Valitettavasti en ole löytänyt tarkkaa tietoa Pariisin ja Charleroin välisestä bussiyhteydestä.
Haulla kyllä löytyy Kelbilletin sivut, jossa mainitaan yhteys Paris - Charleroi
http://www.kelbillet.com/recherche/recherche-billet.php?date_aller=10%2…. Sivun alareunassa löytyy linkki aikatauluihin (Voir les horaires). Aikataulujen vieressä kuitenkin lukee Pariisi-Bryssel, eikä missään näy tietoa, millaista reittiä bussi kulkee. Lähtöpaikaksi mainitaan Bercyn asema (48 bis Boulevard de Bercy).
Eurolines kulkee Pariisista Brysseliin. Bussiasema on Paris Gallieni Porte Bagnolet.
Se sijaitsee Bel Est -ostoskeskuksen (Centre Commercial Bel Est) alla, osoite
28 Avenue du Général de Gaulle, 93541 Bagnolet.
Sivulta http://horaires.eurolines.fr/ete....
Voit selvitellä äitisi puolen sukulaisia tilaamalla sukuselvityksen äidistäsi Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta. Digi- ja väestötietovirastosta saa sukuselvityksen henkilöstä siltä ajalta, kun hän on kuulunut väestörekisteriin tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lisäksi voit tilata sukuselvityksen 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta myös evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan kuuluneesta henkilöstä.
Evankelisluterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat antavat sukuselvityksiä omista jäsenistään. Jos henkilö on kuulunut koko elämänsä evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, sukuselvityksen saa seurakunnasta. Tällöin sukuselvitystä ei tarvitse erikseen tilata Digi- ja...
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy useita kansallispukuja käsitteleviä teoksia. Monet kirjoista keskittyvät jonkin tietyn alueen kansallispukujen kuvaamiseen. Yleisteoksiakin kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984).
Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun:...
Valmista kirjaesitelmää ei taida löytyä. Lähteitä esitelmään saat esim. seuraavista kirjoista:
- Proosan taiteesta: Leevi Valkaman juhlakirja (artikkeli Reigin papista)
- Kai Laitinen, Aino Kallaksen maailma ja Aino Kallaksen mestarivuodet
Savonlinnan kirjaston pääkirjastossa on myös lehtileikkeitä Aino Kallaksesta. Perustiedot kirjailijasta saat vaikka Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kallas
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Tuon mainitsemasi levyn lisäksi Sieltä mun armaani tuleepi -kappale on Esko Ahon levyllä nimeltä Esko Aho. Levy on c-kasettimuotoinen ja Iisalmen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa.
Muilta äänitteiltä kappaletta ei löydy. Kysy lähikirjastostasi mahdollisuudesta saada levy kaukolainaan.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottikirja "The Book of great rock & roll classics", jossa etsimäsi kappale on. Vastaushetkellä nuottikirja oli varsin hyvin saapuvilla, joten ei kun lähikirjastoon tilaamaan se.
Tabulatuuria ei k.o. opuksessa ole, mutta kysymäsi kitaranuotti/komppi kyllä.
Taloustutkimus on selvitellyt avustusjärjestöjen suosituimmuutta ja tunnettavuutta. Taloustutkimuksen kyselyn tulokset.
Avun kerääminen ja perille saaminen maksaa aina jotakin, toteaa Ylen opetussivusto. Yleensä noin 25% avustussummasta. Yle oppiminen
Ulkoministeriö pitää tarkkaa kirjaa Suomen valtion kehitysavusta ja sen perillemenosta. Ulkoministeriön tilastot kehitysavusta
Parhaiten avun perillemeno selviää kunkin järjestön omilta sivuilta. Jotkut kertovat avun perillemenon prosentteina esim. Kirkon ulkomaan apu 89 % jotkut taas hyvinkin tarkkoina euromääräisinä listauksina esim. Naisten pankki.
Salaperäistä Irinaa ja hänen väitöskirjaansa on tiedusteltu aiemminkin tämän palvelun kautta. Tässä on arkistosta löytyvä kysymys ja annettu vastaus (8.11.99) teillekin tiedoksi:
http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=1155&arkisto=true
Monien satujen noidat muistuttavat kuvaustasi. Myös esimerkiksi L. Frank Baumin Ihmemaa Ozin Peltimiehellä, Carlo Collodin Pinokkion Pinokkiolla ja Tove Janssonin Taikurin hatun Taikurilla on samoja piirteitä. Hahmot voivat tosin näyttää hyvinkin erilaisilta kuvittajan mukaan.
Yritä seuraavaa: Jos kyseessä on adobella luettava kirja, poista kirja lukuohjelmasta, jos se on jo latautunut sinne. Poista laitteeltasi myös aiemmin lataamasi kirjatiedostot sekä tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä ladata kirja uudestaan lukuohjelmaan. Jos luet kirjaa selaimella: Tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä avata kirja uudestaan.
Tiivistä elämänkerta- ym. tietoa Pakkalasta löytyy seuraavista teoksista:
"Suomen kirjallisuushistoria 2--Järkiuskosta vaistojen kapinaan" --toimittanut Lea Rojola (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1999);
Laitinen, Kai: "Suomen kirjallisuuden historia" (Otava, Helsingissä, 1997).
Lisää viitteitä Pakkalasta tehtyihin tutkimuksiin ym. löytyy kirjasta "Suomen kirjailijat 1809-1916" --pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet / toimittanut Maija Hirvonen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1993). Katso myös teos Laitinen, Kai: "Kirjojen virrassa--tutkielmia ja esseitä kirjallisuudesta ja lukemisesta" (Otava, Helsingissä, 1999).
Pakkala, Teuvo: "Kirjeet 1882-1925", toim. Maija-Liisa Bäckström (...
Suomennoksia on useita, mutta suomentajan nimeä tai laulun alkusanoja ei aina mainita julkaisuissa tai julkaisujen kuvailutiedoissa. "Pyhiinvaeltajien kuoro" (tai "Pyhiinvaeltajain kuoro") on Richard Wagnerin säveltämästä oopperasta "Tannhäuser, WWV70" osa "Beglückt darf nun dich, o Heimat". Wagner kirjoitti myös oopperan libreton.
"Tannhäuser" esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran 17.10.1919. Suomennoksen teki Toivo Muroma. Tämä suomenkielinen libretto on julkaistu nimellä "Tannhäuser ja Wartburgin laulukiista" ja löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta. Suomennoksen on myöhemmin tarkistanyt Tauno Pylkkänen. Finnan viitteen mukaan Muroman sanoitus alkaa "Oi onnea kun taas nään synnyinmaani".
Myös Kalevi Haikara ja...
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston aineistossa ei ole kysymykseesi liittyvää materiaalia. Tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/ asiasanoilla sairaanhoito sota-aika löytyneet viitteet käsittelevät Suomen sairaanhoitoa. Haulla lääketiede sota-aika taas ei tullut viitteitä lainkaan. Hieman enemmän aineistoa löytyi sanoilla lääketiede historia.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta https://finna.fi hakusanoilla lääketiede Iso-britannia 1800-luku löytyi esimerkiksi teos Hardy, Anne: Health and medicine in Britain since 1860 (2001). Ja haulla Isobritannian ja Egyptin historiasta teos: Marlowe, John: History of modern Egypt and Anglo-Egyptian relations 1800-1956 (1965).
Englanninkielisiä artikkeleita voi katsoa...
Vanhin löytämäni matrikkeli suomalaisista merikapteeneista on vuodelta 1906: Laurent, L.: Biografisk handbok över Finlands sjökaptener, skeppsregister m. m. Toinen painos tästä teoksesta on vuodelta 1922. Tiedustelkaa kirjan saatavuutta ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostanne.
Merenkulun historiaan liittyvää aineistoa ja tietämystä löydätte esim. Merimuseosta (http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm) ja Kotkan merikirjastosta (http://www.kotka.fi/merikirjasto/index.htm).
Voisiko kyseessä olla Toivo Laakson runo Eno puhuu saunan rappusilla, joka on julkaistu lehdessä Parnasso 1983:1 http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/zrnparnassoen.php?page=125
Helmet-kirjastot säilyttävät pysyvästi Parnasso -lehteä
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=parnasso&searchscope=2&l=&b=&D…
Sattaa olla että Laakson runo on julkaistu myös jossakin hänen kokoelmassaan, mutta kirjastotietokannoista ei välttämättä selviä näin vanhojen runokokoelmien yksittäisten runojen nimet. Toivo Laakson tuotanto Helmet-tietokannassa: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/alaakso+toivo/alaakso+toivo/1%2C2%2…
