Bradley Smith on julkaissut 1997 kirjan The Billboard Guide to Progressive Music (ISBN 0-8230-7665-2). Siinä on levytiedoissa mainittu myös julkaisukuukausi, ei tosin kaikista. Tämän tiedon sain Kouvolan kirjastosta, jossa kirja on käsikirjastossa lukukappaleena. Piki-haussakin teos löytyy, mutta ei tietoa siitä, onko se saatavissa.
Hei,
urheilu-uran päätyttyä ei enää puhuta sponsoreista, vaan yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi Kaisa Mäkäräisellä on suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa, josta hänen yhteistyökumppaninsa hyötyvät. Pelkästään Instagramissa (sosiaalisen median kuvapalvelu) Kaisa Mäkäräistä seuraa 192 000 ihmistä.
Linkki Kaisa Mäkäräisen julkiselle Instagram-tilille: Kaisa Mäkäräinen (@kaisamakarainen) • Instagram-kuvat ja -videot
Esimerkki Kaisa Mäkäräisen ja silmälasiliike Specsaversin kaupallisesta yhteistyöstä:
Kaupallinen yhteistyö Specsavers: Kaisa Mäkäräinen vaihtaa tyyliä silmälaseilla (iltalehti.fi)
Sponsoreiden ja yhteistyökumppanien eroista: Sponsorointiyhteistyön lyhyt oppimäärä – Proakatemian esseepankki
Laulu on Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama "Vanhanpiian polkka". Se alkaa: "Nimeni on minun Riika, enk' oo mikkään vanhapiika." Laulu sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nimellä "Vanhanpiijan polkka" nuottiin Salomaa, Hiski: "Hiski Salomaa" (Fazer FM05803-2). Sen ovat levyttäneet Hiski Salomaan lisäksi ainakin Ritva Oksanen ja yhtye Hiskias Möttö & Mojakka.
Hiski Salomaa: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=nMyxqeDFGLU
Hiskias Möttö & Mojakka: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ow6cfMy-oT0
Teoksessa Lykyn avain: 999 vanhaa taikaa ja uskomusta (SKS, 1991)löytyy kappaleen Lapsionni (s. 55-59) alta mm. "Kun halutaan poikalasta, niin tekijällä pitää olla karvalakki päässä ja kintaat kädessä. Vimpeli 1889" (s. 58). Samoin Marja Paasion teoksesta Pilvihin on piian nännit: kansan seksiperinnettä (1985) löytyy mm. lapsentekoa ja raskautta koskevia uskomuksia.
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Meillä voi vanhempia Keskisuomalaisia eli vuosien 1917-2022 lehtiä lukea mikrofilmiltä. Mikrofilmilaitteelle voi varata ajan pääkirjaston ensimmäisen kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla numeroon 014-569 4119.
KAVIn Elonet-kansallisfilmografian (https://www.elonet.fi/fi) avulla selviää, että Aitiopaikka on ollut Mainos-TV:n pitkien fiktioiden ohjelmapaikan nimi. Laittamalla hakukenttään yksinkertaisesti sanan aitiopaikka saat tulosjoukon, jota läpi käymällä saatat löytää vastauksen kysymyksiisi.
Aiempien selvitysten yhteydessä on todettu, että MTV:llä ei ole olemassa luetteloa Aitiopaikalla lähetetyistä draamoista (http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…), joten tämän pitemmälle en valitettavasti täältä Ylen Arkistosta osaa sinua neuvoa - ainoa muu taho, jolle olisi saattanut selvitä jotain enemmän, lienee KAVI, joka vastaa myös MTV:n materiaalien päätearkistoinnista.
Kyseessä on ilmeisesti Pelastakaa lapset ry:n julkaisemalla äänilevyllä ”Laula, äiti” (1972) oleva E. Tarpilan säveltämä ja sanoittama ”Kehtolaulu”. Tuota levyä ei näytä olevan juuri muualla kuin Kansalliskirjastossa.
Valitettavasti laulun sanoja tai muita levytyksiä ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää tietoa en onnistunut löytämään.
Hei!
Ohessa muutama teos,josta voisi löytyä apua ongelmaasi.
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja
Ossa, Jaakko: Perinnön ja lahjan verokohtelu
Tarkista saatavuus suoraan seutukunnan kirjastosta.
Kirjastokortti on niin vanha, ettei enää toimi. Saat uuden käymällä missä tahansa helmet-kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen kanssa.
Voit esitäyttää kirjastokorttiin tulevat tiedot oheisen linkin kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9.
Kirjastossa täydennetään loput tiedot. Kortti on maksuton ja käy koko pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa.
Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama "Erkin joululahja" sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: "Koulun joulu : 25 pientä joululaulua" (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat.
Liikennemerkeistä säädetään Tieliikennelaissa 729/2018 (laissa liikennemerkeistä käytetään myös nimitystä liikenteenohjauslaite). Linkki: Tieliikennelaki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
Ei tällaisiin kysymyksiin ole olemassa muuta vastausta kuin että Keskustapuolueen johtavissa elimissä päädyttiin keskusteluiden ja hankinnan jälkeen siihen, että Matti Vanhanen on sopivin korvaamaan Anneli Jäätteenmäki. Poliittisten valintojen syvemmät perustelut kuten henkilösuhteet ja mielipiteet selviävät yleensä vasta paljon myöhemmin valintoihin osallistuneiden muistelmista. Käytännössä tällaiset valinnat tehdään joko demokraattisesti eli porukkapäätöksellä tai sitten joku pieni ryhmä ajaa läpi oman tahtonsa ja pakottaa muut alistumaan tapahtuneiden tosiasioiden edessä. En muista lukeneeni tästä nimenomaisesta vallanvaihdosta neutraalien tutkijoiden arviota.
Heikki Poroila
Finna-palvelussa on mukana myös korkeakoulukirjastoja. Teoksia lähiöistä löytyy rajattuna esimerkiksi asiasanoilla:
yhteisöllisyys
viihtyvyys
asukkaat
osallisuus
osallistaminen
Tietoa muutoksesta ei suoralta kädeltä löytynyt. Tässä kuitenkin Helmet-hausta löytyviä teoksia, jotka mahdollisesti käsittelevät aihetta. Aiheena on käytetty hakua ”motorinen kehitys”
Varhaisvuosien liikunta, kirjoittajat: Pirkko Karvonen, Helena Siren-Tiusanen, Riitta Vuorinen
Lapsen motorinen kehitys / Britta Holle
Hyppää pois! : lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen / Pirkko Karvonen
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä : varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
Liikunta ja oppiminen : mitä merkitystä on kuperkeikalla? / Liisa Hakala
Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen / Kari Kauranen
Tupakkalain 549/2016 pykälässä 74 määritellään missä tupakointi ei ole sallittua. Kohta kaksi kuuluu näin: "ulkotiloissa järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa tai katsomoissa taikka muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan."
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei ole ammattitaitoa arvioida, miten tätä lakikohtaa tulkintaan. Tarkemmin lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Porterin teos on vastaushetkellä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainassa, joten sen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa. Pirttilän kirjaa Kilpailijaseuranta ei myöskään ole käsillä, mutta Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kauppakorkeakoulun taloustieteellisesta Helecon Mix –tietokannasta on löydettävissä uudempi kirjallisuus tallenettuna sisällysluetteloineen.
Tässä kirjan Kilpailijaseuranta / Anneli Pirttilä sisällys:
- Systemaattinen kilpailijaseuranta osana yrityksen kilpailuympäristönhallintaa
- Kilpailuympäristön hahmottaminen ja keskeisten kilpailijoiden tunnistaminen
- Kilpailijaseurannan avainryhmät yrityksessä
- Kilpailijatiedon tarve ja kysyntä
- Kilpailijatiedon käyttö
- Kilpailijatiedon lähteet
-...
Näiden nimien alkuperää on kysytty meiltä aiemminkin. Löydät vastaukset palvelumme arkistosta. Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Juhana" ja "etunimet Vilhelmi".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Juhanan rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhani, Juho ja Jukka, jotka ovat suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki juhlivat nimipäiväänsä Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Vilhelmi on Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. Vilhelm on ollut ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa vuodesta 1709 alkaen. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'.
