Valitettavasti Ari Paulowin tarkkaa syntymävuotta ei ole tiedossamme. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannan mukaan hän on syntynyt 1950-luvulla Kajaanissa http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro . Muita tietoja löytyy esimerkiksi Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/paulow.htm .
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
Eri uskontojen suhtautuminen aborttiin vaihtelee suuresti ja myös saman uskontokunnan eri suuntaukset voivat suhtautua raskaudenkeskeytykseen hyvin eri tavoin. Asiallinen englanninkielinen sivusto, josta löytyy lukuisia linkkejä valottamaan eri maailmanuskontojen suhtautumista aborttiin löytyy osoitteesta:
http://re-xs.ucsm.ac.uk/ethics/abortion/religionandabortion.html
Kristillisen etiikan mukaisia käsityksiä voi tutkailla vaikkapa Kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksen julkaisemasta kirjasesta ”Elämän säätely ennen syntymää : genetiikan, hedelmöityksen ja sikiödiagnostiikan eettisiä ongelmia”. Helsinki: SKSK-Kustannus 1987. Filosofiselta kannalta aborttia käsitellään esimerkiksi Heta ja Matti Häyryn kirjassa ”Elämän ehdot : bioetiikan,...
Näistä tuskin on virallista SFS-standardia, mutta suhteellisen yleisen näkemyksen mukaan donitsi on renkaan muotoinen eli munkkirinkilä ja vielä pienemmästä päästä, usein myös kuorrutettu, muut munkit ovat palloja tai pitkänomaisia.
Wikipediassa on näistä pieni artikkelikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkki_%28leivonnainen%29
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa on puhelimella käytettävissä uuden Helmet-verkkokirjaston selainversio. Lisää asiasta Helmet-sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
Kirjastossamme hyllyssä olevista kirjoista en valitettavasti löytänyt tilanteeseen sopivaa runoa. Nimekkeen perusteella apua voisi kuitenkin olla teoksesta: Ansio, Marleena. Nyt alkaa ihana uusi aika! Muita aiheeseen liittyviä ovat Edessä avoimet meret : runoja antoisiin eläkevuosiin sekä Pää tallella ja Täyttä päätä : runoja ikääntyville.
Internetin runosivuilla oli pari runoa eläkkeelle jäävän näkökulmasta seuraavalla sivustolla http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Elakkeelle.htm
Tämä iltarukous on alun perin jonkun tuntemattoman englantilaisen tai amerikkalaisen kirjoittama. Sen sävelsi Sofie Lithenius 1890-luvulla. Ruotsinkielinen versio löytyy nuotista Kolmi- ja neliäänisiä hengellisiä lauluja naiskuoroille = Tre- och fyrstämmiga andliga sånger för damkörer, Kolmastoista vihko (NNKY, 1925). Nuotissa laulu on nimellä Iltarukous (Aftonbön). Laulun sanat ovat nuotissa suomeksi ja ruotsiksi, säkeistöjä on kolme. (Säkeistöjä on alun perin ollut vain yksi.) Laulu alkaa suomeksi: "Ilta on tullut, Luojani". Ruotsiksi laulu alkaa: "Kommen nu vilans timme är". Suomenkielisten sanojen tekijäksi mainitaan Aune Krohn. Ruotsinkielisten sanojen tekijästä mainitaan vain nimikirjaimet: "Övers. M. N.". Nimikirjaimet...
Lisa Banim on yksi Lizzie McGuire -kirjojen kirjoittajista. Suomennetut teokset ovat
Yksityisetsivä McGuire (2004), Älykkötytön arvoitus (2005),
Tiedeleirin tapaus (2005) ja
Operaatio ihastus (ilmestyy toukok. 2006). Kirjailijasta itsestään ei löydy tietoa.
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on...
Ehdotan Alpo Noposen runoa Vuosileikki (12 lapsen vuorolausunnoksi), julkaistu Valistuksen lukukirjassa v. 1906. Runo on pitkä, tyyliltään tällainen: Kesäkuu, suvetar nuori, hymysuu! Mi sävelten helke ja värien loiste on kedolla, ilmassa, aalloilla! ... Vuosileikki löytyy ainakin antologioista Runo on vapaa (Otava 1996) ja Pieni aarreaitta III (WSOY 1993).
Kun rekisteröidyt Helsingin kaupunginkirjaston uuteen tulostusjärjestelmään, PIN-koodi löytyy antamastasi sähköpostista. Sähköpostin otsikko on helprint-noreply.
Jos olet poistanut viestin, kirjastovirkailija voi antaa uuden PIN-koodin.
Pahoittelen omaa epätarkkaa vastaustani. On totta, että mikäli asiakkaalla on jokin vamma tai sairaus eikä hän sen vuoksi pääse kirjastoon, hän voi hakea joustoasiakkuutta. Joustoasiakkuus tarkoittaa, että asiakas valtuuttaa jonkun muun hoitamaan kirjastoasioinnin puolestaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Vastaus, jossa mainittiin valtakirja, on vuodelta 2017. Käytäntöjä on sittemmin tarkennettu. Nyt Helmet-sivulla todetaan yksiselitteisesti, että valtakirjalla voi hoitaa kaikkia muita kirjastoasioita, mutta "valtakirjalla ei voi teettää kirjastokorttia eikä pin-koodia".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/...
Tuntien määrä vaihtelee varmaan lukioittain.
Opetushallitus kuvaa kielten opiskelumahdollisuuksia lukiossa:
A-kieli eli äidinkieli. Pakollisia opintoja 12 opintopistettä ja valinnaisia 4 opintopistettä.
B1-kieli eli yleensä ruotsi. Pakollisia opintoja 10 op ja valinnaisia 4 op. Linkki sivulle.
Sivustolla kerrotaan myös lukio-opintojen muutoksesta 2021:
"Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen...
Laila Hirvisaaresta (entinen Hietamies) voit etsiä tietoa monenlaisista lähteistä. Salme Saure on kirjoittanut Laila Hietamiehestä elämänkertateoksen "Läheltä", jossa kerrotaan kirjailijasta koko hänen elämänsä ajalta. Kirja sisältää myös Hietamiehen elämää vuosilukuina esittelevän listan. Tämän lisäksi Lahden kaupunginkirjastosta voi lainata Laila Hietamiestä koskevia lehtileikkeitä, jotka tosin tällä hetkellä ovat lainassa. Voit tutustua myös muihin Hietamiehestä kirjoitettuihin lehtiartikkeleihin. Suomen kuvalehdessä (1984, nro 3, s. 55-57) on artikkeli "Laila Hietamies ottaa vauhtia epäilyistä", samoin Suomen kuvalehdessä (2003, nro 51-52, s. 58-61)on artikkeli "Laila Hietamies (Hän)" sekä Pellervossa (1993, nro. 19-20, s. 56-58) on...
Eviran sivuilla on tietoa elintarvikkeiden lisäaineista ja e-koodeista,
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
Ohjeita ja ruokatietoa sieltä ei kuitenkaan löydy. Paras vaihtoehto on kysyä Allergia- ja astmaliiton neuvontapalveluista. Siellä vastaavat allergia- ja sisäilma-alan asiantuntijat, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/neuvontanumerot/#114…
Allergia-, iho- ja astmaneuvonta
Ma 14-18
To 8-12
Pe 8-12
puh. 09 4733 5520
allergianeuvoja@allergia.fi
Heillä on myös Kysy asiantuntijalta -palsta, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/kysy-asiantuntijalta…
Kirjan juonella tarkoitetaan teoksen tapahtumien kulkua. Loppuunkäsitelty-kirja kertoo itsemurhan tehneestä henkilöstä ja hänen läheisistään ja heidän suhtautmisestaan hänen kuolemaansa. Kirjan lukemalla saat tietää tapahtumat tarkemmin :)
