Suomen yliopistoissa ei ole forensisen lingvistiikan oppiainetta, mutta esimerkiksi Lapin yliopistossa voi opiskella oikeuslingvistiikkaa. Myös monissa muissa yliopistoissa on soveltavan kielitieteen ohjelmia, joissa hyvällä ohjauksella voinee erikoistua forensiseen kielentutkimukseen.
Täydennysopintojen käytännöt vaihtelevat korkeakouluittain, joten niitä täytyy tiedustella kunkin yliopiston kansliasta tai oppiaineiden vastuuopettajilta. Suomeksi oikeuslingvistiikasta on kirjoitettu mm. vuonna 2008 julkaistussa teoksessa Kielen ja oikeuden kohtaamisia: Heikki E. S. Mattilan juhlakirja (Talentum).
Kyllä valokuvia edelleenkin kehitetään pimiössä, jos kyseessä ovat filmille kuvatut kuvat. Digikuvat puolestaan tulostetaan tulostimella paperille. Millaista tulostinta ja paperia käytetään, riippuu siitä, kuinka laadukas kuvasta halutaan.
Hae asiasanalla Sinkkonen, Lassi Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, osoitteessa www.turku.fi/aino .
Löytyy esim. sellainen teos kuin Kirjallisuus Suomessa (toim. Antti Eskola ja Katarina Eskola).
Kannatta myös vierailla Kirjastot.fi -sivuilla ja etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
hakusanoilla Lassi Sinkkonen. Näet aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia.
Pääkirjaston vastaanoton asiakaspalvelun puhelinnumero on 02-2620624. Lisää Turun kaupunginkirjaston yhteystietoja saat kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/Public/Default.aspx?nodeid=2775&culture=fi-FI&conte…
Valitettavasti kirjallisuutta aiheesta en löytänyt. Kannattaa kysyä vielä Lastenkirjainstituutista, Suomenlinnan lelumuseosta ja Lelumuseo Hevosenkengästä.
Lastenkirjainstituutti
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Suomenlinnan lelumuseo
https://lelumuseo.fi/
Lelumuseo Hevosenkenkä
https://lelumuseohevosenkenka.fi/
Tietoa ja kuvia eri maiden nukeista https://atlantaga10.tripod.com/allcountriesdolls.html
Kokeilin asiaa windows tietokoneella ja Iphone puhelimella. Kokeilussa molemmat antoivat saman alimman hinnan arviot sekä selaimella että puhelimen aplikaatioilla.
Hnnat varmaan nousevat varaamisen aikana esim. paremman palvelupaketin esim. matkatavaroiden, ilmaisen peruutuksen tai matkustusajankohdan muuttuessa.
Joskus myös matkan kysyntä nostaa hintoja esim. kerran kaveriporukan varatessa 50 hengen voimin matkaa Kosovoon, noisivat hinnat varaajien määrän takia. Viikkoa ennen varanneet saivat halvemman hinnan kuin viikkoa myöhemmin varanneet porukan jäsenet.
Tietenkin myös ei matkantarjoajien sivustoilla voivat hinnat vaihdella huomattavasti.
MTV.fi sivun uutisista löytyi Jussi Rintalan asiantuntijalausunto aiheesta:"– Lentolippujen...
Tässä muutaman Pariisilaisen koulun ruokalistat.
http://www.caissedesecoles20.com/menu-du-mois/
http://www.mairie17.paris.fr/mairie17/jsp/site/Portal.jsp?page_id=618
http://caissedesecolesparis13.fr/menus/
Katso myös:
http://equipements.paris.fr/?tid=41
http://www.education.gouv.fr/cid45/restauration-ecole.html
http://www.paris.fr/pratique/ecoles/restauration-scolaire/p1694
The Independent lehdessä julkaistu Karen le Billonin haastattelu mm. ranskalaisesta kouluruokailusta 4.5.2012
http://www.independent.co.uk/life-style/food-and-drink/features/why-fre…
Karen Billonin blogi, josta löytyy myös koulujen ruokalistoja.
http://karenlebillon.com/
Vanhat RSS-muotoiset uutuusluettelot poistuivat käytöstä, kun siirryttiin uuteen Helmet-verkkokirjastoon. Uudessa verkkokirjastossa voit käyttää uutuushakua. Verkkokirjastoon toteutetaan parhaillaan myös valmiiksi tallennettuja uutuushakuja, jotka tulevat käyttöön lähiaikoina (mahdollisesti jo tänään 19.6.2024).
Sambasta ja karnevaaleista löytyy tietoa ainakin englannin kielellä.
Espoossa Leppävaaran kirjastossa on hyllyssä englanninkielinen kirja nimeltä "Samba", sen tekijä on Alma Guillermoprieto.
Meillä täällä Kannelmäen kirjastossa on kaksi cd-levyä, joiden lipukkeissa on englannin kielellä tietoa karnevaalien historiasta:
"Les grands carnavals d'Amerique Latine et des Antilles"
"Grands carnavals d'Amerique de Rio a Quebec"
Internetistä löytyy tietoa jonkin verran myös suomeksi, kun hakee hakukone "Googlesta" sanoilla: karnevaalit and samba.
Encyclopaedia iuridica fennica -teos jakaa immateriaalioikeuden tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen. Aluksi tekijänoikeuden puolelle on luettu kirjailijoiden, säveltäjien, taidemaalarien, kuvanveistäjien, runoilijoiden yms. oikeudet luomuksiinsa. Sen jälkeen kun tekijänoikeuteen on ryhdytty tukeutumaan haluttaessa suojata esim. äänitteitä ja tietokoneohjelmia, on rajaa tekijänoikeuden ja teollisoikeuden välille vaikeampi vetää.
Kopioston www-sivuilla www.kopiosto.fi sanotaan mm. että tekijänoikeus on luovan työn tekijälle kuuluva määräämisoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa.
Tekijänoikeuslaki löytyy
Finlexin haulla osoitteesta www.finlex.fi .
Edelleen Kopioston sivulla sanotaan, että tekijällä on valta päättää siitä, saatetaanko...
Olisikohan kyseessä Eugenio Giovenardin teos Kielletty mies, jonka on suomentanut Hilkka Mäki? Sen on julkaissut Like vuonna 2001. Alkuteoksen nimi on Os filhos do cardenal. Kyseessä on kehitysromaani, jonka sisältöä kuvataan sanoilla 'munkit', 'romaanit', 'pappeus', 'katolisuus', 'roomalaiskatolinen kirkko','kaunokirjallisuus'.
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Kymenlaakson kirjastoissa siirryttiin Kyyti-Finnaan syyskuun alussa. Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä, joka avattiin testikäyttöön vuoden 2012 lopussa ja varsinaiseen käyttöön lokakuussa 2013.Finna-hakupalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Finnaa ylläpitää Kansalliskirjasto.
Kyyti-Finnan hakuohjeita löytyy osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/Content/help.
Mikä käytössä tuntuu erityisen sekavalta? Verkkokirjaston sisältöä karsittiin melkoisesti ennnen Kyyti-Finnaan siirtymistä juuri sen vuoksi, että sivujen rakenne saataisiin selkeämmäksi.
Kenties Digi- ja väestötietoviraston maksullinen osoitepalvelu voisi auttaa?
Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000
Ruotsinkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1001
Numerot palvelevat joka päivä klo 8.00 - 22.00.
Palvelun hinta on 2,50 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm (16.5.2020 saakka 1,98 euroa/minuutti).
Palveluun voi soittaa ainoastaan Suomesta.
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Oulun kaupunginkirjasto on lakannut hankkimasta Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ja vanhat lehdet on hävitetty. Oulun yliopiston kirjastossa on Iltalehti käytettävissä mikrofilminä. Helsingin kaupunginkirjastossa on sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien mikrofilmit ja niitä voi kaukolainata 5 rullaa kerrallaan.
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä. Tässä muutamien kirjastojen tilastoja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/HelMetkirjaston_halutuimm…
http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Lainatuimmat-kirj…
http://kirjasto.kuopio.fi/112014/fi/articles/lainatuimmat-kirjat-ja-lev…
http://www.harjavalta.fi/palvelut/kirjasto/kirjaston-lainatuimmat-v-201…
Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon...
Kysymykseen ei löydy vastausta ilman laajahkon tutkimuksen tekoa. Vastaus saattaa vaihdella myös tutkittavan maanosan ja kielialueen mukaan.Kysymystä voi yrittää selvittää suomenkielisen kirjallisuuden osalta Finna.fi sivuston aihehaulla. Finnassa on suurin osa suomalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistosta.Finna.fiSamaa voi kokeilla WorldCat.org haulla.
Lerppahatun selitystä ei löytynyt kirjoista, mutta Helsingin Sanomat 27.10.1995 kertoo, että nimityksellä viitataan pääesikunnan tutkintaosaston upseereihin. Ilmeisesti nimitystä on käytetty muistakin etsivistä tai vakoojista - Hollywood popularisoi ajatuksen lierihattuun pukeutuvasta etsivästä, ks. esim. Humphrey Bogartin rooli elokuvassa Maltan haukka (1941). Sanaa lienee käytetty vakoilijamerkityksessä lähinnä 1900-luvulla.
