SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy englanniksi käännettyä rikoskirjallisuutta seuraavasti:
Joensuu, Matti Yrjänä, Harjunpaa and the stone murders. 1986 [Harjunpää ja poliisin poika]
Joensuu, Matti Yrjänä, The priest of evil. 2006 [Harjunpää ja pahan pappi]
Joensuu, Matti Yrjänä, To steal her love. 2008 [Harjunpää ja rakkauden nälkä]
Nykänen, Harri, Raid and the blackest sheep. 2010 [Raid ja mustempi lammas]
Sariola, Mauri, The Helsinki affair. 1970 [Lavean tien laki]
Sariola, Mauri, The Torvick affair. 1972 [Punaisen kukon laulu]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : against the wall. 2009 [Selkä seinää vasten]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : vengeance. 2010 [Prikaatin kosto]
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999...
Yksikorttijärjestelmässä jokaisessa kirjassa oli eräpäiväliuska, johon lainauksen yhteydessä merkittiin palautuspäivä ja asiakkaan lainauskortin numero.
Asiakkaan nimellä ja lainausnumerolla varustettuja lainauskortteja oli useampia. Jos kirjastosta sai lainata esimerkiksi enintään neljä kirjaa kerrallaan, oli lainauskortteja neljä. Lainauskorttiin merkittiin aina yksi laina per kortti. Lainauskortista ilmeni kirjan palautuspäivä, kirjan kirjastoluokka (paitsi kaunokirjallisuuden osalta) ja lainattavan kirjan kartuntanumero. Nämä kortit jäivät kirjastoon ja kun kirjat palautettiin, merkattiin korttiin, että kirja oli palautettu.
Seikkaperäinen kuvaus lainausjärjestelmästä löytyy Helle Kannilan teoksesta Kirjastonhoidon opas, Otava, 1966...
Poistettava aineisto on useimmiten huonokuntoista, loppuun kulunutta ja/tai sisällöltään vanhentunutta. Aineistoa voidaan poistaa myös siksi, että sille on vähän kysyntää. Aikanaan suositusta teoksesta saattaa myöhemmin olla ylimääräisiä kappaleita, kun kaikki niteet enää kierrä lainassa.
Kirjasto myös varastoi aineistoa, varastoinnin tarkoituksena on pitää kirjastossa saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa.
Kupittaan Saven tuotteiden tunnistaminen on hankalaa, sillä he eivät käyttäneet vuosileimoja. Massaleimoja on ollut heilläkin käytössä, mutta 1950-luvulla Marjukka Pääkkönen-Paasivirran aikakaudella vakiintui käytännöksi merkitä tuotteet tussisigneerauksella: Made in Finland + esineen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet.
Kuvissa näkyvä maljakko voi hyvinkin olla Kupittaan Saven tuotantoa. Teoksessa "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" on listaus käytetyistä signeerauksista. RS näyttää olevan Raili Suvannon signeeraus eli hän on maljakon suunnittelija. Maalarin nimikirjainta M ei löytynyt kirjan listasta.
Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) Helmet kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/...
Yleisten kirjastojen osalta kelpoisuusvaatimukset on esitetty 1.1.2010 voimaan tulleessa kirjastoasetuksessa 17.12.2009/1157 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157 Asetuksen mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosen-tilla tulee olla seuraava korkeakoulutasoinen koulutus:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
Kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa...
Vuonna 1954 Suomessa syntyi 89 845 lasta. Vuoden 2018 maaliskuussa elossa oli 86 prosenttia. Tiedot ovat peräisin Ylen artikkelista, josta löytyy myös muuta tietoa vuosina 1940- 2000 syntyneistä suomalaisista. Alla linkki artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-10133995
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on Harry Potter -sarjan seitsemän kirjaa myös saksaksi:
Harry Potter und der Stein der Weisen
Harry Potter und die Kammer des Schreckens
Harry Potter und der Gefangene von Askaban
Harry Potter und der Feuerkelch
Harry Potter und der Orden des Phönix
Harry Potter und der Halbblutprinz
Harry Potter und die Heiligtümer des Todes
En ole laintulkinnan ammattilainen, mutta sanoisin että ei voi. Kyseisen lain (Valmiuslaki 1552/2011) voi käydä itse lukemassa Finlex-palvelussa. Ymmärtäisin että valtio voi ottaa -korvausta vastaan- käyttöönsä Suomessa asuvan ulkomaisia omistuksia tai valuuttaa, kts. pykälä 15.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että Lentiira-nimen alkuosaan sisältyy karjalainen miehennimi Melenti. Nimen loppuosassa on sama aines kuin Vienan murteiden sanoissa vatiera ’majapaikka, asunto’ (vrt. venäjän kvartira) ja karantiera ’puutavaran tarkastus- ja lajittelupaikka’. Iivantiiran alkuosaan puolestaan sisältyy karjalainen miehennimi Iiva, Iivana ja loppuosan selitys on sama kuin Lentiirassa. Iivantiiran nimi on todennäköisesti peräisin jo keskiajalta.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä."
Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä...
Suomen perustuslain 61 pykälän mukaan (Laki 731/1999):
Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.
Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.
Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi...
Järjestelmästämme löytyy ainoastaan Peikkoja ja menninkäisiä 2-kasetti; vuodelta 1985. Nähtävästi kysymänne kasetti on tätä samaa sarjaa.(1.osa?)
Kasetti on Audiotuotannon kustantama. Neuvoisin ottamaan yhteyttä kustantajaan tai kyselemään divareista, heiltäkin voi kyseinen kasetti löytyä.
Kuopion kaupunginkirjaston Salli-tietokannan tarkennetulla haulla voi eri asiasanoja yhdistelemällä etsiä tällaista kirjallisuutta. Esimerkiksi laittamalla asiasanoiksi ”kirjallisuudentutkimus” ja ”romaanit” saadaan lista, jossa on 37 eri teosta. Tai käyttämällä asiasanoja ”romaanit” ja ”sisällönanalyysi” saadaan 8 teosta, jotka kuvaavat kunkin kirjailijan henkilökuvausta ja teemoja. Muita mahdollisia asiasanoja voisi olla esimerkiksi ”teemat”, ”tulkinta”, ”henkilökuvaus” tai ”maailmankuva”. Seuraavista teoksista voisi olla apua:
Nevala, Maria-Liisa, Kianto: Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja (1986);
Alanko, Anna-Liisa:Kotiveräjällä: Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet (2007);
Antti Arnkil, Olli Sinivaara (toim.)....
Tämä on vähän makuasia, mutta omasta kokemuksesta suosittelen lukemaan järjestyksessä. Rikostapaukset kirjoissa ovat sinänsä omia tutkimuksiaan, mutta mm. päähenkilö Hildurin sisarten katoamistapausta ja muutenkin hahmojen yksityiselämän käänteitä käsitellään kirjoissa niin, että myöhempiä osia lukiessa saa juonipaljastuksia aiemmista osista.
Shakin sääntöjen mukaan pelaaja ei voi tehdä siirtoa, jonka seurauksena hänen kuninkaansa jää tai joutuu tilanteeseen, jossa se on yhden tai useamman vastustajan nappulan uhkaama. Koska kuninkaat uhkaavat kaikkia niitä ympäröiviä ruutuja, ei ole mahdollista, että yksi kuningas siirtyisi toisen viereen.
Lähde: Shakin säännöt 2018, Suomen shakkiliitto (3.8.1., 3.9.2.) https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-säännöt-2018.pdf
