"Muutamia minuutteja ennen seitsemää saapui rajakersantti Lauri Kuittu vartiopaikalleen Rajajoen sillalle. -- Sillalle tultuaan Kuittu ihmetteli, ettei toinen vartiomies Hätönen ollutkaan siellä. No, hän hoitaisi tehtäviä siihen saakka yksin. Samassa Kuittu vilkaisi Neuvostoliiton puoleiseen päähän siltaa: Sinne oli tullut toistakymmentä venäläistä sotilasta ja upseeri, joka marssi keskelle Rajajoen siltaa kelloaan katsellen. Kuittu huomasi kuinka sotilaat kohottelivat kivääreitään ja tunsi olevansa maalitauluna. -- Sitten Kuittu huomasi punaupseerin menevän miestensä luo ja sanovan näille jotakin. Tämän jälkeen jotkut sotilaista amnpuivat ilmaan laukauksia. Aivan kuin varoitukseksi."
"Nyt Kuittua vietiin. Salamannopeasti hän syöksyi...
Vanhojen kirjojen saatavuus on jokseenkin vaihteleva. Joskus syynä saattaa olla se, ettei yksinkertaisesti kirjaa ole ilmestymisaikanaan katsottu kelvolliseksi kirjastoon: menneinä aikoina oli aika tiukka seula siinä, mitä kirjaston kokoelmiin hyväksyttiin. Aikoinaan kirjastonhoitajien ohjenuorana toiminut ”Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta” 1923 (Valtion kirjatoimisto, 1923) luonnehtii Suen teoksella olevan kirjallisia ansioita, mutta ”[s]opimattomaksi kirjastoihin tekee teoksen kuitenkin ennen muuta siinä esiintyvät räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista” (s. 126). Luultavasti tuon arvion perusteella teosta ei ole juuri hankittu ilmestymisaikanaan kirjastoihin, eikä siitä ole tullut koskaan uutta...
Luultavasti joudut käymään poliisin haastattelussa. "On mahdollista, että poliisi kutsuu sinut haastatteluun ennen luvan myöntämistä. Aselupa-asiassa haastatellaan aina
ensimmäistä ampuma-aselupaa hakevat
ne, joiden edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta
15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnakkaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten
alaikäiset hakijat
Sinut kutsutaan haastatteluun myös siinä tapauksessa, että lupavalmistelussa ilmenee jotain sellaista, minkä perusteella sinun voidaan katsoa olevan mahdollisesti sopimaton pitämään hallussasi ampuma-aseita (esimerkiksi väkivalta, päihteet, terveydelliset syyt). " https://poliisi.fi/hae-aselupaa...
Ihan tuollaista lorua emme onnistuneet löytämään. Kirsi Kunnaksella on runo nimeltä Mursu, Marsu ja mersu, joka alkaa näin:
"Mursu ja Marsu lähtivät mersulla
jonnekin huvittelemaan."
Afrikan rallista siinä ei kylläkään puhuta mitään. Voisiko se kuitenkin olla etsimänne? Runo löytyy Kunnaksen kirjoista Tapahtui Tiitiäisen maassa ja Tiitiäisen tuluskukkaro.
Vanhoista suomen kielen sanoista, niiden merkityksestä ja alkuperästä voit etsiä tietoa seuraavista teoksista.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. SKS. 1992–2000.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7. Suomalais-ugrilainen seura. 1955 -1981.
Häkkinen, Kaisa: Etymologinen sanakirja. 2., tarkistettu painos. (= Nykysuomen sanakirja 6.) WSOY. 1987.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kotus.fi/?s=572
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/
Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa:
https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Kysymys "alkuperäisestä kadenssista" on aina vaikea vastattavaksi. Kadenssi voi olla säveltäjän käsialaa, jolloin sitä voi pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Joissakin tapauksissa säveltäjä ei ole kadenssia itse kirjoittanut, jolloin "alkuperäiseksi" voidaan tulkita vanhin tai yleisin.
Gaetano Donizettin aarian "Una furtiva lagrima" kohdalla puhutaan usein ns. standardikadenssista, jota ovat käyttäneet jokseenkin kaikki aarian levyttäneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän linkin takaa aukeava lienee juuri tämä yleisin: http://211.116.138.23/tulip/dl_image1/IMG/06//000000027290/SERVICE/0000…. En löytänyt lähteistä varmaa tietoa siitä, kuka laulaja juuri tämän kadenssin on tehnyt, mutta todennäköisesti se on Enrico Caruson...
Pamela L. Travers kirjoitti ensimmäisen Maija Poppanen -kirjan vuoona 1934. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1936. Jatko-osat: Mary Poppins Comes Back ja Mary Poppins in the Park ilmestyivät vuosina 1935 ja 1952 ja ne suomennettiin vasta 1980-luvulla.
Ainakin tässä opetuspaketissa on mukana ratkaisuvihko:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…
Paketin tietojen mukaan näyttää siltä, että 60-sivuinen ratkaisuvihko on tämä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…-
Se olisi siis saatavilla myös erillisenä.
Karitatiiviadjektiivi, joka ilmaisee kantasanalla esitetyn puuttumista tai esiintymättömyyttä, muodostetaan liittämällä pääte –ton substantiivin genetiivivartaloon neulanen : neulase-n. Neulaseton on siis ihan käypä muoto.
Adjektiivia voidaan käyttää suomen kielessä substantiivisesti substantiiville ominaisissa tehtävissä subjektina, objektina ja adverbiaalina (esim. asunnoton, paperiton), tosin neulaseton-sanan substantiivisesta käytöstä ei heti tule mieleen luontevaa esimerkkiä.
Lisää karitatiiviadjektiiveista ja adjektiivin käyttämisestä substantiivina voit lukea sivuilta, jotka aukeavat alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=292
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=625
http://kaino....
Varsinaista karttaa väestö tiheydestä en löytänyt, mutta Islannin suurlähetystön sivuilla oli seuraava tieto: Vuoden 2000 lopussa pääkaupunkiseudulla asui 175 000 asukasta koko maan 282 845 asukkaasta. Ainoa alue e.m. lisäksi, joka pystyy vetämään väestöä puoleensa on Norðurland eystra ja sen pääkaupunki, Akureyri, joka on tasaisesti kasvanut. Islannissa on muutamia kuntia, joissa on alle sata asukasta: viime vuoden tilastoissa pienin kunta oli Mjóafjarðarhreppur: 30 asukasta. Seuraavaksi pienimmät, niitä on kaksi samalla asukasluvulla: Þingvallarhreppur ja Vindhælishreppur, joissa molemmissa oli vuonna 2000 asukkaita 43.
Karttoja Islannista (pääosin englanniksi löytyy osoitteista ):
http://www.lonelyplanet.com/mapshells/europe/iceland/...
Japanilaiset annokset ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet. Japanilainen kuppi-mitta (cup) on pienempi kuin vastaava länsimainen. Siksi siitä käytetään nimeä gō ja se on 1.8 dl. https://www.traditionaloven.com/culinary-arts/volume/convert-japanese-go-to-deciliter-dcl.html
Japanilaisen aterian peruste on riisi ja sitä tarjotaan aterialla noin 80g eli noin 1/2 desiä eli japanilaisesta gō-mitallinen on kaksi annosta. https://www.realestate-tokyo.com/living-in-tokyo/food/cook-japanese-rice/ ja https://livejapan.com/en/article-a0000336/
Tarkempaa tietoa annoskoosta saa varmasti Suomi-Japani yhdistyksestä. https://www.suomi-japani.net/wordpress/?page_id=245 tai suomalaisten tekijöiden...
Kyseessä on Toivo Orasmaan säveltämä ja Helka Hynnisen sanoittama Tyttären valssi, joka löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
KULTAA ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia.
KOTIMAISTA vanhaan malliin 8.
Helsingissä suksia, monoja ja sauvoja saa lainattua Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta. Nuo esineet on jopa luetteloitu HelMet-hakuun, joten niiden saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä hakusanoilla ”sukset”, ”sauvat” ja ”monot”. Luokkana on tietysti 791.5 eli hiihto, ja onpa luokan yhteydessä annettu vielä urheiluvälineiden kokotietoja. Laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä liikuntavälineitä voi varata.
Kysymäsi kaltaista nettisivustoa emme onnistuneet löytämään. Jos kuitenkin haluat jonkinlaisen tiiviin tietopaketin tietokonetermeistä jne, niin ehkä sinulle voisi olla hyötyä ihan tietokoneen käytön opaskirjasta? Ainakin Ulla Sannikalla on teos nimeltä Seniorin tietokoneopas (Talentum, 2010), jossa kerrotaan selkeästi perusasioista. Eikä tarvitse edes olla seniori sitä lukeakseen!
Voisithan myös mennä ihan tietokonekurssille? Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto järjestää kursseja ihan aloittelijoille. Lisää tietoa löydät seuraavasta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen taloustilasto 2006 -julkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 73 000 yhtiötä (v. 2005). Lähelle arvioi Taloyhtiö.net (http://www.taloyhtio.net/lakitieto/lainsaadanto/asuminen/default.html ) : noin 70 000 yhtiötä. Sivujen mukaan niissä asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä hieman yli 600000 asunnossa. - Suomen virallisen tilaston julkaisussa Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2006 on taulukko Rakennukset omistajalajien mukaan vuosina 1980 - 2006. Muun muassa vuonna 2006 asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omistamia rakennuksia oli 133 148. Tilastojulkaisuja voi lukea kirjastoissa.
Kyselimme asiaa Hevostietokeskukselta, josta vastattiin, että hevoset kyllä jossakin määrin kykenevät tulkitsemaan ihmisen tunnetiloja kuten hyvää tuulta tai vihaisuutta. Hevosen kyvystä ymmärtää tai tulkita ihmisen itkua, ei heilläkään ollut tietoa.
Myöskään Tuire Kaimion teoksesta Hevosen kanssa (WSOY, 2004) ei äkkiselailemalla löytynyt mainintaa hevosen reagoimisesta nimenomaan itkuun. Teoksesta löytyi kyllä paljon kiinnostavaa tietoa ihmisen ja hevosen kanssakäymisestä, sekä siitä miten hevonen ihmistä tulkitsee.
Lähteet:
http://www.hevostietokeskus.fi/
Kaimio, Tuire: hevosen kanssa (WSOY, 2004)
Kyseessä voisi olla Hannele Norrströmin kirjoittama kuvakirja Kultainen tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi 1996. Kirjailija oli vain yhdeksänvuotias tarinan kirjoittaessaan, ja hänellä oli aivokasvain. Tyttö itse toivoi kirjan kuvittajaksi Sven Nordqvistia, ja häneen toiveensa toteutuikin, mutta hän menehtyi, ennen kuin ehti nähdä kirjan painettuna.
Kirja kertoo tytöstä, jonka ystävä putoaa puroon ja muuttuu kultapatsaaksi. Tyttö lähtee pitkälle matkalle hakemaan parantavaa taikakeinoa. Hän hakee apua mm. velholta, kääpiöiltä ja kotkalta. Hän joutuu keräilemään kaikenlaista taikarohtoon, mm. etananlimaa ja lepakonsiipiä. Lopussa ystävä palaa entiselleen, kun tyttö kaataa hänen päälleen taikarohtoa.
