2003, paikkamerkki 36.132 SAA.
Palkkahallinnon säännökset (toim. Katriina Jaakkola),2003, paikkamerkki 33.44 PAL.
Molemmat kirjat löytyvät käsikirjastosta ja Saarisen kirjaa on myös lainattava kappale pääkirjaston aikuistenosastolla.
Reseptin tiedot tallentuvat valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Sinne tallennetaan myös reseptien toimitustiedot. Sinua hoitanut lääkäri saa katsoa itse kirjoittamansa reseptit. Lääkärit ja hoitajat voivat katsoa valtakunnalliseen Reseptikeskukseen tallennettuja tietojasi sinun luvallasi. Myös apteekki saa tarvitsemansa tiedot Reseptikeskuksesta.
Omakannasta näet, mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet resepti- tai terveystietojasi Kanta-palvelujen kautta. Tietoja käsitelleiden henkilöiden nimet eivät näy Omakannassa terveydenhuollon ammattilaisten yksityisyydensuojan takia.
Sinulla on oikeus saada tietää, mitä tietoja sinusta on Kanta-palveluihin tallennettu. Lisäksi sinulla on oikeus saada...
Aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia Anna-Leena Härkösen henkilöhistoriasta kertovasta kirjallisuudesta löytyy Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta, johon pääsee palvelun etusivulta kohdasta "vastausten arkisto". Suora osoite arkistosivulle on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita "etsi arkistosta" -kohtaan hakusanaksi Härkönen, Anna-Leena. Hyvä lista Anna-Leena Härkösestä kertovista kirjoista ja lehtiartikkeleista löytyy esim. arkiston sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=ac00…
Oman kirjastosi tietokannasta asiasanalla Härkönen, Anna-Leena löytyvät mm. kirjat: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003); Saaristo Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987); Suomalaisia kirjailijoita...
Måns Gahrtonista ei löydy paljon suomenkielistä aineistoa, mutta katsopa Kysy kirjastonhoitaja- palvelun arkistosta, sillä moni muukin on kysynyt hänestä tietoa jo aikaisemmin.
Måns Gahrton -linkit löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.folkbiblioteken.fi/fi/search/search_asklibrarian.asp?operaat…+
Taskukirjaston omistanut ja sitä ylläpitänyt Espoon kaupunki vastaa, että Taskukirjasto päätettiin lakkauttaa, koska sen toiminta oli ollut epävarmaa ja kehitysnäkymät heikot. Päätös lakkauttamisen ajankohdasta oli jo tehty eikä tätä päätöstä muutettu, vaikka Helmet.finna.fi sivuston betaversion julkaisu hieman myöhästyi suunnitellusta, eikä kaikkia toivottuja ominaisuuksia ole vielä käytössä.
Tyttärellesi siskosi lapsenlapsi on tädin lapsenlapsi. Toisin päin tyttäresi on hänelle isoenon tytär. Lähteenä Tuomas Salsteen verkkosivu https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf ja Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat vastaukset sukulaisten nimitys -kysymyksiin. Mitään erityistä nimitystä kuten esim. anoppi ei ole.
Viikinkivaatteita myyviä paikkoja emme juuri löytäneet. Tässä yksi suomalainen kauppa, jonka valikoimiin kuuluu viikinkiasu http://www.marakatti.palvelee.fi/tuotteet.html?id=14/503
Ulkomaisia sivuja kannattaa etsiä esim. hakusanoilla viking clothing. Näin saadaan esim. sivusto http://www.viking-shield.com/vikingclothing.html
Keskiaikaisia vaatteita haulla: Middle Ages clothing. Saadaan esim. sivusto http://www.medievalclothier.com/
Yritysten arvonlisäverosta löytyy tietoja teoksesta
Ritva Nyrhinen, Pekka Hyttinen, Kaisa Lamppu
Arvonlisäverotus käytännössä (2019)
978-952-14-3571-3
Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Käytännön kysymyksiin löytyy vastauksia Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolla on myös omat palvelunumerot yritysten arvonlisäveroja koskeville kysymyksille.
Kirjastossa on paljon kirjallista materiaalia tasavallan presidentti, Suomen marsalkka, valtionhoitaja Carl Gustaf Mannerheimista (1867-1951). Esimerkiksi teokset:
1. Meri, Veijo
C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1988(ISBN 951-0-15225-0 )
2. Voipio, Anni
Suomen sotamarsalkka , 1942
Mannerheimista ja hänen suvustaan voit hakea tietoa esim. kirjoista:
1. Suomen kansallisbiografia. osa 6., 2005 (ISBN 951-746-447-9)
2. Finlands riddesrkaps- och adelskalender, 1985 (ISBN 951-95311-2-2)
Netistä löydät myös paljon tietoa esim. www.kansallisbiografia.fi ja /www.mannerheim.fi.
Tule kirjastoon, jossa palvelemme sinua henkilökohtaisesti!
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan sanan kamari alkuperästä. Se on lainattu suomen kieleen ruotsin sanasta kammare, joka juontaa juurensa latinan sanaan camera, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_6fdfdfa0b2b96bea08b9dd83dd521881&list_id=1&keyword=kamari&word=kamari .Svenska Akademiens ordbokissa mainitaan sanan kammare alkuperäksi latinan camara, camera, joka on merkinnyt holvia tai holvattua kaarikattoa, mutta myöhäislatinassa myös huonetta, kammare | SAOB.Sanan merkityksistä löytyy tietoa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kamari. Tuon "virastoista ja elimistä" käytettävän vanhahtavan merkityksen alkuperää ei avata enempää, mutta oletettavasti...
Kuluttajavirasto ei seuraa torihintoja. Muitakaan torien vähittäishintojen "virallisia" seuraajia ei löytynyt.
Helsingin sanomat on suorittanut omia hintakartoituksiaan ja -vertailujaan. Kirjastoissa on käytettävissä Helsingin sanomien arkistotietokanta, josta saa tiedot missä numeroissa näitä hintakartoituksia on ollut; osasta artikkeleista tiedot ovat arkistotietokannassa ja voidaan tulostaa sieltä suoraan, osaan tarvitset kyseisen vanhan lehden. Muutamia esimerkkejä:
21.12.2005 artikkeli Esimerkkejä joulukuusien torihinnoista
19.10.2005 artikkeli Syksyn sato hehkuu toreilla
18.10.2005 artikkeli Syksyinen tori tuoksuu puolukalle ja kurpitsalle
17.7.2004 mansikoiden torihintoja
jne.
Puolen vuoden lehdet ovat Helsingin Rikhardinkadun...
Epikriisin tulkintaa kannattaa kysyä lääkäriltä.
Nopealla selvittelyllä
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=dlk
http://www.tohtori.fi/
http://medical-dictionary.thefreedictionary.com/TMP
lyhennettä TMP ei löytynyt tai en ymmärtänyt sen merkitystä lääketieteen kannalta.
Yleisin merkitys näyttäisi olevan. "Lyhennelmä ribotymidyylihapolle; trimetopriimi; Joskus deoksirytymidyylihapolle"
Kannattaa siis kysyä asiaa uudestaan lääkäriltä.
Sotamies Vanhalaa kuvaillaan Tuntemattomassa sotilaassa (60. p. 2004) ensimmäisen kerran sivulla 31. Siinä mainitaan mm., että Vanhala on "hiljainen, lihava poika". Saadaksesi kokonaiskuvan Vanhalan luonteesta ja henkilöhahmosta lienee kuitenkin parasta lukea koko teos.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan "pilkku" seuraavasti:
"ympäristöstään väriltään t. valoisuudeltaan erottuva pieni kohta, laikku, läikkä, läiskä, piste."
Ulla-Maija Kulosen toimittamasta teoksesta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | 1995, löytyi tieto, että sana pilkku juontaa sanasta pilkka.
Pilkka tarkoittaa (puuhun lyöty) merkki, rasti; maali (ammuttaessa); täplä, laikku.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
https://www.kotus.fi/sanat
Sanonnan 'selvää pässinlihaa' alkuperän selvittäminen olikin vähemmän selvää. Helsingin kaupunginkirjaston etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti sanontaa tunteneet. Suomen kirjallisuuden seuran kirjaston tiedonlähteistä tietoa ei myöskään löytynyt.
Voisit tiedustella asiaa kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastosta http://www.kotus.fi/ , katso kohta kirjasto. Kotuksen kirjaston tietopalvelu on maksullista, hinnaston löydät kirjaston sivuilta.
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
Antero Järvisen teoksessa Maakuntalinnut on artikkeli Uudenmaan maakuntalinnusta mustarastaasta ja siihen liittyvistä uskomuksista. Kirjan saatavuuden näet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Internetistä löytyy tietoa muiden maiden mustarastasperinteestä, joka on rikkaampaa kuin omamme. Englanniksi on paljon viitteitä. Laitan tähän yhden osoitteen malliksi: http://www.google.fi/search?q=cache:tzQxR-1HEEMJ:www.ernest-charles.com… .
Veripalvelu vastaa aiheeseen syöpä ja verenluovutus seuraavasti:
"Syöpä, jonka hoito tai seuranta on kesken, on este verenluovutukselle. Jos on aiemmin sairastanut syövän, ei voi luovuttaa verta, vaikka olisi parantunut ja oireeton.
Ainoat poikkeukset sairastetun syövän osalta ovat paikallisesti hoidettu kohdunkaulan syöpä ja ihon tyvisolusyöpä, eli basaliooma. Niistä seuraa yhden vuoden väliaikainen luovutuseste hoidon päättymisestä lukien.
Syöpään liittyvän luovutusesteen taustalla on se, että verenluovutus voi kuormittaa luovuttajan elimistöä tai voisi edesauttaa sairauden uusimista. Luovutuseste on kansainvälisesti laajasti käytössä ja se on kirjattu Euroopassa noudatettaviin säädöksiin.
Haluatko lisätietoa? Soita...
