Suomen postinumerot löytyvät Postin julkaisemasta Postinumeroluettelosta. Postin sivuilta postinumerot löytyvät haulla http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/palvelut-verkossa/postinumerohaku… .
Nuortenkirjallisuus, kuten muukin kirjallisuus, on muuttunut kovasti aikojen kuluessa, ja toisaalta tiettynä aikanakin on julkaistu monenlaista nuortenkirjallisuutta. Nuortenkirjallisuuden sisällä on myös monenlaisia genrejä, joissa tyypillisyydet vaihtelevat.
Kaisa Rättyä kirjoittaa teoksessa Nuori kirjan peilissä : nuortenromaani 2000-luvun taitteessa / Päivi Heikkilä-Halttunen ja Kaisu Rättyä (toim.) (2003), että nuortenromaania määrittävät identiteetin muutoksen kuvaaminen ja nuoret päähenkilöt (s. 9).
Hyviä lähteitä aiheesta ovat Nuori kirjan peilissä -kirjan lisäksi vaikkapa nämä: Pieni suuri maailma / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] (2003) ja Luovuuden lähteillä : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat / toim. Päivi...
Hyvä määritelmä löytyy mm Wikipedian sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie
kohdasta kirjallinen tyyli. Agatha Christien tuotanto on pääosin arvoitus- eli palapelidekkareita.
Laita tämän palvelun arkistooon sivulla hakulauseelsi nopola sinikka niin saat myös elämäkertatietoa. Toinen sivu:
Etsi myös kirjastosta artikkeli:Tekijä Ala-Risku, Päivi
Nimeke Sinikka Nopola : rytmiä, runoja ja liian paksuja kirjoja. Aikakauslehti Anna ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2004 ; (42) ; 20 ; 136-138.
Toinen artikkeli: Harjula, Kristiina
Nimeke "Joko sää oot pakastanu persiljas?"
Aikakauslehti Anna
ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 46 ; 22-26
Huomautus Haastateltavina lastenkirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola
Aiasana lastenkirjallisuus; lastenkirjailijat: henkilöhistoria.
Maailma on täynnä asioita, joita kukaan ei ole tutkinut ja sen takia niistä ei löydy valmista tutkimustietoa. Normaalisti tällaisen kirjahankkeen edellytyksenä on perusteellinen oma perustutkimus, joka ei voi tapahtua googlaamalla vaan menemällä paikkakunnalle, siellä oleviin ja maakunta-arkistoihin, ihmisiä haastattelemaan jne. Jos asian sanoo karusti, maailmassa on lähinnä asioita, joita kukaan ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkinut ja vain vähän kunnolla tutkittuja, joista voi lukea kirjan tai edes kunnollisen artikkelin. Jos joku olisi aiemmin tutkinut Paimion Mäntymäen tanssilavan toimintaa, tieto löytyisi kirjastojen tietokannoista, joista tietysti kannattaa aina lähteä liikkeelle. Jos itse lähtisin tällaista kirjaa tekemään,...
En löytänyt tietoa Merja Jalon harrastuksista, mutta kirjailijasta löytyy tietoa Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Tietoa löydät myös esimerkiksi teoksesta Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
Merja Jalosta on useita aikaisempia kysymyksiä joiden vastauksia voit selata Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakusanaksi Merja Jalo.
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa sekä miksi näin on toimittu julkaisemisessa, osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Perustuslain 55§:n mukaan Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Ja koska vaalit ovat olleet pääsääntöisesti aina tammi-helmikuussa, aloitusajankohdaksi on valikoitunut 1.3. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi KJ Ståhlberg, joka valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä eduskunnan suorittamassa vaalissa.
Sen jälkeen presidentit valittiin valitsijamiesvaalilla aina vuoteen 1988 saakka, sen jälkeen suoralla kansanvaalilla. Poikkeuksena sota-ajan valinnat Risto Ryti ja CGE Mannerheim.
Tästä listasta näkee kaikkien presidenttien virkaanastujaispäivät: https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kirjastoista ei löydy tallennetta Iinattijärven hirvipeijaisista kertovasta ohjelmasta.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Yleisradion Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko ohjelmasta saatavana tallenne.
https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Arkistomyynnin toimittamat kopiot ovat maksullisia. Tästä linkistä löydät tiedot Arkistomyynnin toimitus- ja käyttöehdoista sekä hinnoista.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
Sosiaalisessa mediassa pätevät samat tekijänoikeussäännöt kuin muussakin toiminnassa. Voit tarkistaa ne helposti sivuilta https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/
Sivustolta saa ladattua itselleen myös lyhyitä ja ytimekkäitä oppaita. Tässä ote kohdasta sosiaalinen media.
"Myös internetissä oleva aineisto on tekijänoikeiden alaista, ja sen käyttöön sekä kopioimiseen tarvitaan oikeudenhaltijan lupa. Sosiaalista mediaa, kuten blogeja, Facebookia ja muita yhteisöllisiä palveluita ja siellä olevia tai sinne ladattavia aineistoja koskevat niin ikään tekijänoikeussäännökset. Internetsivustojen selaaminen ja näyttäminen opetuksen tai luennon yhteydessä esimerkiksi videotykin avulla on sallittua, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Sen...
Hei!Kyseessä taitaa olla kotiin-sanan murremuoto. Kotia-muotoa käytetään ainakin pohjalaisissa murteissa. Konsonantin kahdentuminen tullee-verbissä viittaa vahvasti pohjoispohjalaisen murrealueen suuntaan.
Normaalisti lehden sijaintitiedot saa auki klikkaamalla lehden nimeä tai hakutuloslistauksessa näkyvää linkkiä Näytä sijainnit. Lisätiedoissa mainitsemassasi lehdessä sijaintitietoja ei ole, mikä tarkoittaa, että kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään kirjastoon. Nimeketietue on saattanut jäädä vahingossa näkyviin. Voin ilmoittaa luetteloinnista vastaavalle taholle, että poistaa tai piilottaa tämän "tyhjän" tietueen.
Lehti on mikrofilminä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää mikrofilmin kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=ti&q=kale…
