Esitelmäntekoon suosittelen kolmea keskeistä kirjallisuudenhistoriaa:
Kansojen kirjallisuus 1-12
Koskimies, Rafael : Maailman kirjallisuus 4
Roos, Vappu : Suuri maailmankirjallisuus
Turun kaupunginkirjastossa teokset ovat luokassa 86.1, josta voit löytää lisääkin tietoa yleisen
kirjallisuuden historiasta.
Kysy henkilökunnalta, jollet itse löydä hyllystä!
Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kirjasto 10:n sulkeuduttua ovat sen palvelut siirtyneet laajennettuna Oodiin. Ohessa yhteystiedot Oodiin: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/…
Aivan kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja täyttäviä kirjoja en onnistunut löytämään. Parhaiten kuvauksia vastannevat Pekka Kaskisen kirjat Miksi Jumala loi dinosauruksen (Kirjapaja, 1994) ja Vietetäänkö taivaassa synttäreitä? : Pekka-pappi vastaa (Kirjapaja, 2002). Nämä kirjat on koottu Lastenmaa-lehden Pekka-papin palstalle lähetetyistä kysymyksistä ja vastauksista. Raamatun, Jumalan, luomisen, Jeesuksen, taivaan, kuoleman, maailmanlopun ja enkeleiden ohella käsitellään sitäkin, onko kissoilla taivas.
Suzanne Collinsista ei vielä ole julkaistu suomeksi kirjoja. Eikä missään kirjailijoista kertovissa kirjoissa ole hänestä mainintaa. Hän on vielä niin uusi tulokas Suomessa, ettei ole päässyt painettuihin teoksiin.
Kirjassa
Gresh, Lois H: The Hunger games companion : the unofficial guide to the bestselling Hunger games series
mainitaan muutamalla sanalla Suzanne Collins, mutta keskitytään pääasiassa Nälkäpelin maailmaan.
Useissa suomalaisissa lehdissä on hänen kirjoistaan arvosteluja (esim. Onnimanni 2013: 3 ja Portti 2009: 1), joita voit kysyä kirjastosta. Mutta niissäkään ei ole tietoa itse kirjailijasta.
Netistä hänestä löytyy paljon tietoa englanniksi. Tässä linkkejä:
http://www.suzannecollinsbooks.com/bio.htm
http://www....
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari
Jedit ovat tuttuja Tähtien sota -elokuvista. George Lucas, joka ohjasi ensimmäiset Tähtien sota -elokuvat, loi hahmot. Lisätietoa esim. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jedit
Ehdottamasi taivutus olisi minustakin parempi. Lopullista tuomiota kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. Kyselylomake on auki parillisilla viikoilla eli tällä viikolla pääsee kysymään. Linkki lomakkeeseen.
Tuija Lehtisestä löydät tietoa Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ ja kirjoista: Kotimaisia nykykertojia (1997); Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
Kyseisestä kirjailijasta löytyy parhaiten tietoa Internetin kautta http://www.google.com haulla löytyy sivuja kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen. Kirjastoissa voit käydä etsimässä kirjailijasta lehtiartikkeleita Ebsco-lehtiartikkelikokoelmasta, kysy kirjaston neuvonnasta lisää.
Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastolain (904/1998) mukaan "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen.
Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia."
Tilastokeskuksen Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan v. 2004 oli seuraava lukumäärä kirjastoja kunnissa koko maassa (957): http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Def…
Esim. Kesälahden tiedot löytyvät Kiteen kohdalta tilastosta ja Ristiinan tiedot Mikkelin kohdalta.
Kirjanpitolautakunnan antamista lausunnoista ja poikkeusluvista saattaisi löytyä kirjausohjeita aiheesta. Esimerkiksi haulla rahasto* sivulla http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/lapolusuomi?openview saadaan mm dokumentit:
Omakatteisen rahaston asianmukaisesta esittämisestä tilinpäätöksessä 17.01.2006
Ns. omakatteisten rahastojen merkitseminen aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmaan ja taseeseen 10.04.1995
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Särkänniemen delfinaarion ja Merinisäkäsakatemian kotisivuilla kerrotaan, että delfiininkouluttajan työpäivä on noin 9-tuntinen ja ajoittuu noin klo 8-17. Yöaikaan delfiinit nukkuvat. Yöunille kertyy pituutta noin 8 tuntia, mutta nukkuessaankin delfiinien täytyy käydä parin minuutin välein pinnalla hengittämässä.
Merinisäkäsakatemian sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa ja vastauksia kiinnostuneiden esittämiin kysymyksiin: http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/fqa.html. Sivujen kautta voi esittää myös oman kysymyksensä delfiiniasiantuntijalle (http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/asiantuntija.html). Delfinaation elämästä ja delfiininkouluttajien työstä löytyy tietoa myös sen omilta kotisivuilta: http://www.sarkanniemi.fi/www/...
Löydät aineen puoliintumisen laskukaavan lukion laajan matematiikan oppikirjoista, katso esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista
Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Jukka Maalampi ja Janna Leskinen: Fysiikka 8 (2012), s. 133-134 tai
Jukka Hatakka, Heikki Saari, Jarmo Sirviö, Jouni Viiri, Sari Yrjänäinen: Physica – aine ja säteily (2012), s. 95.
Måns Gahrtonista löytyy tietoa esim. seuraavasta teoksesta:
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan / Mervi Koski
Kyseistä kirjaa löytyy lukuisista Helsingin kirjastoista, useimmista kuitenkin käsikirjastosta eli ne ovat luettavissa vain kirjastoissa. Lisätietoja osoitteesta www.helmet.fi
Valitettavasti Johan Unengesta en löytänyt edes pienimuotoista henkilöesittelyä, joka olisi suomenkielinen.
Ruotsiksi hänestä löytyy laajasti tietoa, esim.: http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=11643 Sivuilta löytyy myös luettelo Unengen teoksista, joissa hän on ollut ainakin osatekijänä.
Georg Malmstenin kappale Eila sisältyy Georg Malmstenin 20 suosikkia : Säveltäjä Georg Malmsten -CD-levylle. Sen esittää Matti Salminen. Levyn sijaintitiedot voi tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi linkki Tarkenna hakua, pudotusvalikosta cd-levyt ja hakukenttään Malmsten Georg. Viides viite on etsimänne.
