Yhdistyslaki säätelee Suomessa yhdistysten toimintaa. Yhdistyslaki on luettavissa ajantasaisena Finlex-tietopankissa:
Yhdistyslaki 26.5.1989/503
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Yhdistyslain 17 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Perinteisen kokouksen lisäksi voidaan yhdistyksen säännöissä sopia, että kokoukseen voi osallistua myös postitse, sähköpostilla tai muulla sähköisellä viestintävälineellä. On myös mahdollista säännöissä sopia tiettyjen päätösten tekemisestä erillisissä äänestystilaisuuksissa.
Yhdistyslain 5 luku käsittelee yhdistyksen päätöksentekoa tarkemmin. Luvussa säännellään mm. yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta ja päätöksenteosta kokoustilanteessa...
Ajan voi varata soittamalla toimipisteeseen, jossa digitointia haluaa tehdä. Valitettavasti Joensuun pääkirjastolla videokasettien digitointimahdollisuus on kuitenkin toistaiseksi pois käytöstä vioittuneen laitteiston vuoksi.
Tällä hetkellä VHS-digitointiin on mahdollisuus seuraavissa Vaara-kirjastojen toimipisteissä:
Ilomantsin kirjasto (vhs suoraan dvd:lle)
Kiteen kirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Lieksan pääkirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Digitointi toimii pääasiassa itsepalveluna, mutta ohjeet ovat hyvät ja opastusta toki annetaan. Joensuun pääkirjastolla on myynnissä 64GB muistitikkuja, johon mahtuu videota varmasti useampi kasetillinen. Muistitikkujen saatavuus kannattaa varmistaa...
Seuraavissa kirjoissa on hiusmuodin historiasta eri vuosikymmenillä:
Jones, Dylan
Haircults : Fifty years of styles and cuts. 1990.
Corson, Richard
Fashions in hair : the first five thousand years. 1971.
Syromjatnikova, Irina
Kampausten historia. 1989.
Lister, Maurice
Men's hairdressing : traditional and modern barbering.
2000.
Näyttelyjulkaisussa on myös kulttuurihistoriaa ja miesten muodin historiaa:
Welling, Heini: Turhamainen mies - narri va sankari?
2. tark. P.
[Tampere] : Nukke- ja pukumuseo, [1999].
2000-luvun hiusmuodista voisi saada tietoa kampaamo- ja parturialan erikoisaikakaus- ja ammattilehdestä Pinni:stä.
Aineisto löytyy kirjastosta paikan päältä tai kaukolainaksi tilaamalla. Käymällä kirjastossa voit katsoa myös luokan...
Merja Jalosta voit kysyä lisätietoja myös kustantaja Kariston nettisivuilta osoitteesta: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=348&….
Hänestä löytyy hyvä esittely teosluetteloineen hakuteoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 s. 89-94. Kirja löytyy tietokirjaluokasta 86.1 meidän kirjastossamme.
Päivi Oikkonen/Lappeenrannan maakuntakirjaston lasten- ja nuortenosasto
Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet -verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Voit etsiä kirjoja esimerkiksi tekijän, teoksen nimen tai aiheen mukaan. Yhdellä haulla näet kirjan saatavuuden kaikissa yllämainittujen kuntien kirjastoissa.
Jos haluat noutaa kirjan siitä kirjastossa, jossa se on hyllyssä, voit soittaa kirjastoon ja pyytää heitä varaamaan sen sinulle. Tämä varaaminen on maksutonta. Mutta jos haluat hakea kirjan esimerkiksi sinua lähinnä olevasta kirjastosta (kirja on esim. hyllyssä Vuosaaressa ja haluat noutaa sen Lauttasaaresta, josta kirja on lainassa) voit tehdä varauksen HelMet -verkkokirjaston kautta, jos sinulla on lainauskortin lisäksi tunnusluku (jonka saa...
Nykyisin lainat voi HelMet-kirjastoissa uusia viisi kertaa. Uusimiskertojen määrä on mainittu kirjaston käyttösäännöissä (ks. linkki alla).
Välitän edelleen toiveesi siitä, että uusimiskertojen määrä voisi olla mainittuna samassa kohdassa, jossa kerrotaan laina-ajoista ja maksuista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Business books-sarjaan kuuluva teos: 500 liikekirjettä : yrityksen mallikirjeet, Tietosanoma 1990 sisältää kahdentoista sivun verran kiitoskirjemalleja. Muita liikekirjeenvaihtoon opastavia kirjoja ovat: Arajuuri, Yrjö: Liiketekstien käsikirja, Hietalahden kirja 1987; Työelämän viestintä /Kyllikki Alajärvi et al., WSOY 1995 sekä hieman uudempi: Kylänpää, Esa: Liike-elämän kirjallinen viestintä, Mac Laser 2002. Myös vieraskielisissä liikekirjeenvaihdon oppaissa olevia kiitoskirjemalleja voi käyttää soveltaen, muun muassa Meriläinen, Outi: Business letters, thank-you notes & telephoning, Txt Works Finland 1998.
Kysy kirjastonhoitajalta -sivuston arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ) löytyy tieto, että John Deweytä on käsitelty täällä aiemminkin. Kopioin tähän vastauksen vuodelta 2002: "Uusi kasvatus" -suuntauksen kehittäjiin kuuluu kasvatusfilosofi John Dewey. Hänen Experience and education -teoksensa (alkuper. 1938) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Tässä on ote Mette-Maria Kokkosen pro gradu -työstä:
"John Dewey, joka oli 1900-luvun vaikuttavimpia kasvatusfilosofeja, alkoi ensimmäisten pedagogien joukossa tutkia kokemusta ja sen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle. -- Tämä niin sanottu uusi kasvatus korosti ihmisen omia kokemuksia oppimisen lähteenä ja...
Vuonna 1941 julkaistu Aku Ankka -lyhytanimaatio Old MacDonald Duck on julkaistu Suomessa DVD-kokoelmalla The Chronological Donald 1934-1941, mutta sen tekstityksessä lehmän nimeä ei ole muutettu, vaan se on edelleen Clementine. On toki mahdollista, että esim. televisioesityksen yhteydessä on käytetty eri käännöstä ja siinä nimi on vaihdettu.
Clementine on feminiininen muoto nimestä Clement. Se pohjautuu latinaan ja tarkoittaa lempeää, lauhkea, hellää.
Disney Treasures -julkaisut: https://disney.fandom.com/wiki/Walt_Disney_Treasures:_Wave_Three#The_Ch…
Nameberry.com: https://nameberry.com/babyname/Clementine
Kirjastoista Hannu Karpon ohjelmia ei taida löytyä. Ohjelmaa ei löytynyt myöskään Ylen Elvän arkiston kautta: http://www.yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Hannu%20Ka…
Ehkä kannattaisi kysyä asiaa suoraan Yleltä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
J. Vainiosta ei löydy tietoja taiteilijamatrikkeleista eikä Taidepörssi –julkaisussakaan ole hänen teoksiaan. Googlettamalla löytyi netiltä Huuto.netissä myytävänä ollut taulu 50-luvulta ”Asumus erämaan tuntumassa”, joka myyntihinta oli 42 euroa.
Helmet-kirjastojen e-aineistopalvelut löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Esimerkiksi Ellibs-palvelussa saat heti lainattavissa olevan aineiston näkyviin painamalla yläpalkin "saatavuus"-kohtaa, jonka jälkeen valitaan "saatavilla heti". Overdrive-palvelussa taas yläpalkista valitaan "kokoelmat", jonka jälkeen "nyt saatavilla".
Opetushallituksesta kerrottin, että asiaa ei ole säädelty tai ohjeistettu valtakunnallisesti opetushallinnon puolelta, vaan kyse on kuntien arkistointimääräyksistä ja -ohjeista. Kyseeseen tulee lähinnä todistukset.
Arkistointia yleisesti säätelee arkistolaki ja -asetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821012
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 todetaan todistuksista:
"Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä,
ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen."
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,1558...
Kyseessä on todennäköisesti Nina Georgen romaani "Pieni kirjapuoti Pariisissa" (Bazar 2016, suom. Veera Kaski), alkuperäiseltä nimeltään "Das Lavendelzimmer".Kirjassa pariisilainen Jean Perdu pitää "kaunokirjallisuusapteekkia" kirjakauppalaivassa ja löytää sen kokoelmista jokaiselle asiakkaalleen juuri tämän mielialaan sopivan kirjan. Kirjan lopussa on sekä mestarikokki Cuneon ruokareseptejä että Perdun "kaunokirjallinen ensiapupakkaus" eli niin sanottuja kirjareseptejä lukijalle.Romaania on kirjoitushetkellä laajasti saatavilla kirjastoista kautta maan. Lukki-kirjastojen kokoelmissa kirjaa on tällä hetkellä yhteensä viisi kappaletta.
Ilmeisesti kaikista Suomen yleisistä kirjastoista voi lainata DVD-elokuvia.
Helmet-kirjaston DVD-elokuvat: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3Ag%20c%3A15__O…
Hakutulosta voi rajata tarkennetussa haussa esimerkiksi lasten kokoelmaan ja tiettyyn kieleen.
Helmet-kirjastojen kirjastokortin ja tunnusluvun saa mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteen ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Oleskelun pituus ei vaikuta kortin saamiseen. Henkilöllä, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kortti on voimassa enintään vuoden kerrallaanUlkomaalainen asiakas voi todistaa henkilöllisyytensä passilla, EU-maiden henkilötodistuksella tai Maahanmuuttoviraston myöntämällä oleskelulupakortilla.https://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-lainaaminen
Juhani Peltonen kertoo itsestään teoksissa Miten kirjani ovat syntyneet 3 ja Kirjoittajan eväät.1976
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.1980
Kirjailijakuvia 1 (video)
http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm
Aikakauslehtiartikkeleita voit kysyä kirjastosta mm. Heinimäki, Jaakko: Juhani Peltonen:päähänpistojen mies, kielen kuljettaja, mieskirjailija. Suomi 1989:1.ss. 28-32
1. Ruotsin postilaitos perustettiin 20.2.1636. Maan pääteiden varsilla asuvia maanviljelijöitä nimitettiin postitilallisiksi ja heitä velvoitettiin kuljettamaan kruunun viestejä. "Vuosina 1636-1644 Ruotsiin perustettiin 29 postitoimipaikkaa. Vuonna 1688 postitoimistoja oli melkein kaikissa Ruotsin kaupungeissa ja paikoin myös maaseudulla, yhteensä 78." Posti lähettämien oli kallista eikä siksi kaikille mahdollista. Vain hyvin tärkeitä viestejä välitettiin virallisen postin kautta. Monet arkipäiväisemmät asiat kulkivat tuttujen matkalaisten mukana paikkakunnalta toiselle. http://www.hhogman.se/posten.htm ja https://sv.wikipedia.org/wiki/PostverketLisätietoja esim. Suomen postimuseosta. https://www.postimuseo.fi/...
Kivusta ja kivun hoidosta on kirjoitettu useita kirjoja. Ne löydät parhaiten kirjastojen aineistotietokannoista joko kirjastossa tai Internetissä (Helsingin aineisto http://www.libplussa.fi/) tekemällä asiasanahaun sanalla kipu. Haku tuottaa mm. seuraavat kirjat: "Kivunhoito" (2000), Patrick Wall "Kivun anatomia" (2000), Raimo Nieminen Kipu ja särky (1992), Jorma Laitinen Kivun hallintaan (1988).
Katso myös fysiatrian erikoislääkärin Pekka Palinin erinomainen sivusto
http://www.kipu.net/ ja http://www.tohtori.fi/yleislaakari/185.html
Kielen ja sanojen puolella kannattaa edetä seuraavasti: aloittamalla synonyymisanakirjoista löytyy kipua ja tuskaa kuvaavia sanoja, joidenka merkityksiä, syntyjä ja selityksiä löytyy niin etymologisista...
Espoossa vain Sellosta löytyy kesän 2009 Novita. Tällä hetkellä se on lainassa ja eräpäivä 12.7.2011.
Helsingissä Itäkeskuksen kesänumero (3 /2009) on palautettu toiseen kirjastoon ja matkalla kotikirjastoonsa. Pystyt tekemään varauksen tästä lehdestä Helmetissä. Hae Novita: Helsinki, klikkaa varaa-painiketta, kirjaudu sisään ja valitse varattava lehti luettelosta. Noutopaikaksi voit valita oman kotikirjastosi.
