Tarkoitatko kirjojen ”Elphame’s Choice” ja ”Brighid’s Quest” muodostamaan nuorille aikuisille suunnattua Parthalon-sarjaa? Vai Pathalonin maailmaan sijoittuvaa Goddess of Partholon -sarjaa? Jälkimmäisen kaikki tähän mennessä ilmestyneet kirjat ”Divine by mistake”, ”Divine by choice” ja ”Divine by blood” ovat saatavilla HelMet-kirjastoista. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjailijan sivut löytyvät osoitteesta http://pccast.net.
Jos toivot kahta ensiksi mainittua kirjaa hankittaviksi kirjastoon, voit tehdä niistä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp. Englanniksi julkaistaan niin valtava määrä kirjallisuutta, että vain pieni osa voidaan hankkia Helsingin...
C-kasetteja on digitoitu jo pitkään, myös monissa kirjastoissa on tähän soveltuvia laitteita. Kysymyksessä ei mainittu, tarvitaanko tällaisen kirjaston nimeä tai osoitetta, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla näitä kirjastoja on useita. Omasta kirjastosta kannattaa aina aloittaa.
Kysymys C-kasetin luontevasta digitaalisesta muodosta ansaitsee ehkä pienen jälkilauseen. Analogista ääntä voidaan lähteestä (LP, kasetti, kelanauha jne) riippumatta muuntaa ja tallentaa digitaalisesti monella eri teknisellä formaatilla. Ns. häviötön digitointi tuottaa vähintään saman tasoisen äänitteen, kuin on alkuperäinenkin (WAV). Usein kuitenkin ääni-informaation tarvitsemaa tilaa pienennetään kompressoimalla, jolloin tuloksena on häviöllinen tiedosto,...
Tikkuparkin pysäköintilaitoksen seinässä oleva teksti on peräisin kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen (1923-2015) kynästä. Häneltä on muitakin lainauksia Tikkurilan uudella torilla ja sen lähiympäristössä.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Vestmannaeyjar-saaret ovat saaneet nimensä irlantilaisista orjista, jotka muinaiset skandinaavit (pohjanmiehet eli viikingit) olivat siepanneet orjiksi. Muinaisnorjan sanaa vestmen tai westmen ruvettiin käyttämään irlantilaisista ja se säilyi islannin kielessä, vaikka Irlanti on idempänä kuin Islanti.
Pirjo Mikkosen Kielikello -lehdessä julkaistussa verkkoartikkelissa Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä sukunimi Westman mainitaan Ruotsin vallan aikana annettuna ruotsinkielisenä sotilasnimenä, ja se olisi jäänyt käyttöön sukunimenä. Man -loppuiset nimet ovat Ruotsissa olleet porvarissäätyyn kuuluvien (kauppiaiden ja käsityöläisten) sukunimiä.
Ruotsin...
Näillä erinomaisilla tuntomerkeillä kyseessä on hyvin todennäköisesti Pentti H. Tikkasen teos "Sissipartio saarroksissa": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.98369
Teoksessa kuvataan kaukopartioretkeä syksyllä 1942, jonka yhteydessä luutnantti Niilo Vesanen haavoittuu vahingonlaukauksesta jalkaan. Vesasen kunto heikkenee ja hän vaatii kuumeen noustessa sekä liikkumisen vaikeutuessa jäädä vapaaehtoisesti vihollislinjojen taakse havuilla peitetylle laavulle. Aluksi Vesasen seuraksi jää kaksi vartiomiestä, mutta varsin pian Vesanen käskee myös heidät palaamaan Suomeen. Vesaselle jää itsepuolustukseksi konepistooli sekä käsikranaatteja ja lämpimänä pysymiseen myös viinaa. Myöhemmin Vesanen pystytään noutamaan onnistuneesti Suomen...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti: nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.). Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun. Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä. Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
Välitimme kysymyksesi edelleen dosentti Torsten Stjernbergille. Hänen käsityksensä mukaan linnunmunien keruu ei koskaan ole ollut Suomen kouluissa samanlainen systemaattinen opetussuunnitelmaan kuulunut tehtävä kuten kasvien keräily, vaan se on ollut enemmänkin vapaa-ajan harrastus, johon vain jotkut harvat opettajat ovat lapsia kannustaneet, useimmat taas varoittaneet.Stjernbergin mukaan eri kouluissa on ollut luonnonkappaleiden opetuskokoelmia, joista viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä ruvettiin luopumaan. Näihin opetuskokoelmiin kuului myös munakokoelmia. Munakokoelmat olivat usein syntyneet lahjoituksina, etenkin oppilaiden tai entisten oppilaiden toimesta. Myös jotkut konservaattorit möivät opetuskokoelmia kouluille. Harvemmin...
Sanaa eetvartti ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että sanan tarkoitus on tekee eetvarttia ’tekee hyvää, olisi jotakin’. Sen alkuperä on kuitenkin epäselvä.
Sanakirjan mukaan "Epävarma selitys johtaa sanan erään Britannian kuninkaan nimestä. Edvard VII (1841–1910) oli tunnettu mukavuuden- ja nautinnonhalustaan."
Tässä linkki etymologisen sanakirjan verkkosivulle: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Helsingin kaupunki tarjoaa kesätöitä 16-17 -vuotiaille nuorille. Tämä ikäraja koskee myös kirjastoja. Helsingin kaupungin kesätyöhaku käynnistyy tammi-helmikuussa. Kaikki kesätyöpaikat haetaan Helsinkirekry.fi -sivuston kautta http://www.hel.fi/www/rekry/fi/Kesatyot/
Kirjastot ottavat mielellään TET-harjoittelijoita. Kannattaa kysyä TET-harjoittelupaikkaa suoraan lähialueen kirjastoilta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Nisäkkään maitorauhasen, nisän, kärjessä on nysty, nänni, jonka kärkeen maitorauhasen tiehyet avautuvat. Maailmassa on yli 5400 nisäkäslajia, ja niillä on varsin vaihteleva määrä nisiä, ja nännejä.
(Lähde: Facta tietopalvelu -tietokanta). Ääriesimerkkinä ovat nokkaeläimet, jotka imettävät poikasiaan maitorauhasten erittämällä maidolla, mutta niillä ei ole yhtään nisää (http://wapedia.mobi/fi/Nokkael%C3%A4imet). Nisien määrä liittyy yleensä siihen, kuinka monta poikasta eläin synnyttää, eli paljon poikasia kerrallaan synnyttävällä nisäkkäällä on enemmän nisiä kuin vain poikasen tai pari synnyttävällä.
Eri nisäkäslajien nisien määrä ei selvinnyt, mutta esimerkiksi kesyrotalla niitä mainitaan olevan 12. Neljänännisille nisäkkäille ei liene...
Pirjo Hämäläinen-Forslund kiteyttää Maammon marjat -kirjansa kuolemaa käsittelevässä jaksossa oivallisesti sen, miksi lapsen kuolema ei ennen ollut yhtä vakava kriisi kuin nykymaailmassa: "Tietysti kuoleman kulkuun tottui, kun se tarpeeksi usein vieraili kotona ja naapurissa, suvussa ja kylässä."
Varhainen kuolema oli monelle lapselle yhtä todennäköinen kohtalo kuin aikuiseksi varttuminen. Kymmentä imeväistä kohti kuoli yleensä kaksi, vaikeina aikoina viisikin. 1750-luvulla alle vuoden ikäisten lasten kuolleisuus oli runsaat 22% ja vielä 1870-luvullakin lähes 14%. Ensimmäisestä elinvuodesta selviytyminen ei toki sekään merkinnyt lapsen pelastumista: alle 15-vuotiaista menehtyi 1750-luvulla suunnilleen 40% ja 1800-luvun lopullakin lähes...
Kelttiläisen taruston, kuten esim. kuningas Arthurin tarinan hyödyntäminen on fantasiakirjallisuudessa yleistä. Kelttiläiseen tarinaperinteeseen pohjautuvat fantasiakirjallisuuden suuren klassikon J. R. R. Tolkienin Tarun sormusten herrasta lisäksi mm. seuraavat teokset:
- Alexander, Lloyd: Prydainin kronikka -sarja
- Bradley, Marion Zimmer: Avalonin usvat
- Brooks, Terry: Shannaran perintö -sarja
- Cornwell, Bernard: Talvikuningas
- Crossley-Holland, Kevin: Arthur-sarja
- Harrison, John M.: Pastellikaupunki
- Holdstock, Robert: Alkumetsän tarinoita -sarja
Lisää eri myytteihin ja mytologioihin pohjautuvia tarinoita voi etsiä vaikkapa Roma-tietokannasta
( http://www.pori.fi/kirjasto/roma/ ). Myös kirjastojen omilla asiakaspäätteillä voi...
Voit lukita omat varauksesi esimerkiksi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukitsemalla varauksen varmistat sen, että varauksesi ei tule kirjastoon noudettavaksi silloin, kun et pääse hakemaan sitä. Lukituksen ajan paikkasi varausjonossa säilyy ennallaan.
Voit vapauttaa lukituksen, kun sinulle sopii. Lukituksen saat pois samalla tavalla kuin lukitsitkin varauksen. Lukituksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.
Myös e-aineistoihin tehdyt varaukset voi lukita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(4…
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksen henkilöistä löytyy artikkeli Finna-palvelusta: https://finna.fi/Record/arto.1259608. Tässä artikkelissa on avattu maalauksen henkilöitä enemmän. Useimmissa teoksissa näyttää olevan maininta Elli Jäppisestä, mutta muita henkilöitä ei mainita.
Finna-palvelusta löytyy aiheesta myös muita artikkeleita ja kuvia (esimerkkihaku).
Ruokolahden eukoista löytyy myös tietoa kirjoista: Kaipainen/ Albert Edelfelt, Kuihtumaton ruusutarha / Watti-kust. 1983 ja Kallio,Rakel/ Albert Edelfelt: 1854-1905/Douglas Productions/ Gummerus, 2004.
Ruokolahtelainen-lehden nettisivulta löytyy myös tietoa: http://www.ruokolahtelainen.com/index.php/arkisto/588-ruokolahden-eukkoja-kirkonmaella-maalaus-valmistui-...
Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän...
Aluksi opintotuki tarkoitti valtion takaamaa opintolainaa. Syksyllä 1969 sitä myönnettiin opiskelijoille ensimmäistä kertaa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1972, opintolainan rinnalle saatiin opintoraha. Sitä myönnettiin kuitenkin kappalemääräisesti vain hyvin pienelle määrälle opiskelijoita. Valtion opintotukikeskus valitsi hakemusten joukosta parhaat jotka olivat käytännössä vähävaraisia opiskelijoita, jotka menestyivät opinnoissaan hyvin. Tuen kokonaismäärä oli silti kaikille sama eli jos sai opintorahaa, lainan määrä oli vastaavan summan verran pienempi. Vuonna 1977 opintotukeen lisättiin asumislisä ja opintorahan kappalemääristä luovuttiin. Uudistus oli pakko tehdä, sillä pankit päättivät leikata lainamääriä. Opintolainojen...
Tove Janssonin teoksessa Muumilaakson marraskuu Ruttuvaari uskoo olevansa sairas. Vilijonkka epäilee ja kehottaa Ruttuvaaria nousemaan. Tähän Ruttuvaari vastaa, ettei hän nouse ennen kuin hänelle pidetään juhlat: "Aivan pienet juhlat vanhanpuoleisten henkilöitten kunniaksi, kun he ovat selviytyneet hengissä!"Tove Jansson: Muumilaakson marraskuun (Sent i november, suom. Kaarina Helakisa, 1992, s. 119)
Hei,Outlookissa saa estettyä sähköpostit tietystä osoitteesta ja täältä löytyy siihen ohje: Lähettäjän estäminen - Microsoft-tukiSähköpostin lähettäjä ei saa tietoa, että hänen osoitteensa on estetty, sillä sähköpostit menevät ohjelman roskaposteihin.
Teoksen
Sortavalan kaupungin historia / Erkki Kuujo, Jorma Tiainen, Eeva Karttunen. - Sortavalaisten seura, 1970
mukaan
Sortavalassa toimi 1920-luvulla seuraavia oppilaitoksia (kansakoulujen lisäksi)
-Alempi käsityöläiskoulu, vuodesta 1924 nimellä Ammatti(lais)koulu
-Valistusopisto (vastannee Työväen- tai Kansalaisopistoa)
-Sortavalan (kansakoulu)opettajaseminaari
-Sortavalan lyseo
-Sortavalan tyttökoulu ja Tyttökoulun jatkoluokat
-Sortavalan kauppakoulu
-Rouvasväen yhdistyksen perustama kutoma- ja käsityökoulu, vuodesta 1932 nimellä Naiskotiteollisuuskoulu
-Ortodoksinen pappisseminaari
Useista näistä on julkaistu historiikkeja ja oppilasmatrikkeleita, ainakin seuraavat:
Sortavalan seminaari 1880-1940 : muistojulkaisu / toimituskunta: Iivo...
