Youtubesta osoitteesta https://www.youtube.com löytyy useita mahdollisia lauluja, kun laitat hakulauseeksi ”112 laulu” (ilman lainausmerkkejä).
Mikäli tuolta ei löydy oikeaa laulua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Yleen, jos mainos on todennäköisesti ollut Ylen kanavilla. Ylen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot.
Kekkosen kuvalla varustettuja juhlarahoja julkaistiin vuonna 1975 (Presidentti Kekkonen 75 vuotta, 10 markkaa) ja 1981 (Urho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha, 50 markkaa). Vuonna 1967 Kekkosen kuva oli Säästöpankkiviikon "presidenttisarjan" kolikon kokoisessa mitalissa (3,2 cm). Tämä ei kuitenkaan ollut hopeinen, vaan kullanvärinen, eikä sen toinen puoli ollut tyhjä, vaan siinä oli Säästöpankin liikemerkki ja teksti "Säästöpankkiviikko 1967". 1967 Kekkonen oli aiheena myös Aimo Tukiaisen muotoilemassa pronssisessa presidenttimitalissa (7,2 cm). Sen kääntöpuoli esitti noitarumpua, jossa oli erilaisia symboleja.
Ainoa varsinainen vuonna 1967 julkaistu juhlaraha oli itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaraha (10 markkaa)....
Japanilaiset numerot voidaan kirjoittaa kiinalaisperäisin kanji-merkein tai hiragana-tavumerkeillä. Kanji-merkit löydät esim. kirjasta Braw, Monica: Kanjikirja : opas japanin kirjoittamiseen. Molemmilla tavoilla kirjoitettuna numerot opetetaan oppikirjassa Karppinen, Takako: Japanin kielen alkeet. Netillä japanilaiset numerot on esitetty Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kieli .
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Hei!
Reija Kaskiaho on nuortenkirjailija. Lisää tietoa hänestä löytyy sivuilta http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=51 ja http://wsoy.fi/yk/authors/show/60 sekä teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4.BTJ 2004
Marja-Leena Vainionpään kirjassa Kirjallisuustieteen perusteita /1974) kirjoittaja kertoo, että romaanit voidaan luokitella monin tavoin. Lukuromaani-termi on luettelossa, jonka hän mainitsee olevan yhdistelmä yleisimmistä, tunnetuimmista romaanityypeistä. Lukuromaanin hän sanoo olevan mainoskielen antama nimitys viihteelliselle romaanille, jonka kaksi tärkeintä aihepiiriä ovat rakkaus ja väkivalta (s. 107). Termille ei liene varsinaista määritelmää.
Ainakin myös ruotsin kielessä on käytössä termi "läsroman". Esimerkiksi Biografiskt lexikon för Finland luettelee genretermejä, joita kirjallisuusarvosteluissa on käytetty kirjailija Laila Hietamiehen (Hirvisaaren) tuotannosta. Niiden joukossa on myös läsroman...
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Paras tapa tutustua klassikkoteokseen on lukea se itse. Tuntematon sotilas kuuluu joka kirjaston kokoelmiin, joten sen saa helposti käsiinsä kirjaston kautta. Tuntemattoman sotilaan juonesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksia löytyy haulla Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon+sotilas. Edvin Laineen ohjaama Tuntemattoman sotilaan elokuvaversio on katsottavissa Elonetissä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528
Tällä hetkellä E-kirjastoa ei voi käyttää tietokoneella tai selaimella. Tämä ominaisuus on kuitenkin kehitteillä ja saatavilla myöhemmin. Kansalliskirjasto kertoo E-kirjaston usein kysyttyjen kysymyksien sivulla aiheesta näin: "E-kirjasto julkaistaan ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin."
Tämän sanonnan alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa. Erkki Karin kirjassa "Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja" (Otava, v. 1993) todetaan vain, että "hauki on kala" on itsestään selvä hokema.
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja kerrotaan sanonnan olevan lastenkieltä, mutta tarkempaa tietoa tai alkuperää ei sille löytynyt.
Laboratorioissa tehtävä verestä otettava täydellinen verenkuva "sisältää perusverenkuvan arvojen lisäksi leukosyyttien erittelylaskennan" (lähteenä Ilkka Penttilän toimittama teos Kliiniset laboratoriotutkimukset vuodelta 2004). Tämän teoksen lisäksi mm. Marjaana Ellfolkin toimittamasta teoksesta Laboratoriokäsikirja 2004-2005 ja Pertti Mustajoen kirjasta Senkka ja sata muuta tutkimusta löytyy tietoa verenkuvien lyhenteistä. Laboratoriokäsikirja 2004-2005 on myös verkossa: internetosoite on http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/ Aakkosellisen hakemiston kautta voit etsiä haluamasi lyhenteen selityksen. Kaikkia yllämainittuja kirjoja on hankittu myös pääkaupunkiseudun kirjastoihin.
Aiheesta löydät tietoja tekemällä haun aineistotietokannasta hakusanoilla meksiko ja ruokakulttuuri sekä haulla meksiko ja historia.
Intiaanikulttuurista ja Meksikon historiasta kertovat esim.
Sulkakäärme ja jaguaarijumala : Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuurit. Tampere : Tampereen taidemuseo, 1997
Prescott, William H., Meksikon valloitus. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1995
Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyy esim. teos
The beautiful cookbook. México : authentic recipes from the regions of México. London : Merehurst
1991
Esitelmän alkuun voisi päästä tutustumalla esim. Kirjailijat Oulussa Teuvo Pakkala sivustoon
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/pakkala/lapsia.htm .
Teuvo Pakkalasta on tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannassa http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?formid=kirre&previd=kirre&sesid=1196… . Pakkala sivuston lopussa on linkki Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. Linkistä pääsee Ostrobotnia-tietokantaan.
Ostrobotniasta haulla Pakkala ja Lapsia saa viittaukset mm. Kaltion artikkeleihin vuodelta 1954;2 (Teuvo Pakkala ja hänen lapsikuvauksensa) ja vuodelta 1975:2 (Teuvo Pakkalan novelleja tutkimassa).
Tietoja voisi katsoa myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Pakkala tai Jyväskylän...
Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvien ötökkää. Näistä sivusta voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://hyonteismaailma.fi/
Kirjastossa on myös lukuisia hyönteisoppaita, joiden avulla tunnistaminen voisi onnistua.
Lisäksi tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Timo Parvelalla on hyvät kotisivut, joista saat paljon tietoa hänestä ja hänen kirjoistaan. Kirjoista ei ole tehty elokuvia, mutta Timo Parvela on tehnyt muutamia TV-käsikirjoituksia. Näistä Ansa ja Oiva seikkailevat myös kirjoissa. Kotisivut löytyvät täältä:
http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika -tietokantaan kannattaa tutustua. Sinne on koottu runsaasti tietoa kirjailijasta ja lähteitä eteenpäin:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Uusin kirja, jossa löytyy tietoa Ilkka Remeksestä on
KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman
BTJ Kirjastopalvelu, 2006 (Jyväskylä : Gummerus kirjapaino)
301 s. : kuv.
Muita teoksia:
PAPINNIEMI, Jarmo
Sata kirjaa / Jarmo Papinniemi & Seppo Puttonen
Jyväskylä : Atena, 2003 (Gummerus)
213 s. : kuv.
HAASIO, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
229 s. : kuv.
TARKKA, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita / Pekka Tarkka ; kuvittanut Pekka Vuori
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
247, [1] s. : kuv.
Ilkka Remeksestä kertovat verkkosivut
Ilkka Remeksen kotisivut
http://www.ilkkaremes.com/
Sanojen aika – kirjailijatietokanta...
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastohoitajalta-palstalla (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fed3ba08-ef18-47c…).
Nimeä ei löydy ainakaan seuraavista suomalaisista nimikirjoista: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yjöön, Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria:etunimiopas, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, Vilkuna, Kustaa: Etunimet (v. 2005), Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Uusi suomalainen nimikirja, Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie (harvinaiset nimet) ja Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Viljami(harvinaiset nimet).
Nimeä on kuitenkin Suomessa annettu. Tieto löytyy väestörekisterikeskuksen sivuilta: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
