Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
Irja Rane itse on syntynyt Ikaalisissa, jonka murre, samoin kuin Kiikankin, kuuluu Ylä-Satakunnan murteiden alueeseen. Irja Ranen Naurava neitsyt –romaani koostuu kolmesta osasta, joiden tapahtumat ja henkilöt elävät eri maissa ja eri aikoina. Olisiko Irja Rane henkilöidensä erilaisista taustoista huolimatta kuitenkin halunnut antaa teoksensa kielelle samantyyppisen pohjan, jonka sinä äitisi kielen tuntijana tunnistit?
Isäsi lausuma runo on tosiaan Juhani Ahon, ja nimeltään Karhunnahka. Se on julkaistu ainakin Einar Fieandtin ja Helmi Krohnin kokoamassa runokirjassa Ilvola: eläinopillinen runovalikoima (1924) ja kirjassa Lukutunnin kirja. V, Lukemisen oppikirja kansakoulun V tai VI luokalle (1964). Kysele kirjoja kaukolainaan...
Kaivattu kirja saattaisi olla S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (Bazar, 2012).
"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois.
Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle...
Nachricht on esim. Duden-sanakirjan mukaan varhaisyläsaksan Nachrichtung -sanasta (n. 1600-l.) kehittynyt, joka on puolestaan johdettu verbistä, merkityksenä suunnilleen (käsittääkseni) jonka mukaan on suuntauduttava, joka on otettava huomioon = nach dem man sich richten muss. Tämän sanan merkitys on muuttunut vähitellen merkitsemään ilmoitusta, joka on sisältänyt ohjeita/opastusta ja siitä edelleen uutiseksi.
https://www.duden.de/rechtschreibung/Nachricht#herkunft
http://journalistikon.de/nachricht/
Tutkimme asiaa Saksalaisessa kirjastossa ja voimme kertoa, että sana on tullut käyttöön 1600-luvulla ja on alunperin tarkoittanut ohjetta. Vuosien saatossa merkitys on muuttunut tarkoittamaan uutista.
Pirkanmaalla saat sähköisen kirjastokortin käyttöösi kirjautumalla puhelimella verkkokirjastoon osoitteessa piki.fi. Siellä olevasta Oma tili -valikosta löytyy kohta Kirjastokortit, josta saat auki kirjastokorttisi. Voit tallentaa verkkokirjaston puhelimesi näytölle ja käyttää sirtä sovelluksen tavoin. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Tampere.Finland -sovellus, johon myös saat sähköisen kirjastokortin. Tämä sovellus ei sisällä muita kirjastoon liittyviä toimintoja.
Euroopan pinta-alaltaan suurin kaupunki on yllättäen Rovaniemi. Rovaniemen pinta-ala on huimat 8 017,19 km2 Maalta.net
Euroopan asukasluvultaan suurin kaupunki on Turkin Istanbul 15,19 miljoonaa asukasta. EUn suurin taas Pariisi 11,02 miljoonaa asukasta. Statista.com
Helsingin kadunnimet -kirja (Helsingin kaupunki, 1970) kertoo, että keisari Aleksanteri I:n veljen suuriruhtinas Mikaelin (1798-1849) mukaan nimetyn Mikonkadun jo 1880-luvulla käytössä ollut nykyinen suomenkielinen nimi vahvistettiin virallisesti vuonna 1928.
Katu sai nykyisen pituutensa ja muotonsa 1830. Vuonna 1820 kadun nimi oli muodossa Michaels Gatan. Vuoden 1866 kartassa ruotsinkielinen nimi oli asussa Mikaelsgatan ja kartan liitteessä suomenkielisenä vastineena oli Mikkelinkatu. Nimiasut Mikaels gatan - Mikaelinkatu vahvistettiin virallisesti 1909.
Kirjastossamme on laaja kokoelma englannin kielen kielikursseja, sanakirjoja ja kielioppeja. Pelkästään äänitteitä sisältäviä englannin kielen kielikursseja on satoja. Tässä vain muutamia teoksia vinkkinä aihepiiristä. Lisää voitte kysyä esimerkiksi pääkirjastomme aikuisten osaston tietopalvelusta, josta mm. löytyy luettelo eritasoisista kielikursseista kasetteineen tai cd-levyineen.
Pääkirjaston ja muiden kirjastojemme aukiolot ja yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm
Lisäapua saa mm. tietopalvelustamme numerosta 3146 4014.
Myös PIKI-verkkokirjastostamme löytyvät kaikki kokoelmiimme kuuluvat sanakirjat, äänitteet ja oppikirjat. Ohjeet haun suorittamiseksi yhdellä tai useammalla hakusanalla (englannin kieli...
1500-luvun historiasta löytyy hyvin kiinnostava teos Lappalainen, Mirkka, Susimessu : 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala 2009. Se keskittyy erityisesti sisällissodan aikaan, mutta kuvaa myös yhteiskuntaa ja elämää Suomessa laajalti ennen noita 1590-luvun tapahtumia.
Suomi kuului siis Ruotsin valtakuntaan itäisenä osana ja täällä asusti suomalaisia, ruotsalaisia sekä myös kansainvälistä väkeä, saksalaisia ja virolaisia ja idästä venäläisiä sekä muitakin. Sisällissota käytiin Ruotsin (tulevan) Kaarle IX ja Juhana III:n pojan Puolan Sigismundin välillä, joten myös Puola on läsnä Suomenkin historiassa, suomalaiset kun taistelivat hänen puolestaan Kaarlea vastaan. Ajan suuria hahmoja on Klaus Fleming, joka oli...
Palo syttyi keskellä päivää ullakolla. Tuli oli saanut alkunsa muurin halkeamasta ullakolle lentäneistä kipinöistä. Aluksi palokunta sammutti säiliövedellä ja sillä aikaa selvitettiin letkut lähellä olevaan kaivoon. Kun tulipalo vain kiihtyi pyydettiin naapuripalokuntia apuun. Kesti jonkin aikaa ennenkuin ne saapuivat, matkalla sattui onnettomuus, sillä oli sangen liukas keli, ja yksi auto jäi Monkolan kohdalla ojaan. 25 asteen pakkanen häritsi koko ajan sammutustöitä, moottoriruiskut eivät toimineet. Kun yksi moottoriruisku lähti käyntiin toinen sammui. Kaivon vettä ei riittänyt ja letkut vedettiin noin 500 metrin pääsä olevaan Lohjanjärveen. Niin syntyi 15 minuutin tauko vedentulossa, ennenkuin sitä saatiin rannasta. Tuli levisi kaiken...
Taistelusta on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta lukematta on vaikea tietää kuinka paljon missäkin kirjassa on taistelun jälkimainingeista. Kannattaa hakea netistä myös hakusanoilla Highland clearances, joka liittyy taistelun jälkeisiin aikoihin. Se on laajempi aihe, joka ei liity pelkästään Cullodenin taisteluun. En listannut varsinaisesti jakobiiteihin keskittyviä kirjoja.Gabaldonin sarjan inspiroimana on julkaistu Shona Kinsellan Outlander and the Real Jacobites -kirja, josta on varmaan luontevaa aloittaa. Sir Walter Scottin romaani Waverley kertoo myös vuoden 1745 jakobiittikapinasta. Nämä löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta.Oulun yliopiston kirjastosta löytyy monenlaista englanninkielistä teosta Skotlannin historiasta, kannattaa...
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
Kirjastonhoitaja ei sinänsä ole kieltä huoltava viranomainen, eikä Suomessa muutenkaan anneta kuin suosituksia kielenkäyttöön, mutta yritän silti vastata. Ilman kontekstia virkkeen verbien muodot voivat olla oikeinkin. Luultavammin kuitenkin huhtikuu 1954 on jo virkkeen ilmaisuhetkellä mennyttä aikaa, eikä yleisökään enää ole samanmuotoisena paikallaan, jolloin "käsittäneelle" lienee tarkempi ilmaus. Kieliopillisestihan kumpi tahansa on oikein, mutta merkitys muuttuu. Ilman kontekstia myös pää- ja sivulauseen suhde toisiinsa on epäselvähkö - viittaako "kuten" samanlaisten kokemusten kertomiseen, samanlaiseen kerrontaan, vai saman kokoiseen yleisöön. Tämä lienee kuitenkin turhaa pohdintaa, jos kysymyksesi keskiössä olivat partisiipin "...
Mika Sundqvistin sävellyksestä "Merikarvian Kari" näyttää olevan vain yksi taltiointi. Tekijänä on laulaja Leena Kristiina eli Kristiina Ronimus, ja kappale on julkaistu kasetilla Lintutanssi vuonna 1982. Tätä harvinaista julkaisua ei löydy kirjastoista. Kappaletta ei ole myöskään tällä hetkellä missään suoratoistopalvelussa.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Andreas Staikosin Herkullisia suhteita.
Kirjan takakannen esittelyteksti tiivistää tarinan juonen seuraavasti: "Kreikkalaiskirjailijan veikeässä pikku romaanissa Nanan kaksi rakastajaa, Damoklis ja Dimitris, hemmottelevat lemmittyään herkkuaterioita valmistamalla. Vaikka he ovat naapureita, he eivät aluksi tiedä toisistaan. Kun totuus paljastuu, kilpailu Nanan suosiosta kiihtyy jännittäväksi."
Toiseksi vaihtoehdoksi on ehdotettu Anthony Capellan romaania Ruokaa amore.
"Laura on kaunis amerikkalainen opiskelija, joka joutuu italialaismiesten piirittämäksi auringon lämpöä ja historiaa huokuvassa Roomassa. Kuumaveriset Tommaso ja Bruno taistelevat Lauran rakkaudesta valmistamalla hänelle toinen...
Mäkilä oli pohjalainen vakavamielinen ja uskovainen talousaliupseeri, jolla oli kova työ saada välineet ja ruoat riittämään ja jota miehet tästä syystä pitivät kovinkin pihinä. Hänen omin sanoinsa: Kynsin hampahin m'oon pitänyt kii, n'ottei ihan vietääs kaikkia. Mun pitääs ruokkia ja vaatettaa sataviiskymmentä miestä paljaan käsin.
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöihin tutustuu parhaiten lukemalla kirjan, jota löytyy Suomen jokaisesta kirjastosta. Analyysia teoksesta löytyy myös, esim. Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja) ja Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? Aamulehti 2005...
HelMet-kirjastojen kirjastokortin hankkimisessa ei ole olemassa ikärajaa. Alle 15-vuotiaan korttiin tarvitaan kuitenkin täysi-ikäinen henkilö takaajaksi. Takaaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ löytyy lisää tietoja kirjastokortista.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa hankintaehdotuksen toteutuminen ei edellytä tiettyä lukumäärää ehdotuksia. Aineiston valintaan vaikuttavat kirjaston yleiset valintaperiaatteet, mm. teoksen arvioitu kysyntä. Vain pieni osa kirjaston kokoelmasta on hankintaehdotuksia, mutta sitä ei erikseen tilastoida.
Moro-refleksi on saanut nimensä itävaltalaisen lääkärin Ernst Moron (1874-1951) mukaan. Moro löysi ja kuvasi ensimmäisenä kyseisen ilmiön.
http://en.wikipedia.org/wiki/Moro_reflex
Suomessa ilmiöstä käytetään myös nimeä Moron heijaste:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://yle.fi/akuutti/arkisto2007/200207_d.htm
Räkköläinen-sukunimi on esiintynyt Kaukolassa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Parikkalassa ja Räisälässä. Valkjärven Räkkilän talossa on mainittu 1600-luvulla sukunimi Bräcki. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole, mutta sillä saattaa olla yhteys Rakkolainen-nimeen, josta on tietoja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta alkaen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000)
