Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Helsingin kirjastoissa on käytössä varauskuitti, jonka asiakas voi tulostaa automaatilta, jos ei muista
varauksensa viimeistä noutopäivää. Tietoa tarvitaan varausten itsepalvelunoudossa.
Kuittiin tulostuva tieto ei ole täysin luotettava. Rajapinta, jonka avulla ohjelmat vaihtavat tietoa keskenään, laskee viimeisen noutopäivän nidetietueen viimeisen päivityksen päivämäärästä lähtien.
Automaatti ei (ainakaan tällä hetkellä) saa tietoa viimeisestä noutopäivästä suoraan kirjastojärjestelmästä vaan laskee sen itse ja eri syistä voi päätyä eri tulokseen.
Oikea noutopäivä näkyy varausilmoituksessa ja Helmet-haun Omissa tiedoissa.
Yhtenäistä tilastoa kaikkien Suomen kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole saatavilla. Monet kirjastot kuitenkin julkaisevat kotisivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Näitä löytää esim. Googlella hakusanoilla "lainatuimmat lastenkirjat".
Suosituimpien nimekkeiden selvittämisessä myös Kirjakauppaliiton julkaisemista Mitä Suomi lukee -listoista voi olla hyötyä: http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3.
Lastenkirjallisuuden Plättä-palkinnon voittajan valitsevat lapset ja nuoret itse äänestämällä omaa suosikkiaan. Plättä-voittajat 2000-luvulla: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/platta00.htm
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyi tieto, että näitä päätöksiä on luettavissa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston käsikirjastossa. Tässä linkki tietokantaan:
https://finna.fi
Kirjoita hakuruutuun Keskusverolautakunnan päätöksiä ja valitse hakutyypiksi teoksen nimi. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteystiedot ja aukioloajat:
Fabianink. 24 A, 4.-5. krs.,
puh. 09-19122006 neuvonta,
avoinna: lukukauden aikana ma-pe 9-20,
Käyttöoikeus on kaikilla.
Elinkaarianalyysistä tai Life cycle assessment (LCA) -aiheesta löytyy paljon teoksia ja lehtiartikkeleita. Ei ole mielekästä luetella niitä tässä, koska niiden käyttökelpoisuuden voi määritellä vain tiedontarvitsija itse. Siksi olisikin parempi tulla kirjastoon ja yhdessä tietopalvelun kanssa käydä löytyneitä viitteitä ja niiden kuvailutietoja lävitse. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä mm. Manda-, Linda-, Arto-, Finp- ja Aleksi-tietokannat, joista voi myös itse hakea tietoa. Hyviä hakusanoja näyttäisivät olevan Life cycle assessment (LCA), ympäristövaikutukset - arviointi, elinkaari - analyysi, ympäristövaikutukset - arviointi, ympäristöhaitat - arviointi, joihin voi vielä lisätä rajaaviksi hakusanoiksi tuotteet tai yritykset....
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
"Satupurjeet"-ryijyn kuva löytyy kirjasta: HÄNNIKÄINEN, Tuija: Ryijykirja. Ajatus, 1996.
Ryijyn teko-ohjeet + tarvikepaketin saa ostaa käsityöliikkeistä,
Oulussa pakettia myy mm. Käsityöliike Somikki, Kirkkokatu 29. puh. 3313330. Tarvikkeiden oston yhteydessä saa opastusta ryijyn valmistamisesta, myös yllä mainittu teos on hyödyllinen.
Säätilan vaihtumiseen kolmen tunnin välein ei löytynyt mitään vahvistusta. Säätila muuttuu mm. ilmanpaineen, tuulten ja pilvien vaikutuksesta, eivätkä ne muuta tasaisesti.
Toinenkaan väite ei taida pitää paikkaansa. Radiotoimintaa voidaan kyllä häiritä, ja näin mm. sotien aikana monesti tehdäänkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioh%C3%A4irint%C3%A4
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että "väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin."
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=13&a=5765
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelun (https://www.finna.fi/) mukaan hänestä ei ole tehty elämäkertaa. Palvelusta ei löytynyt hänestä muutakaan tietoa.
Sweet valley high -sarjaa ei ole Suomessa esitetty muilla kanavilla kuin MTV3:lla. Viimeksi sitä on esitetty vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku. Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
Emme valitettavasti muistaneet tällaista limonadia, mutta muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kun en tiedä, milloin kysyjän lukiovuodet ovat olleet, tämä on melkoista hakuammuntaa, mutta voisiko kyseessä olla vuonna 2010 suomennettu John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar)? Ainakin sen tarina sisältää paljon samaa kuin kysyjän kuvaus.
Tätä paremmat arvaukset voisi lisätä tähän vastaukseni perään.
Heikki Poroila
Päivitys: Kyseessä lienee Dimmu Borgir - Gateways. Videolla on riippuva nainen, valkoista vaatetusta ja valuvaa mustetta/öljyä.
Voisiko olla esimerkiksi jokin Evanescencen tai Within Temptationin biisi? Sopisivat tyylilajillisesti ja laulajat ovat usein valkoisissa asuissa. Ehkä Evanescencen My Immortal: https://www.youtube.com/watch?v=5anLPw0Efmo tai Lithium: https://www.youtube.com/watch?v=PJGpsL_XYQI?
Lisäksi sekä Demi Lovaton biisissä "Heart Attack" että Billy Eilishin biisissä "When the party is over" on valkopukuinen nainen ja jotakin öljyä/mustetta muistuttavaa nestettä/mönjää mukana.
Sarjakuvaseuran kokoelma on tällä hetkellä ilmeisesti vieläkin ilman uutta osoitetta, https://www.sarjakuvakeskus.fi/blogi/783-kokoelma-muuttaa-mutta-minne. Tilannetta kannattaa kysyä Sarjakuvakeskuksesta, info@sarjakuvakeskus.fi,
