Kirjaston lähteistä ei selviä, onko ihmisellä ollut koskaan samanlaista kykyä ravistella kehoaan kuin koiralla, mutta onhan toki vieläkin ihmisen mahdollista ravistella kehoaan. Muun muassa monissa kehonhuolto-ohjelmissa ja jumpissa rentoutukseen liittyy ravistelua. Tässä on mielenkiintoinen artikkeli tärinäharjoittelusta, joka menee pidemmälle kuin tavallinen ravistelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/18/tarinaharjoittelu-auttaa-kun-j…
Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka...
Vastaus löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta, jossa kerrotaan näin:
"Miljoonasade-yhtyeen Heikki Salo kertoi radiohaastattelussa, miten hän oli appiukkonsa kanssa istuskellut aamukahvilla. Lähettyvillä oli ollut viljapelto, joka teki hidasta kuolemaa kuivuuden johdosta. Tätä tilannetta appiukko oli kommentoinut, että "jos nyt tulisi sade, se olisi miljoonasade". Eli viljan kuoleman sijasta voittaisikin elämä ja pelto röyhähtäisi kasvuun - ja silloin sataisi suoraan laariin. Miljoonasade on mainitusta tilanteesta hieno termi. Sana ilmeisesti tunnetaan maanviljelijäpiireissä yleisemminkin."
http://www.kysy.fi/kysymys/miljoonasateen-nimesta
Tiedustelimme asiaa Sotaveteraaniliitosta (www.sotaveteraaniliitto.fi ) ja Postimuseosta (www.postimuseo.fi ).
Sotaveteraaniliitosta saimme tietää, että Pro Patria -muistotaluja ei ole koottu yhteen tiedostoon kuten sotamuistomerkit.
Postimuseon kirjastolla (Tampere) oli asiasta ensi käden tietoa. Kirjaston informaatikon vastaus kuuluu näin:
”Postin sankarivainajien muistotaulut on paljastettu 8.6.1941 ja 10.2.1952. Kummastakin tapahtumasta on selostus Postitorvi -lehdessä.
Ensimmäisessä taulussa on 68 talvisodassa kuolleen henkilön nimet aakkosjärjestyksessä sekä syntymä- ja kuolinaika.
Jatkosodassa vainajia oli 204 ja nimet sisältäviä tauluja kaksi, jotka sijoitettiin ensimmäisen taulun kummallekin puolelle.
Vainajat olivat henkilöitä...
Mieleen tulee Henrik Tikkasen satiirinen romaani Unohdettu sotilas. Sitä ei ole nyt omassa kirjastossa saatavilla, joten en voi tarkistaa.
Toinenkin kirja tuli vielä mieleen. Heidi Ruotsalaisen romaani Kylmän sodan agentti: kaukopartiojohtaja Lauri Solehmaisen elämäntarina kertoo salaisista tiedustelutehtävistä Naton agenttina mm.
Murmanskin alueella maailmansotien jälkeen. Kirja on julkaistu 2011, joten sitä ehkä on vielä myynnissäkin.
Tämän opinnäytetyön tiivistelmässä on hyvin kuvattu koiran aisteja, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135167. Siinä kerrotaan koiran kuuloaistin olevan erittäin herkkä, koira pystyy havaitsemaan myös ultraääntäkin. Sillä on melko hyvä hämärä- ja syvyysnäkö ja sen hajuaisti ja tuntoaistikin ovat varsin monipuolisia. Eli periaatteessa voisi ajatella, että koiran on herättänyt joko kuulo-, haju- tai tuntoaisti taikka nämä kaikki yhdessä.
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"...
Jos aivan tarkkoja ollaan - ei kumpikaan!
Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran 24. helmikuuta 1918. Suomi tunnusti Viron itsenäiseksi käytännössä (de facto)8.8.1919 ja laissa (de jure) 7.6.1920.
Kun Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8.1991, Suomi katsoi, että vuonna 1920 annettu tunnustus oli edelleen voimassa eikä sitä ollut tarvetta uudistaa. Suomi teki 25.8.1991 päätöksen diplomaattisuhteiden palauttamisesta Viron kanssa.
Lähteet ja lisätietoja:
Suomen Tallinan suurlähetystön historia: http://www.finland.ee/doc/fi/suurlah/historia.html
Ulkoasiainministeriön sivusto:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17365&contentlan=1&…
http://fi.wikipedia.org/wiki/De_facto
Alla on merirosvoaiheisia kaunokirjoja. Osa kirjoista käy myös nuorille. Toivottavasti löydät näistä mieluisia.
- Monsuuni / Wilbur Smith
- Kaappareiden vesillä / Michael Crichton
- Leo Afrikkalainen / Amin Maalouf
- Vartijat / R. A. & Geno Salvatore
- Laivojen lunnaat : romaani / Aarne Pynnönen
- Punaisen yön kaupungit / William S. Burroughs
- Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista / Celia Rees
- Prinssi Faisalin sormus / Bjarne Reuter
- Majakka maailman laidalla: seikkailuromaani Etelä-Amerikasta / Jules Verne
- Aarresaari / Robert Louis Stevenson
Otin yhteyttä suoraan Mannerheim-museoon Helsinkiin ja he auttoivat mielellään. Kirjalistalla on ensin kirjan nimi ja sitten kirjailija(t). Sen jälkeen tulee kirjan julkaisu- ja ulkoasutiedot, jos ne ovat olleet saatavilla. Listalla on mukana myös kaksi Eva Mannerheim-Sparren teosta: Gastronomie pratique : études culinaires ; suivies du Traitement de l'obésité des gourmands. / Ali-Bab. Pseudonym of Henri Babinski, 1855-1931. 1928 French Paris : E. Flammarion, 1928 1281 p. Mets de fruits et de legumes crus / par M. Bircher Benner, Max Edwin Bircher Bircher-Benner, Max, 1867-1939. Bircher, Max Edwin 1895-1977. 1927 French Zürich : Wendepunkt, 1927. 51 p. ; 21 cm. What shall we have to-day? : 365 recipes for all the days...
Suuri osa Vaski-verkkokirjastossa näkyvistä kuvausteksteistä on peräisin kirjoja meille välittävän Kirjastopalvelun tietokannasta. Usein nämä tekstit ovat alun perin kustantajan tekemiä. Tässäkin tapauksessa tuo sama teksti on myös kirjan kustantajan sivuilla. Verkkokirjastoomme kuvaus tulee automaattisesti ISBN-numeron perusteella. Vaski-verkkokirjastoon tulee kuvaustekstejä myös muilta tahoilta ja osa teksteistä on kirjastossa tehtyjä. Kaikista verkkokirjastossa olevista virheistä voi lähettää palautetta sivuston yläreunan palaute-kohtaa klikkaamalla.
Palaute
Kolmas kirja, nimeltään Aamunkoi ilmestyy kirjakauppoihin maaliskuussa 2013. Kirjastoon kirja tulee hieman myöhemmin, kuitenkin jo kevään aikana. Voit seurata tilannetta itse aineistohaun kautta http://weborigo.lappeenranta.fi/ tai kysyä kirjastosta. Halutessasi voit myös varata sen, kunhan kirja ensin tilataan ja sen tiedot tulevat rekisteriimme.
Varastokirjastosta saa kirjoja kaukolainaksi asioimalla lähimmän kirjaston kanssa. Eräiden yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen asiakkaat voivat tilata Varastokirjastosta kirjoja Yhteislaina –toiminnolla. Esim. Oulun yliopiston kirjaston asiakkailla on tällainen mahdollisuus http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=163 . Celia – Näkövammaisten kirjaston asiakkaat voivat myös olla Varastokirjaston yksityisasiakkaita.
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
Meditaation vaikutuksia ruumiinlämpöön Tummo-meditaation perinteessä on tutkittu edelleen jokseenkin niukasti, mikä on syytä pitää mielessä, kun ilmiöstä muodostaa käsitystä. Ilmiötä käsitteleviä tutkimuksia voi etsiä Google Scholarin kautta: https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0,5&q=tummo+meditationBensonin vuonna 1982 julkaistua artikkelia "Body temperature changes during the practice of g Tum-mo yoga" voi pitää eräänlaisena nykyaikaisen tutkimuksen lähtölaukauksena. Tuoreemmista tutkimuksista varsin paljon huomiota on saanut Kozhevnikov et. al. vuonna 2013 julkaistu "Neurocognitive and Somatic Components of Temperature Increases during g-Tummo Meditation: Legend and Reality" sekä Amihain ja Kozhevnikovin vuonna 2015...
Joitain Maaria Leinosesta kirjoitettuja artikkeleita löytyy:
- Hietaniemi, Helena : Hyvää tekevä itku (ET lehti 1991 s. 34-37)
- Kirjailija-antologia : Suomen maakuntakirjailijat (1990)
-Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos : Lehtileikkeet : Maaria Leinonen
Sarjakuva on juonellinen piirroskuvasarja, johon tavallisesti liittyy teksti (Kielitoimiston sanakirja). Sarja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Sana on mitä ilmeisemmin vanha ja omaperäinen. Kuva-sana on vanha germaaninen laina. (Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005)
Kaunokirjallisuutta ja muistelmia:
Filipovic, Zlata: Zlatan päiväkirja : nuoren tytön elämä Sarajevossa (WSOY 1994)
Laine, Jere: Pako. Suomalaisen YK-miehen ja serbitytön uskomaton tarina (Books on Demand 2011)
Heikura, Jouko: Mustien vuorten varjossa (Gummerus 2011)
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa (Atena 2003)
Saarijärvi, Aulis: Milosevicin sotapojat : sotaromaani 1990-luvulta (Myllylahti 2002)
Lensu, Terttu: Marijan hiljainen sota (WSOY 2000)
Moconesi, Luca: Mostarin tien liftarit : suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa (WSOY 1997)
Tietokirjallisuutta:
Johnstone, Diana: Jugoslavia ja Nato : narrien ristiretki (Like Suomen rauhanpuolustajat 2007)
Tochman, Wojciech: Kuin olisit kiveä syönyt (Like Suomen rauhanpuolustajat 2005)...
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584
Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti:
Arkisin:
6.30 Varhaisuutiset
8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
16.55 Iltapäiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio
Sunnuntaisin:
8.30 Aamu-uutiset ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio
Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli.
Lähde:
Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti
Radiokuuntelija-tv
