Suomen rahat arviohintoineen 1811-1994: Keräilijän opas vuodelta 1994 kertoo presidentti Kekkonen 75 vuotta -juhlarahan arvoksi rahan kunnon mukaan 12-15 markkaa, J. K. Paasikivi 1870-1970 -rahan arvoksi 15-20 markkaa ja Lahden MM hiihdot -rahan arvoksi 25 markkaa. Uudemmista kirjoista näitä rahoja ei löytynyt, joten eurohintoja ei ole.
Tietoa Suomen rahapajan lyömistä juhlarahoista löytyy täältä:
http://www.suomenrahapaja.fi/fin/juhla-ja-kerailyrahat/tietoa-juhla-ja-…
Jos asiakastietoihisi on litetty sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun sähköpostiisi. Klikkaa HelMet-palvelusivuston etusivulla olevaa linkkiä Kirjaudu ja sen jälkeen linkkiä Unohditko tunnuslukusi? Syötä kirjastokorttisi numero sille varattuun kenttään ja napsauta painiketta Jatka. Saat viestin asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Seuraa viestissä olevia ohjeita vaihtaaksesi PIN-koodisi. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon.
Mikäli asiakastiedoissasi ei ole sähköpostiosoitettasi, saat uuden salasanan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
Tarkkaa tietoa vuoden 1992 suosituista etunimistä ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuoteen 1992. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun oikeassa reunassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään....
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjoja, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos). Siitä löytyy tietoa rahojen arvosta.
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa numismatiikka, raha(t) tai rahankeräys.
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
Yhdysvaltain dollarin rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.usinflationcalculator.com/
Suomen markkojen ja eurojen rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kirjastonhoitajalla ei ole asiantuntemusta hyönteisten ja toukkien tunnistamiseen, joten voin vain esittää arvauksen, että kyseessä voisi olla joku juoksu- tai kaksoisjalkainen. Voit itse yrittää tunnistaa toukan tarkemmin alla olevien sivustojen avulla.
Sisätilojen tuholaiset: Tuhatjalkaiset https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset/muu…
Suomen lajitietokeskuksen laji.fi (on myös foorumi, jossa voi kysyä)
Ötökkätieto.fi
Mikäli käytät Facebookia, sieltä löytyy Kysy luonnosta -ryhmä: https://www.facebook.com/groups/jyrki.makela/
Hei!
Valitettavasti kyseistä, mahdollisesti Jalmari Saulin runoa, ei löytynyt tässä kirjastossa saatavana olevista kirjoista, lehdistä, netin kautta tai henkilökunnan runojen tuntemuksella. 1930-luvun lastenlehtiä ei ollut käytettävissä, mutta kaikki saatavana olevat tiedonlähteet on käyty läpi.
Kysymyksesi on kovin laaja ja siihen voi vastata kovin eri tavoin esim. sen mukaan, minkä näkökulman (vaikkapa lääketieteen) aiheeseen valitsee. Mutta muun muassa näistä kirjoista voisit etsiä tietoa. Kirjat ovat Kuusamon kirjaston kokoelmissa.
- Heikkonen, Moraali ja etiikka käytännössä
- Turunen, Halut, arvot ja valta
- Pietilä, Mikä meitä yhdistää - ihmisyys ja perusarvot
Lehtiartikkeleita aiheesta olisi vaikka näissä:
- Ihmisoikeuksien tulee päteä kaikkialla (Invalidityö 2006, nro 1, s. 20-21 ja 50-51)
- Filosofin parempi maailma (Helsingin Sanomat, 19.9.2004)
- Jokaiselle oma terveystili (Suomen kuvalehti, 2005, nro 38, s. 65)
The World Fact Book antaa vastaukseksi kysyttäessä maailman yleisintä ikää 29,6 vuotta (2015). Se on kuitenkin mediaani-ikä, joka kertoo, että puolet maapallon väestöstä on nuorempaa kuin 29,6 vuotta, puolet taas vanhempaa. Varsinaisten osumien määrää se ei paljasta.
Tässäpä yleisiä ohjeita Google-kääntäjän käyttämiseen:
Google-kääntäjä löytyy osoitteesta www.google.fi. Klikkaa yläreunasta kääntäjä-painiketta. Valitse ensin kieli, jonka haluat kääntää (englanti) ja sitten kieli, mille haluat tekstin kääntää (suomi). Kirjoita suureen ruutuun käännettävä teksti ja käännös ilmestyy samalla oikeanpuoleiseen ruutuun.
Google-kääntäjä kääntää myös verkkosivuja ja verkkoasiakirjoja, jolloin syötetään osoite käännöskenttään ja klikataan käännä-painiketta. Jos käännettävä tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se.
Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, joten käännös ei ole yksi yhteen...
Artosta saat lisätietoja Helsingin yliopiston kirjaston sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm - täältä löydät luettelon Artoon indeksoitavista lehdistä ja tiedontuottajista.
ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Aineistoa on kattavimmin 1990-luvun alusta, mutta myös vanhempaa artikkeliaineistoa koskevia viitteitä on runsaasti. ARTOon rekisteröidään artikkelit kattavasti n. 1000 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä (ns. vastuulehdet). Tiedot tallennetaan kuukauden sisällä lehden ao. numeron ilmestymisestä. Lisäksi ARTOon tallennetaan kuhunkin aihealueeseen liittyviä artikkeliviitteitä lukemattomista muista lehdistä ja kokoomateoksista. Artikkelitietueet ovat kaikilta tiedon alueilta ja...
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
Voit katsoa elokuvia esim. sivuista:
Yle: http://areena.yle.fi/tv/sarjat-ja-elokuvat/elokuvat
Nelonen: http://www.ruutu.fi/leffat
Esim.Netflix tarjoaa ilmainen tutustumiskuukaden, mutta sitten katsominen muuttuu maksulliseksi. Kannattaa huolellisesti tutusta käyttöehtoihin ja miten palvelua pystyy lopettamaan ilmaisen kuukauden jälkeen jos et aio tulevaisuudessa ostaa sitä.
https://www.netflix.com/?locale=fi-FI
Netistä löytyy myös ilmaisia elokuvia eri sivustoista. Nämä ovat usein lain vastaisia sivustoja eikä niitä saisi käyttää.
Tämä sivun kerää erilaiset ilmaiset elokuva-linkit netistä yhteen sivuun. http://moviesfoundonline.net/info/ . Myös tässäkin tapauksessa kannattaa ottaa selvää onko elokuvan katsominen laillista tai ei ennen kuin...
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, on tietoa Iina-nimestä. Sen todetaan olevan useilla seuduilla toisinnos nimestä Iines. Toisaalta sitä pidetään lyhentymänä mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä, kuten Vilhelmiina.
Arto Paasilinnan elämästä voit lukea esimerkiksi kirjasta Paasilinnat -sukukirja-lukukirja, joka löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta. Tietoa Arto Paasilinnasta löytyy myös internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911. Arto Paasilinnasta on kirjoitettu tietenkin myös lukuisia lehtiartikkeleita. Niitä voi hakea Aleksi-tietokannasta, johon pääset kirjastojen asiakastyöasemilta.
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti ja vielä voi rajata Tampereen kirjastot ruksaamalla sen.
Helmet-kirjastokorttisi numeron löydät kortin takapuolelta, eli siltä puolelta, jolla ei ole viivakoodia. Se on kortin yläreunassa, ja siinä on 14 numeroa.
Kortin numeron lisäksi tarvitset esim. aineistoa tai tietokoneaikaa varatessasi tai omat lainaustietosi nähdäksesi myös tunnusluvun.
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole Cineast-palvelua. EI myöskäään muilla Helmet-kirjastoilla. Helmet-kirjastojen ainoa videopalvelu on musiikkipalvelu Medici.tv.Lähteet:https://helmet.finna.fi/Content/ekirjasto#kirjat
Kirjasta "Suomi soi 4: Suuri suomalainen listakirja" löytyy singlelistat, jotka on julkaistu v. 1959 n. 1-3 kuukauden välein. Vuodelta 1959 on 8 erilaista listaa, joissa on sekä ulkomaisia että kotimaisia iskelmiä.
Vuoden 1960 "Mitä missä milloin" -kirjassa on artikkeli kauden 1958-1959 suosituimmista iskelmistä ja lista 17:stä suosituimmasta kotimaisesta äänilevystä (siis LP:stä).
Minna Canth oli realistisen tyylisuunnan kirjailija, joka teoksissaan otti kantaa mm. naisasiaan ja moraalikysymyksiin. Näytelmää Anna Liisa käsitellään ainakin Kirsti Mäkisen kirjassa Ajattelen kynälläni. Muita Minna Canthia käsitteleviä kirjoja ovat mm. Reetta Niemisen Minna Canth: kirjailija ja kauppias, Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan Minna Canth: taiteilija ja taistelija ja Liisi Huhtalan toimittama Monisärmäinen Minna Canth: kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan.
