Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät molemmat Silja Sillanpään kirjoittamat Katti Matikainen -sarjan kirjat eli Reissukissa Katti Matikainen (2003)sekä Konttorikissa Katti Matikainen (2004).
Helsingin sanomissa 19.1.2000 oli uutinen, jonka mukaan Suomessa toimii kaikkiaan noin 200 yksityiskoulua. Perusopetusta antavia kouluja oli viime vuonna 84, lukioita 24. Yksityiskoulujen liitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.ykl.pp.fi/ on lueteltu jäsenkoulut. Mukana on myös steiner-kouluja ja eri kristillisten yhteisöjen ylläpitämiä kouluja. Helsingin yksityisoppikoulut ry:n yhteystietoja en löytänyt, mutta heillä on netissä julkaisu julkaisu Hyllin uutiset osoitteessa http://www.hyl.edu.hel.fi/sivut/hylliuu.htm . Erityisopetusta antavia kouluja on mainittu Opetusviraston sivuilla osoitteessa http://www.edu.hel.fi/koulut/index.htm (alasvetolaatikossa). Yksityiset esikoulut toimivat kaiketi yksityisten päiväkotien yhteydessä...
Helsingin yliopiston Wikin sivuilta löytyy tietoa Rockwell kovuusmittarista, jolla voi mitata materiaalien kovuutta ja lukuutta. Siinä on selostettu myös mittarin asteikon käyttöä:
https://wiki.helsinki.hacklab.fi/Rockwell_kovuusmittari
Hyödyllinen voisi olla myös Joona Kakkosen opinnäytetyö Kertamuovipinnotteiden kovuuden mittaus (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2013), jossa luvussa 5.2 käsitellään mm. Rockwell-mitta-asteikkoa. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63957/Kakkonen_Joona.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Parhaiten varmasti selviydyt tehtävästäsi, kun käyt lainaamassa kirjastosta (ja jos kotikuntasi kirjastossa ei ole,niin voit pyytää kirjastoasti kaukolainaamaan) suomi-latina-suomi -sanakirjan.
Suppea suomi-latina -sanakirja löytyy internetistäkin sivulta:
http://www.helsinki.fi/~nrintala/latina.html
Kysymistäsi sanoista "ala" merkitsee "olka, hartia, kainalo, siipi, sotajoukon siipi, sivusta, (sivustalle sijoitettu) ratsuväenosasto
Horhus-sanaa en latinankielen sanakirjasta löydä, mutta "hornus"="tämänvuotinen" ja "hortus"="puutarha, puisto, vihannekset"
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
Kanto-alkuisille sukunimille on tarjolla kaksi vaihtoehtoista taustaa: ne ovat voineet saada alkunsa puunkannoista tai sitten ne perustuvat siihen, että alunperin kanto on ollut kanta-sanan synonyymi. Nimi Kantomaa voi siis viitata joko kantoiseen maahan tai se voi Kanta-nimien tapaan viitata niemen tyvessä eli kannassa sijaitsevaan maahan tai "kantamaahan", josta muita maita on erotettu. Sanalla kanta on myös merkitykset 'niemi' ja 'kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä'.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Thomas Mannin teoksesta Der Zauberberg on vain yksi suomennos. Taikavuoren on suomentanut Kai Kaila ja se ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1957.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Ylen uutisessa osoitteessa http://yle.fi/uutiset/neuloitko_villasukat_myyntiin_verottaja_voi_puutt… Verohallinnon asiantuntija toteaa, ettei yhden tai kahden sukkaparin myymisestä vuodessa synny käytännössä verotettavaa tuloa niin paljon, että sitä tarvitsisi ilmoittaa. Jos tuloja on enemmän, ne kirjattaisiin ylös, niistä vähennettäisiin kulut (kuten langat) ja jäljelle jäävä voitto merkittäisiin esitäytettyyn veroilmoitukseen. Toki jos voittoa ei synny, ei synny myöskään verotettavaa tuloa.
Käsittääkseni siis maksettavan veron määrä riippuu muista tuloista, jotka on verokorttiin kirjattu, joten sen osuutta myydystä sukkaparista ei pysty suoraan sanomaan. Veroprosenttilaskurilla osoitteessa http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/...
Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto on julkaissut useita kirjoja, joissa esitellään eri teattereita ja niiden henkilökuntaa. Esimerkiksi:
Teatterin maailma 1965: Suomen teatterilaitos ja teatteriväki (toim. Verneri Veistäjä)
Suomen teatterit ja teatterintekijät: yhteisö- ja henkilöhakemisto, 1974 (toim. Martin, Niemi, Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät , 1983 (toim. Ilona Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993
Teatterit ja teatterintekijät, 2005 Like Kustannus
VHS-DVD-digitointilaite on Helsingin kirjastoista Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10), Herttoniemen kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Pasilan kirjastossa.
Voit varata ajan laitteen käyttöön suoraan kirjastosta. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivuston yläreunassa olevasta valikosta Kirjastot.
Pasilan kirjaston laite on varattavissa Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
Maakirjat toimitti Maanmittaushallitus. Arkistojen portissa kerrotaan maanmittaushallituksesta ja sen tehtävistä. Maakirjaan tuli merkitä pitäjittäin ja kylittäin kaikki talot manttaaleineen, nimineen, asukkaineen, luontoineen, verolukuineen, maaveroineen ja myös kaikki muut veroa maksavat yksiköt. Maakirjoja Maaverot lakkautettiin 1924, jolloin maakirjan merkitys maaveroluettelona myös lakkasi.
Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkiston rajavuodet ajoittuvat vuosille 1820–1939 ja päävuodet 1820–1905. Ne löytyvät Kansallisarkistosta, myös digitaalisina, Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkisto (1820-1905).
Ilta-sanomien vanhoja vuosikertoja voit lukea mikrofilmattuna Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Iltalehti on ilmestynyt vuodesta 1980.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600468?sid=5233803424https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Voisit käyttää apuna selkokirjoja, jotka on suunnattu aikuisille joilla on lukivaikeuksia ja teksti ja sanasto on siksi tehty helpoksi.
Selkokirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi kirjoita asiasanaksi selkokirjat.
Käytin feministien määrittelyssä Wikipedian artikkelia. Se on tietenkin vain muutaman kirjoittajan totuus ja Suomesta löytyy varmasti muitakin feministeiksi tunnustautuvia ihmisiä. Wikipedia
Aloitin teosten etsinnän Kaari Utriosta.
Tein tarkennetun Helmet haun: Tekijä Utrio, Kaari (ei ) aihe kaunokirjallisuus - rajaus kirja ja aikuisten kokoelma.
Haku toi 41 tulosta esim. Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen, Suomen naisen tie - pirtistä parlamenttiin sekä Kiilusilmä feministi, eli, miksi en enää matkusta junassa. Helmet-haku
Sama haku (nimi vain vaihtuu) löysi Margherita Zilliacuksen kirjan Rätten till drömmar : rapport från Guinea Helmet-haku
Kokeilin samaan tapaan muitakin wikipedia listan nimiä....
Kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Suomipopin helmiä 4 : Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan" (Helmi, 2006). Nuottia ei löydy Nummi-Pusulan kirjastosta, mutta voit kaukolainata sen lähimmän kirjastosi kautta. Nuottia löytyy mm. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomipopin+helmi%C3%A4+4&se…
Elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa Eviran toiminnasta ja viraston melamiiniin liittyviä tiedotteita löytyy osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/.
Helmet-kirjastoissa varaamaasi aineistoa pidetään noutoa odottamassa kuusi arkipäivää.
Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Näet viimeisen noutopäivän myös saamastasi teksti- tai sähköpostiviestistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Siitä kun itse luin kirjan, on niin kauan, että en osaa varmaankaan aivan kunnolla vastata kysymykseen. Kun tässä nopeasti silmäilen teoksen loppua, näyttäisi siltä, että siinä pelastetaan kidnapattu lapsi ja poliisi kutsutaan hoitamaan rikolliset. Ja lopuksi Viisikko jatkaa lomaa. Paras olisi, että katselisit teoksen loppuosaa itse, varmaankin tapahtumat palaavat mieleesi. Sinun kannattaa kertoa loppu ihan omin sanoin. Löysin netistä muutaman kuvauksen teoksen alusta. Joissakin viitattiin vähän pidemmällekin. Ehkä sinun kannattaisi katsoa avuksi näitä sivuja:
http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/roukko/4a?m=content&a_id=42
http://web.seinajoki.fi/Kirjasto/new_lasten/ki_sal01.htm
