Tuttavasi on oikeassa. Tosin en löytänyt hänen selitystään ”onnen ansaitsemisesta” mistään lähteistä, mutta ajatushan on hauska. Kirjassa Bruce-Mitford: ”Viestivät merkit & paljastavat symbolit” (1997) sanotaan hevosenkengästä näin:
Hevosenkenkä on tehty raudasta ja raudassa on voimaa, joka voittaa pahan silmän. Ovensuuhun avoin pää ylöspäin ripustettu hevosenkenkä tuo onnea ja auttaa myös sen säilyttämisessä. Eli onni ei ”putoa” pois! Hevosenkengän ripustaminen ylösalaisin sitä vastoin tietää onnen katoamista.
Tietoa löytyi myös kirjasta Lempiäinen: ”Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan” (1995):
Planeettojen ja täydellisyyden lukuna seitsemän on kansanperinteessä ollut onnen luku. Sen tehoa on vielä vahvistettu liittämällä se...
Hei!
Terho Itkosen Uuden kielioppaan mukaan (v.2000) minkälainen kirjoitetaan aina yhteen, mutta esim. minkä kokoinen, - luonteinen, -makuinen, -niminen, ja -näköinen voidaan kirjoittaa myös erikseen.
Minkä tähden ja minkä vuoksi kirjoitetaan erikseen. Käytäntö on siis minkä-alkuisten sanojen kohdalla vaihteleva ja molemmat muodot ovat oikein: yhteen kirjoittaminen tai erikseen.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan sana kemi on kuiva- ja kovapohjainen, ohutmultainen, huonokasvuinen keto, tanner, kenttä, usein niitty Hämeessä ja Satakunnassa. Kuitenkin Kemi-alkuisia paikannimiä on eniten Pohjois-Suomessa Peräpohjolassa, Kainuussa sekä Oulujärven ja Pielisen rannoilla, lisäksi Vienan Karjalassa.
Kyrö taas on saman kirjan mukaan alkuaan hämäläinen maastotermi, jolla on ollut merkitys louhikkoinen, kallioinen, rotkoinen, ryteikköinen, maastonkohta, johon on helppo piiloutua. Ylitorniolla sana merkitsee edelleen kätköä ja piiloa. Etelä-pohjanmaan tärkeimmän asutuskeskuksen nimi oli keskiajalla Kyrö.
Kymi-sana löytyy Nykysuomen sanakirjasta ja se tarkoittaa isoa, mahtavaa, jokea. Uudesta suomalaisesta nimikirjasta en...
Bruno Rygseckin murhaaja oli Neiti Amalia Rygseck; hän livahti kylpyhuoneeseen Brunon aamuvirkistäytymisen aikana ja löi häntä sateenvarjolla takaraivoon. Bruno menetti tajuntansa ja hukkui omaan kylpyammeeseensa.
Komisario Palmun erehdys taisi olla se, että hän viritti ansan murhaajalle huolimattomasti; tarkoitushan oli että Neiti Vanne toimisi syöttinä ja murhaaja olisi lähtenyt liikkeelle tavoittelemaan häntä. Komisario Palmu ei tullut ajatelleeksi, että Neiti Rygseck kutsuisi Neiti Vanteen luokseen, eikä siis ohjeistanut miehiään tämän mahdollisuuden varalta.
Fillari-sanan alkuperää on kysytty aikaisemminkin Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelussa. Tässä vastaus:
”Fillari tulee ruotsin velociped-sanasta. Fillarin alku (fi-) on peräisin fikon-kielestä. Suomalaiset lapset käyttävät kontinkieltä, ruotsalaisilla on fikon-kieli. Sanan loppuun laitetaan fikon, ja sitten se "käännetään ympäri". Fillari juontuu rakennelmasta velosiped-fikon, siis filosiped-vekon, josta tuli filo ja edelleen fillari. Polkupyörällä on monta slanginimeä: felo, velo, filo, filusari, filetso, filtsu, sykkeli, syykkeli, tsyggeli, tsykkeli, viluri, zyge, zygä, sygä. Fillariksi on kutsuttu myös 1970-luvulla moottoripyörää ja 1960-luvulla auton rengasta: heitetään fillarit alle."
Lähteet:
http://www.kysy.fi/kysymys/...
Lorvikatarri on tauti, jonka uhri vain laiskottelee. Taudin nimen alkuosa tulee verbistä "lorvailla, lorvehtia, lorvia", mikä viittaa laiskana olemiseen, vetelehtimiseen ja maleksimiseen. Lorvikatarria kutsutaan myös lorvitaudiksi.
Lorvikatarri on leikkimielinen ilmaus. Vakavasti puhuen katarri-sana viittaa limakalvon tulehdukseen, kuten esimerkiksi yhdyssanoissa keuhkokatarri ja mahakatarri. (Suomen kielen perussanakirja v.1990)
Hymykuoppa on pieni mutaatio ihmisen kasvolihasten perimässä.
Hymykuopat periytyvät dominoivasti eli usein lapsella on hymykuopat, jos toisella vanhemmista on sellaiset.
"Hyvän tuulen lihaksisto piilottelee kasvojen julkisivun alla. Suupielestä ylös korvan suuntaan johtaa iso poskiluulihas, tieteelliseltä nimeltään zygomaticus major.
Kun se supistuu, suu venyy leveämmäksi ja kaartuu sivuilta ylöspäin. Lihastyön tuloksensa kasvoille levittäytyy hymy.
Joidenkin ihmisten isolla poskiluulihaksella on kaksi kiinnityskohtaa suupielessä. Tämän ansiosta heidän poskiinsa ilmaantuu lihasten supistuessa hymykuopat."http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/talla_ilmeella_elat_pitk…
Lisätietoa saat vielä:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/...
Suomen murteiden sanakirjan (osa 1, s. 573-574) mukaan atima tarkoittaa 1)sukulaisvierasta, -vierailua, vierasjoukkoa ja 2)sukulaisten luona vieraisilla olemista. Vermlannin metsäsuomalaisten kielessä sanalla on ollut myös merkitys 'kehno ruoka'. Sana esiintyy myös muodossa atimo, joka ei kaikissa sijamuodoissa erotu atimasta.
Barbara Taylor Bradfordin kirjoittamaan Harten perheen tarinaan kuuluu tätä nykyä seitsemän kirjaa:
1. Rahan ruhtinatar
2. Unelmien valtiatar
3. Nainen ylitse muiden
4. Emman salaisuus
5. Onnen yllätykset
6. Tahtonaiset
7. Suvun vihollinen
Sarjan kuudennen kirjan Tahtonaisten takakannen esittelytekstissä tosin sanotaan, että teos on viimeinen osa tässä sukutarinassa. Harten tavaratalosukuun liittyviä ihmisiä kuitenkin tavataan myös Tahtonaisten jälkeen ilmestyneessä romaanissa Suvun vihollinen, ja Barbara Taylor Bradfordin virallisella amerikkalaisella verkkosivulla tämä teos (Breaking the rules) mainitaan nimenomaisesti sarjan seitsemäntenä kirjana.
http://www.barbarataylorbradford.com/hartefamilysaga.htm
HETU ja SOTU eivät tosiaankaan ole aivan sama asia, vaikka käytännössä tehtävä on ollut sama.
Sosiaaliturvatunnus (sotu) oli Kansaneläkelaitoksen 1.9.1964 lähtien kaikille kansalaisille jakama tunnus, joka vastasi myöhemmän henkilötunnuksen rakennetta. Sosiaaliturvatunnuksesta kuitenkin luovuttiin vuoden 1971 alussa, jolloin sen korvasi Väestörekisterikeskuksen myöntämä henkilötunnus. Vaikka sotuja ei siis ole myönnetty vuoden 1970 jälkeen, se on käsitteenä jäänyt elämään arkikielessä. Virallisesti nykyään on kuitenkin olemassa vain henkilötunnus (HETU).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6tunnus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturvatunnus
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kustantamosta kerrottiin, että Darren Shan kirjasarjan osien 11 ("Lord of the Shadows") ja osan 12 ( "Sons of Destiny" ) suomennosten pitäisi ilmestyä vuoden 2012 aikana.
Kirjojen tarkat ilmestymisajankohdat eivät ole vielä selvillä, mutta "Lord of the Shadows" -kirja julkaistaan todennäköisesti kevään 2012 aikana.
Darren Shan -kirjoja kustantaa Suomessa Tammi. Palautelomake löytyy täältä: http://www.tammi.fi/sivut/3.
Jos kirjoja ei voi viedä kierrätykseen tai antikvariaattiin, ne pitää lajitella sekajätteeseen.
Kirjat eivät valitettavasti tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti.
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/kirja/
Kyllä varasto on edelleen varasto. Aineistohotelli puolestaan on termi, joka liittyy Helsingin kaupunginkirjastossa toukokuussa aloitettuun aineiston kellutukseen. Kun kirjastoaineistoilla ei enää ole erillistä omistajakirjastoa, niteet sijoitetaan eri kirjastoihin kulloisenkin tarpeen mukaan. Älykäs kellutusjärjestelmä ohjaa jokaisen niteen aina sellaiseen kirjastoon, jossa juuri sillä hetkellä on kysyntää sen tyyppiselle aineistolle. Jos kuitenkin jollakin hetkellä tiettyjä aineistoja ei paljonkaan kysytä missään kirjastossa - esimerkiksi kesäaikaan joulukirjoja tai tenttikauden päätyttyä oppikirjoja - ne ohjautuvat väliaikaisesti aineistohotellliin odottamaan, että kirjastoissa taas on kysyntää niille. Aineistohotelli on...
Milläs minä pääsen taivaaseen (trad.sovitus: Marko Mäkinen)
1. Milläs minä pääsen taivaaseen? Pyörälläkö vinhasti polkien? Autollako ajan vaiko raketilla meen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
2. Lentokone tässäkö tarpeen on? Laivako se viepi yli aallokon? Hevosetko hankin minä rattaineen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
3. Syntini kun hylkään ja tunnustan silloin minä taivaan jo omistan! Uskomalla Herraan Jeesukseen pääsen minä varmasti taivaaseen!
ainakin moniviestimessä Pieni suuri seikkailu : isä suojaa (1997)
terveisin Virpi Silvonen / Lappeenrannan maakuntakirjasto
Yleensä linnut lentävätä suhteellisen matalalla eli alle 150 metrin korkeudessa. Muuttomatkoilla linnut lentävät paljon korkeammalla. On oletettu, että linnut pyrkivät korkealle välttääkseen nestehukkaa. Matalissa ja lämpimissä ilmakerroksissa lintu tarvitsee enemmän nestettä estääkseen elimistön kuivumisen. Pitkien matkojen muuttajat lentävät aluksi n. 1,5 korkeudessa, mutta kohottautuvat vähitellen jopa 6 kilometrin korkeuteen. Useat petolinnut, kuten korppikotkat, saattavat kohota metsästysmatkoillaan jopa 3 kilometrin korkeuteen.
Internetistä löytyi tietoja lintujen korkeusennätyksistä. Laulujoutsenten parvi havaittiin Pohjois-Irlannin yllä jopa 8,8 kilometrin korkeudessa. Havainnon tekijä oli suihkulentokoneen kuljettaja....
”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla.
”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands...
Kyllä, Tove Janssonin muumikirjat edustavat modernismia. Janssonin muumikirjat olivat ilmestyessään jotakin aivan uutta ja omaperäistä kotimaisen lastenkirjallisuuden kentällä. Suomeksihan ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät vasta useita vuosia alkukielisen ruotsinkielisen painoksen jälkeen. (Muumipapan urotyötkin ilmestyi suomeksi vasta 1963, vaikka alkuteos oli ilmestynyt jo vuonna 1950.)
Suomenkielisessä lastenkirjallisuudessa oltiin siis askeleen jäljessä ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden kehityksestä. Jos suomenkielisessä maailmassa Janssonin teokset edustivat jotakin uutta ja ihmeellistä, niin suomenruotsalaisissa kodeissa oli luettu jo useita vuosia aikaisemmin ruotsalaisen Astrid Lindgrenin modernia Peppi Pitkätossua.
Jansson...
Teoksessa Kodin uusi eläinkirja osassa Lemmikki- ja kotieläimet (1990) sanotaan näin:
"Laiduntavat naudat eivät pysty puremaan ruohoa poikki, koska niillä ei ole sopivia hampaita. Lehmällä on kahdeksan etuhammasta alaleuassa, mutta ei yhtään yläleuassa. Se syö ruohoa tarttumalla siihen karhealla kielellään ja nykimällä sitä poikki liikauttamalla päätään nopeasti. Se hienontaa ravinnon poskihampaillaan, joita on 12 kummassakin leuassa."
Siemenet tulisi varastoida kuivina viileässä paikassa. Useimpien lajien siementen itävyys pysyy hyvänä, vaikka niitä säilytetään yhden talven yli huoneenlämmössä. Parempi on kuitenkin pitää siemenpussit jääkaapissa muovirasiaan tai -pussiin pakattuina tai jopa pakastimessa. Kylmillään oleva mökki ei siis ole ollenkaan huono vaihtoehto siementen säilyttämiseen, mikäli alhaisen lämpötilan lisäksi pystyy takaamaan siemenille suojan mahdolliselta kosteudelta. Muuten itämiskyvyn säilyminen on lajikohtaista. Vihannesten siementen itämiskyky säilyy joitakin vuosia - esimerkiksi sellerillä, kaaleilla, kurkulla, maissilla, pinaatilla ja pavuilla 3-5 vuotta, sipulilla, palsternakalla, persiljalla ja mustajuurella 1-2 vuotta. Myös kukkien siemenet...
