"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Kirjoja, joissa on barokkiajan seinien maalauksia, ovat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. kirjat:
Roojen, Pepin van: Baroque (parhaat kuvat)
Arkitekturen under 1600- och 1700- talen
Fridell Anter, Karin: Så målade man
Thornton, Peter: Authentic decor
Sjöberg, Ursula: Krig och kärlek på tapeter.
Kirjailija Annie Dalton on syntynyt vuonna 1948. Hän asuu nykyään Suffolkissa, Englannissa. Hänellä on kolme lasta. Nuorempana hän on opiskellut Warwickin yliopistossa ja työskennellyt mm. tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä.
Annie Daltonista on kysytty myös aiemmin tässä palvelussa. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Kirjoita Etsi arkistosta -ruutuun Annie Dalton.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Samoja tietoja Annie Daltonista löydät mm. seuraavilta englanninkielisiltä sivuilta:
http://www.harpercollinschildrensbooks.co.uk/authors/default.aspx?id=13…
http://www.agentangel.co.uk/author/default.aspx
Mikäli kyseessä on kirja Kupittaan savi oy: keramiikkavalm. v. 1941, sitä on saatavana sekä Suomalaisessa kirjakaupassa (www.suomalainen.com) että Akateemisessa kirjakaupassa (www.akateeminenkirjakauppa.fi). Lisäksi kirjaa voi tiedustella myös antikvariaateista.
Kyllä, pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy myös somalin kielistä aineistoa. Voit hakea sitä www.helmet.fi -sivustolta seuraavasti:
Klikkaa etusivulta kohtaa tarkennettu haku. Laita varsinaiseen hakukenttään tähti (*) ja valitse kieli-valikosta somali.
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Axu varsinaisena etunimenä. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” mukaan Axu on lempinimi nimestä Axel. Nimi Axel syntyi Tanskassa 1100-luvun lopulla, kun Absalom nimistä arkkipiispaa alettiin kutsua Axeliksi. Hepreankielinen Absalom tarkoittaa ”rauhan isää". Nimen tankalaisperäinen muunnos levisi muihin Pohjoismaihin, ollen erityisen suosittu Ruotsissa 1800-luvulla Esaias Tegnérin runon ”Axel” (1822) myötä. Suomessa nimen yleisin muoto on Akseli, joskin Suomen ruotsalaisessa almanakassa se on edelleen muodossa Axel.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Löytämäni artikkelin mukaan satavuotiaiden määrä lähenee puolta miljoonaa ja on koko ajan nousussa. Artikkeli on vuodelta 2015. http://www.maailma.net/uutiset/sata-vuotta-tayttaneiden-maara-kasvaa-ko… . Eniten satavuotiaita on Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa. Määrän perusteella voisi kuvitella että joka päivä jossain joku täyttää sata vuotta. Lisäyksenä vielä Tilastokirjastosta saatu tieto, että koko maailman 100+ -vuotiaiden määrä on YK:n ennusteen mukaan 485 295 henkeä vuonna 2017. Lähde: United Nations: World Population Prospects 2017.
Nykyisistä kansanedustajista löytyy luettelo ikäryhmittäin. 1980-luvulla syntyneitä on jo 33 (16,5 %):
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex8230_Kansanedustajien%20ik%C3%A4rakenne.aspx
Ensimmäiset 80-luvulla syntyneet tulivat ehkä valituiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Samanlaista ikäryhmäjakoa ei heistä löytynyt. Kukaan heistä ei liene kuitenkaan ensimmäinen, koska kansanedustajat aloittavat työnsä yhtä aikaa. Tässä linkki luetteloon vuoden 2003 kansanedustajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden_2003%E2%80%932007_kansanedustajista
HelMet-verkkokirjaston eräpäivätiedotteet otetaan näillä näkymin uudelleen käyttöön 15.1.2009. Valitettavasti muistutus- ja ilmoituspostin tulostaminen on edelleen hidasta eikä ongelman syy ole selvinnyt. Tällä hetkellä kirjasto ei voi taata, että kaikki eräpäivätiedotteet lähetetään päivittäin. Suurin osa tiedotteista voidaan lähettää, mutta päivinä, jolloin sähköpostitse lähetettävän ilmoitus- ja muistutuspostin määrä on tavanomaista suurempi, esim. juhlapyhien jälkeen, osa eräpäivätiedotteista voi jäädä tulostumatta. Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään aina ensin ja eräpäivätiedotteita vasta niiden jälkeen. Tämän vuoksi eräpäivätiedotteiden puuttumisesta ilmoittavien sähköpostitiedotteiden lähettäminenkään ei olisi...
Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Kajaanin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta löytyy useita artikkeleita Veikko Huovisen Joe-setä kirjasta. Artikkeleita voi lukea kirjastossa ja niistä voi ottaa kopioita, lainaan niitä ei saa. Lehtileikkeitä voi kysyä neuvonnasta.
Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
Kun kysymys on salassa pidettävistä asioista, joita ei kirjastokaan tiedä, ainoa tapa on mennä henkilökohtaisesti käyttämääsi kirjastoon ja ottaa mukaan valokuvalla varustettu henkilöpaperi henkilöllisyyden todistamiseksi. Mikään kirjasto ei hoida salasanoihin tai käyttäjätunnuksiin liittyviä asioita verkon kautta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
DVD-formaatteja on monenlaisia, mutta tavallisin lienee yksipuolinen ja yksikerroksinen DVD-5-formaatti, jonka 4,7 gigatavun kapasiteettiin mahtuu 120 minuuttia DVD-tasoista videokuvaa. Pakattua/huonolaatuisempaa videokuvaa siihen mahtuu enemmänkin. CD-tasoista musiikkia DVD-5-levylle mahtuu lähes 8 tuntia. Esimerkiksi normaali tallennettava DVD-R on formaatiltaan DVD-5-levy.
Melko yleisiä esimerkiksi pitkien elokuvien tallentamisessa ovat myös kaksikerroksiset DVD-9-levyt, joihin mahtuu lähes tuplamäärä dataa, esimerkiksi noin 240 minuuttia hyvälaatuista videokuvaa. Tallennettavissa levyissä DVD-9-formaattia edustaa DVD-R DL.
Lähteet:
Gayle A. Alleman: "How DVDs work" / HowStuffWorks
Sal Prince: "DVD Size: How Much Data Do the Various...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevista taiteen sanakirjoista ei löytynyt määritelmiä kysymillesi termeille. Kannattaa ottaa yhteyttä Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon:
http://www.aralis.fi/taik.html
Uusin suomennettu kokoelma on vuodelta 1990 ja nimeltään Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan: valikoima runoja. Kokoelman on suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola.
Yksittäisiä runoja on julkaistu sen jälkeenkin mm. Parnasso- ja Taite-lehdissä sekä kokoelmassa Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta: runosuomennoksia -teoksessa (Tuomas Anhava, toimittaneet Helena ja Martti Anhava). Tietoa yksittäisista runosuomennoksista löytyy Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kappaleen nuotit löytyvät kokoelmasta "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä" (1997). Äänitettynä laulu löytyy Pispalan Kisällit -yhtyeen äänitteeltä "...Pispalan poikia ollaan..." (2007). Näistä kumpikin löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Jos Tampereen suunnalle ei ole muuten asiaa, voi asiakas tehdä toisten kirjastojen aineistosta kaukolainapyynnön ottamalla yhteyttä kotikirjastonsa kaukopalveluun. Lisätietoja kaukolainoista Vaara-kirjastojen asiakkaille osoitteessa https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on seuraavat englanninkieliset au pair -oppaat: Griffith, Susan: The au pair and nanny's guide to working abroad ja Hempshell, Mark: How to become an au pair.
Suomeksi on Au pair -opas niminen kierreselkämuotoinen vihkonen. Lisäksi on pari aiheesta kertovaa nuorten romaania Rafaelsen, Ellinor : Katja au pairina ja Pirttimäki, Katja : Nuoren tytön aakkostanssi. Ruotsiksi aiheesta saa tietoa teoksesta Eriksson, Jannicke : Au pair- handboken.
Internetistä au pair - toiminnasta löytyy tietoa esim. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sivulta http://www.alli.fi/
Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560
