Sinun kannattaisi varmistaa asia Myrkytystietokeskuksesta, sillä me emme pysty arvioimaan käytön turvallisuutta. Asian selvittämistä varmasti helpottaa, jos tiedät, millä aineella myrkytys on tehty.
Myrkytystietokeskus:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus…
Päättää
Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjassa (os 2 L-P, s.464–465) ’tehdä t. kiinnittää pää, pääte, pääty tms., kotkata naula (et.länsimurt.); saattaa päätökseen, lopettaa; tehdä päätös, päätellä’.
Ramavit on pohjoismaisen Midsona-yrityksen tuotemerkki. Tuotteen historiasta ei löytynyt tietoa. Ehkäpä yrityksen Suomen toimiston kautta saisi lisätietoa:
http://www.midsona.fi/fi/Yhteystiedot/
Omalla tavallaan Ramavitin pitkästä ja värikkäästä historiasta kertoo älyvapaa luulosanakirja Hikipedia:
http://hikipedia.info/wiki/Ramavit
Kyseessä voisi olla hyvinkin hirvikärpänen. Sillä on todellakin imukärsä, jolla se imee verta hirvestä. Osoitteesta http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/hirvikarpanen.html voit katsoa kuvan, jos huomaamasi hyönteinen näyttää tuollaiselta.
Amerikkalainen kirjailija Marilyn Kaye
on tunnettu Replica-kirjasarjastaan.
Lisätietoja kirjaesitelmääsi varten voit lukea esimerkiksi kirjasta:
Koski, Mervi
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
951-692-509-X (sid.)
Saatavuustiedot Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista http://www.helmet.fi/
Replica-sarjan suomalaisen kustantajan Marilyn Kaye -esittely http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2
Nykyisen ravitsemusliikkeen FaceBook kertoo muutosta:"Pataässä ja uusi osoite on siis Snellmaninkatu 13, eli entinen Lilla Helsingfors"eli olisiko 1990-luvun ravintola ollut Bar Lilla Helsingfors?Työtoveri ehdotti ravintola Savannaa, joka tosin oli Mariankadulla. Ravintolassa oli mieleen jäävät lasimaalausikkunat. Linkki Ravintola Savanna, Mariankatu 19.Finna haulla Snellmaninkatu 13, löytyivät myös Latu-Haiti oy ja Kauppakilta. Linkki valokuvaan Ravintola Latu-Haiti oy, Snellmaninkatu 19. Linkki Ravintola Kauppakillan ruokalistaan 1958, Snellmaninkatu 13.Yritin myös hakea Finnasta Kruunuhaan muita ravintoloita. Linkki Finna-haku: ravintola Kruunuhaka.
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa on sanalle "rilli" annettu mm. tällainen merkitys:
- kangaspuiden tukki, jolle kangas kiertyy; kela
Ks. Suomen etymologinen sanakirja, osa 3 / toim. Erkki Itkonen ja Aulis Joki. 1962.
Obduktiotilojen siivouksesta on olemassa yksi kirja ja pari artikkelia, jotka ovat kuitenkin jo melko vanhoja:
Laboratorioiden ja obduktiotilojen siivous. [2., uud. p.] Sairaalaliitto, 1989 (59 s.) ISBN: 951-9159-57-6
Koskinen, Taina: Obduktiotilojen siivous, osa 1. Siivoussektori 1991 : 2, s. 22-24
Koskinen, Taina: Obduktiotilojen siivous, osa 2. Siivoussektori 1991 : 3, s. 28-30
Sairaalasiivouksesta yleisemmin on kirjoitettu useita kirjoja ja artikkeleita, esim.
Lausjärvi, Marjatta: Sairaalasiivous. Puhtaustieto PT , 1998 (15 s.)ISBN: 952-5198-15-4.
Uudistuva laitoshuolto / [toimittaja: Soile Hellstén]. 2. p. [i.e. 2. laitos]. Suomen Kuntaliitto, 2003 ISBN: 951-755-551-2.
Lehtiartikkeleita sairaalasiivouksesta on kotimaisissa...
Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2-4 päivää. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ruoka kannattaa jäähdyttää mahdollisimman nopeasti ja säilyttää riittävän kylmässä jääkaapissa.
Lähteet ja lisätietoa:
Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2–4 päivää – mutta vain, jos se on jäähdytetty oikein - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Helppo nyrkkisääntö – näin kauan ylijäänyt ruoka säilyy jääkaapissa | Makuja | MTV Uutiset
Suomalainen Tieto Oyj ja ruotsalainen Enator AB (publ) yhdistyivät 7.7.1999. Yhtiö muutti nimensä jälleen Tieto Oyj:ksi 26.3.2009. Enemmän Tiedon ja Enatorin historiasta voi lukea Tieto Oyj:n sivuilta http://www.tieto.fi/tiedosta/historia
Voisit löytää heidät Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta. Arkistot paikkakunnittain. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/arkisto/paikkakunnittain.htm
tai voisit tehdä Kansallisarkistoon tietopyynnön. https://arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Ari Haasion kirjassa Ulkomaisia dekkariklassikoita 1. kerrotaan, että Christie kuuluu englantilaisen salapoliisikirjallisuuden whodunit -koulukuntaan, jolle on tyypillistä keskittyä rikoksen tekijän selvittämiseen. Kirjassa on artikkeli, joka käsittelee Agatha Christien tuotantoa.
Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teoksessa Pidättekö dekkareista on artikkeli Mitä Agatha tiesi? -Lajit ja rakenteet ja siinä esitetään sivuilla 93-95 ruotsalaisen dekkariteoreetikon Jan Brobergin jaottelu, jossa jännityskirjallisuus jaetaan kuuteen ryhmään. Artikkelissa kuvataan myös esimerkkejä näistä eri lajeista, joukossa myös Agatha Christien kirjoja.
Dekkaritietokannasta löytyy kaunokikrjallisuuden asiasanaston Kaunokin mukainen jännityskirjallisuuden...
Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja...
En löytänyt kirjastossamme olevista kirjoista linja-autolippujen hintoja.
Kysyin asiasta Suomen Linja-autohistoriallisesta Seurasta ja sain nopeasti vastauksen. Vastaaja muisteli, että aikataulukirja Suomen kulkuneuvot : turisti olisi sisältänyt painetut Matkahuollon lipputaulukot hintoineen.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei kirjaa ole, mutta Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät numerot vuosilta 1930-1985. Suomen kulkuneuvot : turisti | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | JYKDOK (finna.fi). Teos on saatavissa lukusalikäyttöön. Kirjastokortin yliopiston kirjastoon saa asioimalla kirjaston palvelupisteessä. Samalla voitte kysyä tarvitsemaanne teosta. Kirjaston yhteystiedot.
Lainausoikeus menee vasta, kun laina on ollut myöhässä 28 päivää tai maksuja on kertynyt kortille 10 euroa tai enemmän. Jokaisesta päivästä, jonka kirja on ollut myöhässä, tulee 0,20 euroa myöhästymismaksua, joten kadonnut kirja kannattaa uusia, jos ei ehdi korvaamaan sitä heti kirjastossa.
Kun kadonnut kirja on korvattu, lainausoikeus palautuu saman tien, jollei sinulla ole liikaa maksuja tai muita myöhässä olevia kirjoja. Tietokonejärjestelmä puolestaan on lainauspuolesta hiukan erillinen järjestelmänsä, joten maksut tai myöhässä olevat kirjat eivät vaikuta suoraan sinne.
Kirjastokortista ja käyttösäännöistä löytyy lisää tietoa HelMet-sivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa.
Internetistä löytyy tietoa leopardista. Suomenkielisiä löydät esimerkiski evreka-haun kautta ( http://www.evreka.fi/ ). Täsmällisin haku tulee käyttämällä hakusanoina "Panthera pardus", ja valitsemalla kieleksi suomi. esimerkiksi sivu http://pp99.fazermakeiset.fi/3611/ppleopardi.htm
Muilla kielillä löytyy myös paljon leopardista myös paljon tietoa. Jos vaihdat kieleksi englannin ja siirrät valintanapin kohtaan "hae maailmalta", saat yli 1500 viitettä, joiden läpi kahlaamisessa on tietenkin työtä. SIeltä voisi poimia esimekiksi osoitteen http://library.thinkquest.org/11234/leopard.html
Seuraavista kirjoista löydät leopardeja koskevia tietoja:
KINGDON, Jonathan: The Kingdon Field Guide to African Malmmals. Academic Press,
1998. S....
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Kustantaja WSOY ei ole ilmoittanut mitään joten ainakaan heillä ei taida olla suunnitelmissa julkaista jatko-osia. Pitäisi kysyä kaikilta mahdollisilta kustantajilta heidän aikeistaan. Kustantajilla on useimmiten nettisivut, siellä olevien yhteystietojen kautta voisi koittaa saada tiedon irti kaikilta. Tässä linkki josta pääsee eteenpäin: http://www.kustantajat.fi/ sekä http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat/
