Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta kysyttiin taannoin kuoleman kukasta. Kollega vastasi, että "erilaisissa yhteyksissä esimerkiksi vehkoja (Calla) ja muratteja (Hedera) on sanottu kuoleman kukiksi. Vanhan uskomuksen mukaan pidettiin kuoleman enteenä sitä, jos huonekasvina kasvatettava unelma (Asparagus setaceus) alkoi kukkia. Japanissa Amaryllidaceae-heimoon kuuluvaa Lycoris radiataa pidetään kuoleman kukkana: http://hiramenome.com/2011/08/higanbana-kuoleman-kukka/ "
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-on-ns-kuoleman-kukka
Pääkaupunkiseudun yhteisluettelotietokannasta Helmetistä löytyy teos Susan L. Wilsonin teos Culture shock! Egypt : a survival guide to customs and etiquette (Tarrytown, NY : Marshall Cavendish, 2011. Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Kirjasto10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa: http://www.helmet.fi/record=b2003782~S9*fin
Berlitzin Egypti-oppaasta löytyy päivitetty suomenkielinen versio vuodelta 2010 http://www.helmet.fi/record=b1948402~S9*fin ja uusin Kairo-opas on Eyewitness travel top 10 travel guides -sarjan vuoden 2011 painos http://www.helmet.fi/record=b2015252~S9*fin
Voit tehdä varaukset kirjoihin suoraan yllä olevien linkkien kautta, mikäli sinulle on voimassa oleva kirjastokortti ja pin-koodi.
Kirjastojen yhteystiedot:
http...
Hyvä opas Kiinan historiaan on Stephen G. Hawn teos Matkaopas historiaan: Kiina (1996). Siinä käydään läpi Kiinan historia esihistoriasta nykyaikaan. Kannttaa tutustua myös Grimbergin Kansojen historiaan ja Otavan suureen maailmanhistoriaan. Hyvä teos Kiinan kulttuurista on Tauno-Olavi Huotarin kirja Kiinan kulttuuri (1999).
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan tuupata-verbi tarkoittaa sysäämistä ja tyrkkäämistä. Sanalla on vastineensa myös monissa suomen sukukielissä ja murteissa. Kirjakielessä sanaa on käytetty jo ainakin 1700-luvulta alkaen. Verbiä pidetään deskriptiivisenä, eli äänneasullaan kuvaavana sanana. Samanlaisia ovat myös esim. sanat kipittää ja vilahtaa. Tuuppariin siis kaiketi sysätään tai tyrkätään jotakin lehdenteossa.
Apurahoja tutkimuksen tekoa varten myöntävät monet tahot. Suomi.fi-sivustolle on koottu tietoa apurahoista ja stipendeistä, mm. niiden myöntämisperusteista:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/opetus-ja-koulutus/tiede-ja-tutkimus/opas/apurahat-ja-stipendit
Keino-osaamiskeskus, joka on työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama ja rahoittama osaamiskeskus, järjesti 20.3.2020 Mitkä innovaatiokilpailut? -webinaarin, jonka materiaalit ovat katsottavissa alla olevasta linkistä:
https://www.hankintakeino.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/mitka-innovaatiokilpailut-webinaari
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan
Maija on yleisin kansanomainen muoto Mariasta, jonka puhuttelumuotona sitä on käytetty pitkään ennen vakinaistumista itsenäiseksi nimeksi. Maijan vastine pohjoismaisissa kielissä ja saksassa on Maja.
Oona puolestaan on peräisin muinais-irlantilaisesta Oonagh (engl. Una, Englannissa usein muodossa Winnie) -nimestä ja yleistynyt Suomessa vasta 1990-luvulla.
Voitte lukea Tekniikan maailman vuoden 1978 numeroita 1-10 ja 11-20, vuoden 1977 numeroita 1-10 ja 11-20 ja vuoden 1976 sidottua teosta, osa 1 ja osa 2 Tikkurilan kirjastossa. Näitä pitää mennä siis Vantaan Tikkurilaan lukemaan. Teoksia ei voi varata eikä lainata kirjaston ulkopuolelle. Kirjastossa voi ottaa valokopioita.
Tässä linkit teoksiin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109493__Stekniikan%20maailma__P3%2C97__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109547__Stekniikan%20maailma__P3%2C98__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109495__Stekniikan%20maailma__P3%2C99__Orightresult__U__X6?...
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Pälkäneen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Kirjaston sivuilla ei ole mainintaa lainattavista porakoneista, mutta asian varmistamiseksi sinun kannattanee kuitenkin vielä ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Pälkäneen pääkirjasto Arkki, p. 040 356 3661, kirjasto[at]palkane.fi
https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto
Valitettavasti tähän ei löytynyt tietoa. Kannattaa olla yhteydessä Suomen Ratsastajainliittoon. Yhteystiedot sivulla https://www.ratsastus.fi/yhteystiedot/
Helmet-kirjastoista nuotit tähän kappaleeseen löytyvät näistä nuottijulkaisuista (oheisessa linkissä):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spieni%20ja%20hento%20ote__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hei!
Valitettavasti virallista historiikkia Loviisan seudun sotaveteraaneista ei ole olemassa. Mutta kaipaamasi tieto saattaa löytyä seuraavista julkaisuista:
Kull, Magnus: Trettio år av krigsveteranarbete i Lovisa, 1998 (8 s.)
Isaksson, Carola: Pernå krigsveteraner 1976-2006, 2006
Lapinjärven veteraanikirja, 1999
Husman, Carl-Henrik: Minnen från krigstiden 1939-45, 2005 (käsittelee Liljendalia)
Stjernschantz, Göran: Södra Finlands krigsveterandistrikt, 1997
Pernå i fosterlandets försvar, 1991
Yllämainitut julkaisut on lainattavissa Loviisan kaupunginkirjastosta, Kuningattarenkatu 24, 07900 Loviisa.
Puh: 044 723 0242
Agit Prop -yhtye on levyttänyt Eero Ojasen sävellyksen Oppimisen ylistys Bertolt Brechtin runoon Lob des Lernes. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Hannu-Pekka Lappalainen.Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi sävelkokoelmaan Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja (2000) sekä Suuren toivelaulukirjan osaan 24 (2018).Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja HelmetissäSuuri toivelaulukirja 24 Helmetissä
Englanninkielisiä malleja ei tosiaan kannata omaksua sellaisinaan, sillä suomen kielessä puhuttelutavat ovat erilaiset. Matti Larjavaara käy läpi erilaisia kohteliaisuuden muotoja artikkelissaan ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu”, joka löytyy osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510. Se voi antaa eväitä puhuttelutapojen pohtimiseen.
Puhuttelutapoihin ei ole ihan suoraan oikeita ja vääriä tapoja, vaan ne vaativat tilanteen miettimistä. Kannattaa siis harkita, miten virallinen tai tuttavallinen haluaa olla suhteessa henkilöön, jolle puhuttelun kohdistaa. Lääkäreitäkin on taatusti erilaisia: toiset pitävät tuttavallisemmasta tyylistä, kun taas toiset haluavat pitää suhteet potilaisiin virallisempina. Anna-...
Finna-haun perusteella Paavo Heiniö on kirjoittanut kaksi kirjaa ja lisäksi joitakin lehtiartikkeleita. Voit kokeilla hakua osoitteessa www.finna.fi, josta löytyy myös valokuva Heiniöstä. Kirjojen saatavuus vaikuttaa heikolta. Vaasan seudun kirjastoista niitä ei löydy, mutta kaukolainana ainakin teosta Lastenhoito voi saada. Myytäviä kirjoja voi koittaa etsiä perinteisistä tai nettiantikvariaateista.
Théodore Géricault'n maalaus (26.9.1791-26.1.1824) Le Radeau de la Méduse:
https://collections.louvre.fr/en/ark:/53355/cl010059199 on "alkuperäinen" Medusan lautta.
Maalaus on inspiroinut monia taiteilijoita, tässä eräs esimerkki: Hu Jieming Raft of the Medusa, https://www.artnet.com/artists/hu-jieming/raft-of-the-medusa-BLR6lwb6cL… . Muunnelma maalauksesta on myös Pogues-yhtyeen "Rum, Sodomy and the Lash" -levyn kannessa, https://www.discogs.com/master/43758-The-Pogues-Rum-Sodomy-The-Lash . Tarkoittamasi maalaus on todennäköisesti tällainen muunnelma.
Kotimaassa aihetta on käsitellyt kuvanveistäjä Reijo Hukkanen. Hänen teoksensa ei kuitenkaan ole maalaus, vaan veistos,
https://www.reijohukkanen.fi/tyoni/veistokset/
Vanhoja musiikkialbumeita kannattaa etsiä musiikkidivareista, joista monilla on myytävät levyt näkyvillä ja tilattavissa myös netissä. Esimerkiksi Divari Kangas -myymälällä näyttää olevan useita Juhamatin albumeita tarjolla. Tässä sivusto, johon on listattu levydivareita:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html
(Luettelo divareista alkaa hiukan alempaa sivulla.)
Divari Kangas: http://divarikangas.fi/index.php?page=main
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
