Internetin kautta ei löydy luetteloa Hämeenlinnan kadunnimistä. Kuntaliitoksen jälkeisen Hämeenlinnan kaduista ja teistä on olemassa Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimistossa luettelo, josta ei löytynyt Q,X,Z tai Å -kirjaimilla alkavia kadunnimiä. Tarkempaa tietoa asiasta saa osoitteesta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto:
Raatihuoneenkatu 9, 2. kerros, puh. 621 2653, avoinna ma-pe klo 9-15.
Alttonokkahuilunuotteja ei löytynyt. Näiden laulujen nuotinnokset yleensä löytyvät kuitenkin monista nuoteista, mm. alla olevista. Ylemmissä on Sylvian joululaulun, ja alemmissa On hetki -kappaleen nuotit. Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjasto on poissa käytöstä 12.-20.11., joten sitä, ovatko nuotit Kuopion kirjaston kokoelmissa, ei juuri nyt voinut tarkistaa.
- Valkea joulu : joulun kauneimmat laulut / Toimitus Virpi Kari
- Joulun laulut / Toimitus: Ari Leskelä
- Ihanimmat ikivihreät : suomalaisen viihteen helmiä
- Suomalaisia lauluja / toimittanut Ari Leskelä
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan tätä kirjaa runsaista vihjeistä huolimatta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tiedon painosmäärästä saa varmimmin teoksen kustantajalta tai kirjailijalta. Erillistä rekisteriä ei ole. Tekijänoikeuslaissa määritellään, että yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta.
Minna Canthista löytyy erittäin paljon tietoa. Tiivistettyä tietoa löytyy useista suomalaista kirjallisuudenhistoriaa käsittelevistä teoksista. Hänestä on julkaistu elämäkertoja ja tutkielmia. Näistä esimerkkeinä mm. seuraavat:
Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990
Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994
Paketti verkkosivuja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
Voit maksaa kirjastomaksusi missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä tai verkossa. Verkkomaksaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi. Linkki verkkomaksamiseen löytyy Helmet-palvelusivustolta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Partamalleja löytyy varmasti kirjasta Lister, Maurice: Mens's hairdressing: traditional and modern barbering, 2000. Saatavuustiedot voit tarkistaa os. www.helmet.fi.
Hius- ja kampaamoalan lehtiä selaamalla voisit löytää kuvia myös parroista. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee esim. Pinni (Helsinki, Espoo) sekä Hair (Helsinki, Espoo ja Vantaa, Tikkurilan kirjasto).
Kuvia löytyy myös os. http://members.aol.com/beardguy/beard.htm .
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
Maalaisliiton Eino Aaltio toimi kansanedustajana 01.02.1929 - 31.07.1929, hänet valittiin Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä. Eduskunnan kansanedustajatietokannan mukaan häntä ei ole tuomittu maanpetoksesta.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910218.aspx
Lisätietoja Aaltiosta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Aaltio
https://www.liuha.fi/keslem/?p=432
Paikkakunnalla ilmestyvän lehden voi selvittää kätevästi Sanomalehtien liiton verkkosivuilta. Suomessa ilmestyvät lehdet saa sieltä selville kartalta klikkaamalla haluamaansa maakuntaa. Ks. http://www.sanomalehdet.fi/index.php?valittu_id=2&valittu_aid=60&paaots…
Vesilahdella ilmestyy Lempäälän-Vesilahden Sanomat, joka ilmestyy nykyään myös verkossa (maksullisena) näköislehtenä. Verkkosivut: http://www.lvs.fi/
Jedit ovat tuttuja Tähtien sota -elokuvista. George Lucas, joka ohjasi ensimmäiset Tähtien sota -elokuvat, loi hahmot. Lisätietoa esim. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jedit
Tyrnin marjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja muita elimistölle hyödyllisiä aineita. C-vitamiinia tyrnissä on kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Tyrnimehua on käytetty esim. torjumaan verisuonten kalkkeutumista. Tietoa tyrnimehun vaikutuksesta hampaille en valitettavasti löytänyt. Seuraavalla Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivulla on listattu tyrnin terveysvaikutuksia
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=455&lang=fi
Lähde: Hannele Klemettilä: Mansimarjasta punapuolaan: Marjakasvien kulttuurihistoria ( Maahenki 2011)
Kirjastonhoitaja on ammattinimeke, joka vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon.Kirjastonhoitajaksi voi opiskella monta tietä esim. Liiketalouden perustutkinnon ja informaatiotutkimuksen kandidaatti ja maisteri -tutkintojen kautta. Linkki Opintopolku.fiKirjastoamanuenssi ja tietoasiantuntija ovat molemmat myös ammattinimikkeitä. Työnkuva vaihtelee kirjastoittain. Monesti amanuenssit ovat työssä tieteellisissä kirjastoissa. Kirjastolaisten töistä on hyvä artikkeli Suomen kirjastoseuran sivuilla. Linkki sivustolle.
70-luvun suomalainen popmusiikki on aika laaja käsite.
Alkupuolella 70-lukua tulivat kuuluisiksi mm Juice, Dave Lindholm, Mikko Alatalo ja Hector. Loppupuolen punk-murroksesta alkaen kuunneltiin mm Hurriganesta, Wigwamia, Maukka Perusjätkää, Ratsiaa, Problemsia, Eppu Normaalia ja Pelle Miljoonaa. Monilla näistä esiintyjistä on informatiiviset kotisivut, esim Mikko Alatalolla osoitteessa http://www.mikkoalatalo.net/
Kirjoista mainitsisin esim Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan, osat 1 ja 2. Jake Nymanin Rocktieto-kirjasarja sisältää 3 osaa. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Tanssimme lapaduu -laulun nuotit ja leikkiohjeet löytyvät useasta lastenlaulukirjasta. Laulun alkuperästä ei ole kirjoissa muuta tietoa kuin että se on kansansävelmä/kansanlaulu.
Lapaduu-sanaa ei löydy Kotimaisten kielten keskuksen verkkosanakirjoista https://www.kotus.fi/sanakirjat .
Meillä ei ole valitettavasti kyseisen kaltaista palvelua kirjastosta saatavilla tällä hetkellä.¨Digitointilaite hajosi viime viikolla ja koska laite ei ole varastotavaraa niin tällä hetkellä ei ollut ostettavissa uutta. Voitteko palata myöhemmin asiaan uudelleen.
Kuopion kaupunginkirjastossa on teoksia Viron historiasta. Niistä löydät tietoja myös toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta Virossa. Tällaisia teoksia ovat mm. Viro: historia, kansa, kulttuuri (1995); Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (2000) ja Matti Lukkari: Viron itsenäistyminen (1996). Lisämateriaalia kirjaston kokoelmista voit hakea aineistotietokannasta Internetissä osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi/ tai tiedustella esim. pääkirjaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Internetissä kannattaa käydä tutustumassa Viroa käsitteleviin sivuihin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämässä ’Makupalat’-linkkikirjastossa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ . Esimerkiksi’Historia’ kohdalta löydät osaston ’Baltian...
Näin yksityiskohtaisessa erikoisalan kysymyksessä kannattaa varmaan ottaa yhteyttä ko. erikoisalan tietopalveluun, esim. Suomen Rautatiemuseoon http://www.bearware.net/rautatie/fi/default.asp
Rautatiemuseolla on mm. yli 10 000 nidettä käsittävä kirjasto. Seinäjoen seudun paikallishistorioista saattaa myös löytyä tietoa (esim. Alanen, Aulis J. : Seinäjoen historia 1. 1970). Internet-linkissä http://www.helsinki.fi/~kekallio/asemasta.htm on tietoa mm. Seinäjoen seudun rautatieliikenteen alkuvaiheista.
