Bengt-Åke Crasista löytyy hyvin niukasti tietoa suomenkielellä. Perustietoa on Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc5d3d3ca-9f4b-43e0-bf3b-2… on Wikipediassa lyhyt esittely suomeksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-Åke_Cras
Crasin kustantajan julkaisema kuvaus ruotsin kielellä, https://www.rabensjogren.se/115722-bengt-ake-cras
Hei!
Kysymykseesi on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Noiden mainitsemiesi ammattien lisäksi mieleen tulee ainakin putkiasentaja, kansanedustaja sekä teknistieteellisten ja lääketieteellisten alojen ammatit. Työministeriön sivuilta löytyvät kuvaukset ja palkkatiedot tavallisimmista ammateista http://www.mol.fi/webammatti.cgi Klikkaa lomakkeesta kohtaa "ammattien haku: näytä kaikki".
Tyrnin marjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja muita elimistölle hyödyllisiä aineita. C-vitamiinia tyrnissä on kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Tyrnimehua on käytetty esim. torjumaan verisuonten kalkkeutumista. Tietoa tyrnimehun vaikutuksesta hampaille en valitettavasti löytänyt. Seuraavalla Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivulla on listattu tyrnin terveysvaikutuksia
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=455&lang=fi
Lähde: Hannele Klemettilä: Mansimarjasta punapuolaan: Marjakasvien kulttuurihistoria ( Maahenki 2011)
Katsopa Monikulttuurisen kirjaston MaailmaInfon linkkejä osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Sieltä löytyvät maat aakkosittain. Sekä väestö- että taloustietoja löytyy mm. World Factbookista:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html Iso-Britannian ja Suomen välisestä kaupasta on tietoja Britannian suurlähetystön sivulla, http://www.ukembassy.fi/ Trade with Britain -otsikon alla.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Nettiyhteysongelmissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteys omaan yhteydentarjoajaan. He pystyvät parhaiten selvittämään missä vika kulloinkin piilee. Yhteydentarjoajan helpdeskin puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät palveluntarjoajan www-sivuilta.
Melko yleinen syy yhteysongelmiin on vanhentunut modeemiajuri. Modeemin valmistaneen yhtiön sivuilta saattaa löytyä päivitetty ajuriohjelma, jolla ongelmat ratkeavat.
Jos käytät Windows 95 tai 98 –käyttöjärjestelmää, niin niihin voi ladata Dial-up networking 1.4 –päivityksen, jonka pitäisi mm. parantaa puhelinverkkoyhteyksien vakautta. Päivityksen voi ladata osoitteesta http://support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;Q285189 .
Voit myös koettaa muuttaa modeemisi yhteysnopeutta...
Yrjö Soinin teoksessa Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet (1964) kerrotaan, että se, milloin "majoittaminen ja ravinnon antaminen Suomessa on lähtenyt elinkeinona kehittymään, on vain kuvittelun avulla arvattavissa". Hänen mukaansa samoihin aikoihin toiminta alkoi luostari-, kilta- ja majatalolaitoksissa.
Luostari- ja kiltalaitosten yhteydessä ei teos mainitse nimiä, mutta majatalolaitoksen teki mahdolliseksi kuningas Mauno Ladonlukko antamalla Alsnön sääntö -nimisen asetuksen vuonna 1279.
Ainakaan yhtä selkeää "isää" ei hotelli- ja ravintolatoiminnalle lähteistä löytynyt. Kannattaa kuitenkin tutustua paitsi yllä mainittuun teokseen, myös esim. saman tekijän kaksiosaiseen teossarjaan Vieraanvaraisuus ammattina (1963). Kirjat...
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut
Löydät tietoja ja lähdevinkkejä Merja Jalosta palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita kirjailijan nimi hakulaatikkoon - saat 15 vastausta!
Kyselin asiaa kollegoilta, jotka ovat tehneet paljon kirjavinkkausta lapsille ja nuorille. He sanoivat, että mitään virallista luokitusta Harry Potterin sopivuudesta ei ole olemassakaan. Heidän mukaansa lukumieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä, joten on vaikea ylipäätään sanoa jotakin täsmällistä ikäryhmää kirjojen kohdalla. He myös totesivat, että esimerkiksi elokuvien kohdalla ikäsuositukset ovat helpompia, koska elokuvat voivat helpommin tehdä liian jännittävän vaikutuksen liian nuoreen lapseen kuvavyöryllään. Kirja taas on helpompi jättää kesken, jos se on liian paksu tai tylsä tai jännittävä. Näin kirjojen kohdalla itse kokeileminen on melko turvallista.
Suosittelen, että otat yhteyttä Yleisradion asiakaspalveluun ja tiedustelet asiaa sieltä.
Yleisradion asiakaspalvelu:
Yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Sitä ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults eikä slangisanastoista, Erkki J. Kauhanen, http://stadinslangi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/11/suomi_slang… ja Seppo Palander, https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-s-o/. Se on siis ilmeisesti yleistä puhekieltä. Kotuksella on kielineuvontaa myös verkossa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… myös murteiden sanakirjan toimitukseen saa yhteyden, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey…
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Porvoon kaupunginkirjastossa tällä hetkellä paikalla olevan painoksen (2002) mukaan hinta vaihteli 0,50 eurosta 60 euroon. Suurin osa kolikoista oli 0,50 euron arvoisia.
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
http://www.holmasto.com/index.php?page=61&auctgrp=6476
Jälkimmäisessa nettiosoitteessa on vanhojen suomalaisten kolikoden kuvia ja huutokauppahintoja.
Yleisradiossa prosessi kulkee pääpiirteissään näin:
Tv-kanavien ohjelmapäälliköt linjaavat oman kanavansa eri ohjelmapaikkojen sisällölliset ja kohderyhmätavoitteet, jonka pohjalta ulkomaisten sarjojen ohjelmaostaja valitsee käytettävissä olevien resurssien ja tarjonnan pohjalta elokuvat ulkomaisten ja kotimaisten myyjäyhtiöiden valikoimasta.
Elokuvien esittämisestä tehdyt sopimukset ovat erilaisia: sekä niiden sopimusaika että sopimuksessa määritelty esitysoikeuksien lukumäärä vaihtelevat. Sama elokuva on voitu myydä myös jollekin toiselle tv-yhtiölle, joka esittää sitä oman esitysaikataulunsa mukaan.
Poikkeuksia yllä esitettyyn toimintamalliin toki on, ja muiden tv-yhtiöiden toimintamallit saattavat poiketa tästä kuvauksesta jonkin...
Koirien nimiä ja nimipäiviä löytyy seuraavilta sivuilta: http://www.sandyman.fi/doghouse/nimipaivat/a.shtml
http://www.koirat.com/extra.phtml
Englanninkielisiä koiran nimiä voit hakea esimerkiksi näin: http://www.google.fi -> "dog names"
Vedyllä on kolme luonnossa esiintyvää isotooppia, joille on annettu nimet protium, deuterium ja ja tritium. Protium eli tavallinen vesi on näistä yleisin. Sen ytimessä on yksi protoni eikä yhtään neutronia. Deuteriumin ytimessä on yksi protoni ja yksi neurtoni ja tritiumilla yksi protoni ja kaksi neutronia.
Muiden alkuaineiden isotoopeille ei ole annettu erillisiä nimiä.
Lähde:
Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/science/hydrogen
Internetin kautta ei löydy luetteloa Hämeenlinnan kadunnimistä. Kuntaliitoksen jälkeisen Hämeenlinnan kaduista ja teistä on olemassa Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimistossa luettelo, josta ei löytynyt Q,X,Z tai Å -kirjaimilla alkavia kadunnimiä. Tarkempaa tietoa asiasta saa osoitteesta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto:
Raatihuoneenkatu 9, 2. kerros, puh. 621 2653, avoinna ma-pe klo 9-15.
Urbaaneja legendojahan alkometrien toimimattomuudesta liikkuu, mutta ainakin poliisit itse pitävät seulonta-alkometrejä luotettavina. Puhallusmittarit eli oikeammalta nimeltään seulonta-alkometrit ovat toki tarkoitettu nimenomaan mahdollisten humalassa olijoiden seulontaan, mutta varmempi ja oikeudessa pätevä tulos saadaan sitten poliisiasemien tarkkuusalkometreistä tai viimeistään verikokeesta.
Poliisin alkometreistä:
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/24A198BF46C6DAF4C2256F7…
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/AC2F935D254F49C2C2256FA…
Liikenneturvan oppaassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille sanotaan näin:
"Tien ylitys jalankulkijana: Ylitä ajorata suojatietä pitkin, tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Varmista, että ajoneuvot ovat riittävän kaukana tai että ne hidastavat nopeuttaan ennen kuin ylität tien. Kuljettajien on annettava tietä jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille.
Tien ylitys liikennevalot: Noudata valo-opasteita. Odota vuoroasi tien laidassa omalla puolella väylää. Huomioi muut tienkäyttäjät, älä tuki tarpeettomasti pyörätietä."
Eli omalla vuorollasi voit turvallisesti ylittää ajoradan suojatien kohdalla. Takaasi kaahaavat autoilijat ovat varmaan katsoneet, että voivat ohittaa sinut...
