Sinun kannattaisi varmistaa asia Myrkytystietokeskuksesta, sillä me emme pysty arvioimaan käytön turvallisuutta. Asian selvittämistä varmasti helpottaa, jos tiedät, millä aineella myrkytys on tehty.
Myrkytystietokeskus:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus…
Maamme laulu löytyy Runebergin Vänrikki Stålin tarinoista, jota saa lainata joka kirjastosta. Se on Paavo Cajanderin suomentama ja se on hyvin pitkä runo.
Katso esim
http://www.helsinki.fi/maamme/maamme.html
Virsi maa on niin kaunis on ruotsiksi Härlig är jorden ja löytyy virsikirjasta, eli Svensk psalmbok för den Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Se löytyy jouluvirsistä.
Katso myös
http://runeberg.org/sondag/0022.html
http://www.evl.fi/borga_stift/psalmer/psalmkommentarer.htm
Suzanne Collinsista ei vielä ole julkaistu suomeksi kirjoja. Eikä missään kirjailijoista kertovissa kirjoissa ole hänestä mainintaa. Hän on vielä niin uusi tulokas Suomessa, ettei ole päässyt painettuihin teoksiin.
Kirjassa
Gresh, Lois H: The Hunger games companion : the unofficial guide to the bestselling Hunger games series
mainitaan muutamalla sanalla Suzanne Collins, mutta keskitytään pääasiassa Nälkäpelin maailmaan.
Useissa suomalaisissa lehdissä on hänen kirjoistaan arvosteluja (esim. Onnimanni 2013: 3 ja Portti 2009: 1), joita voit kysyä kirjastosta. Mutta niissäkään ei ole tietoa itse kirjailijasta.
Netistä hänestä löytyy paljon tietoa englanniksi. Tässä linkkejä:
http://www.suzannecollinsbooks.com/bio.htm
http://www....
Seuraavista julkaisuista löytyy yrityksen perustamisohjeita:
Minäkö hyvinvointialan yrittäjäksi? : ohjeita sosiaali- ja terveysalan yritystä suunnitteleville, Anja Karvonen-Kälkäjä, Dan Soback, Susanna Uusitalo, Kokkola : Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, 2009,3.uud.p.
Yrityksen perustamisopas : käytännön perustamistoimet, Työ- ja elinkeinokeskus, Helsinki: Edita, 2009, 18.uud.p., tai
Yrityksen perustajan opas 2009, toimitus: päätoimittaja Riina Lipponen ... et al.;julkaisija: Keskuskauppakamari, Helsinki,2009.
Kaupparekisterin sivuilta löytyvät jokaisen yritysmuodon perustamisohjeet ja -lomakkeet:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri.html
YritysSuomen sivuilla on paljon tietoa yritystoiminnan käynnistämisestä, kirjanpidosta ja...
Otaksun että tarkoitat Tiputanssi kappaletta, joka oli pop muistaakseni 1980-luvulla. Alkuperäinen nimi on Tcip tchip ja säveltäjä on Thomas Werner. Valitettavasti ei löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Voisit löytää heidät Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta. Arkistot paikkakunnittain. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/arkisto/paikkakunnittain.htm
tai voisit tehdä Kansallisarkistoon tietopyynnön. https://arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Samasta teoksesta on kysytty kirjastonhoitajalta aivan äskettäin, silloin tosin sen suomennoksesta. Silloin kysymykseen vastattiin näin:
Christopher Paolinin Perillinen-trilogiasta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi vain kaksi ensimmäistä osaa, Eragon ja Esikoinen. Ne on kustantanut helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tutkin asiaa Tammen internetsivuilta, mutta sieltä ei löytynyt mainintaa kolmannen osan mahdollisesta ilmestymisajasta. Myöskään uusimmassa Tammenlehti-julkaisussa, joka sisältää ennakkotiedot piakkoin ilmestymässä olevista kirjoista, ei ollut tietoa asiasta. Kirjasarjojen kääntämiseen voi monista syistä tulla viivästyksiä, ja joskus kustantaja saattaa lopettaakin jonkin sarjan julkaisemisen kesken. Siitä tuskin...
Suosittelen, että otat yhteyttä Yleisradion asiakaspalveluun ja tiedustelet asiaa sieltä.
Yleisradion asiakaspalvelu:
Yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Sitä ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults eikä slangisanastoista, Erkki J. Kauhanen, http://stadinslangi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/11/suomi_slang… ja Seppo Palander, https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-s-o/. Se on siis ilmeisesti yleistä puhekieltä. Kotuksella on kielineuvontaa myös verkossa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… myös murteiden sanakirjan toimitukseen saa yhteyden, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey…
Ramavit on pohjoismaisen Midsona-yrityksen tuotemerkki. Tuotteen historiasta ei löytynyt tietoa. Ehkäpä yrityksen Suomen toimiston kautta saisi lisätietoa:
http://www.midsona.fi/fi/Yhteystiedot/
Omalla tavallaan Ramavitin pitkästä ja värikkäästä historiasta kertoo älyvapaa luulosanakirja Hikipedia:
http://hikipedia.info/wiki/Ramavit
Vedyllä on kolme luonnossa esiintyvää isotooppia, joille on annettu nimet protium, deuterium ja ja tritium. Protium eli tavallinen vesi on näistä yleisin. Sen ytimessä on yksi protoni eikä yhtään neutronia. Deuteriumin ytimessä on yksi protoni ja yksi neurtoni ja tritiumilla yksi protoni ja kaksi neutronia.
Muiden alkuaineiden isotoopeille ei ole annettu erillisiä nimiä.
Lähde:
Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/science/hydrogen
Tässä on kiinalaisesta ruokakulttuurista kertovia kirjoja:
|
1) So, Yan-kit: Klassinen kiinalainen keittiö (1990)(Hyvä johdanto kiinalaiseen ruokakulttuuriin, eri alueiden keittiöihin, aterian tarjoiluun, ruokatapoihin yms.)
2)Telegin, Marie Louise:
Helppoa ja hyvää Kiinasta (1997) (Esipuheessa kerrotaan kiinalaisesta ruokakulttuurista, etenkin eri alueiden keittiöistä.)
3) Mäkeläinen, Eija:
Ruokamatka Kiinaan (1990)
4) Kaikkonen, Marja:
Syödään kuten Kiinassa (1983)
5) Kiinalainen keittokirja--idän herkkuja ja ruokakulttuuria
ERIKSEEN WOK-...
Tuija Lehtisestä löydät tietoa Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ ja kirjoista: Kotimaisia nykykertojia (1997); Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
Kirjastolain (904/1998) mukaan "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen.
Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia."
Tilastokeskuksen Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan v. 2004 oli seuraava lukumäärä kirjastoja kunnissa koko maassa (957): http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Def…
Esim. Kesälahden tiedot löytyvät Kiteen kohdalta tilastosta ja Ristiinan tiedot Mikkelin kohdalta.
Kirjanpitolautakunnan antamista lausunnoista ja poikkeusluvista saattaisi löytyä kirjausohjeita aiheesta. Esimerkiksi haulla rahasto* sivulla http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/lapolusuomi?openview saadaan mm dokumentit:
Omakatteisen rahaston asianmukaisesta esittämisestä tilinpäätöksessä 17.01.2006
Ns. omakatteisten rahastojen merkitseminen aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmaan ja taseeseen 10.04.1995
Pohjalaisia-oopperan naispääroolit ovat: Maija Harri (mezzosopraano), Liisa, sukulainen, palvelijana Harrissa (mezzo-sopraano), Kaisa (sopraano).
Pohjalaisia-oopperan henkilöt ja juoni on luettavissa muun muassa osoitteessa
http://www.edu.ouka.fi/koulut/honttamaki/musiikki/henkilot.htm .
Tutkimusta uusien kuntien perustamisesta ei löytynyt, mutta Arto-artikkelitietokannan https://finna.fi kautta löytyi asiasanoilla kunnat ja perustaminen muutama 2000-luvun sanomalehtiartikkeli suunnitelmista uudeksi kunnaksi:
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kalajokilaakso, 6.10.2001, s. 5)
Kirjastosta! Käy lähikirjastossasi ja kysy henkilökunnalta, niin varmaankin löydät myös lainattavaa aineistoa, jotka kertovat suomalaisista kirjailijoista. Lisäksi henkilökunta opastaa sinut käsikirjaston äärelle; niitä kirjoja et voi lainata, mutta kopioita voi ottaa yhden markan kappalehintaan, tosin Helsingin pääkirjastossa kopiot ovat vieläkin edullisempia. Käsikirjastojen kokoelmissa on usein hakuteoksia kirjailijoista. Www-sivuilta löydät tietoa suomalaisista kirjailijoista ainakin seuraavista ositteista: http://www.akateeminen.com/kirjat/palkinno.htm (kotimaiset kirjallisuuspalkinnot ja niiden saajat), http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/finland.html (finlandia-palkinnosta), http://booknet.cultnet.fi/valuut/index.htm (...
Kyllä, Harry Potterilla on useitakin nettisivuja. Hyviä ovat esim. http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html ja http://hpfanit.nocrew.org/
Lisää nettisivuja löydät vaikkapa Google-haulla, osoite http://www.google.fi/
