Kyseessä on liitepartikkeli -han/-hän ja sitä seuraavan sanan taivutusmuodot, mutta kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, eikä osaa siksi vastata oikeilla kielitieteellisillä termeillä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvontaTietoa liitepartikkeleista:Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/kohtelias-kehotus-tai-pyynto-liitepartikkelit-han-pa-ja-s-sammutathan-valot-nukkukaapas-nyt/Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1673
Eu-alueen koillisin maa on Suomi. Suomen koillisinta paikkakuntaa tai pistettä ei liene määritelty, mutta Savukosken kunta ja Korvatunturi saattaisivat olla hyvät ehdokkaat.
Uskoisin, että tarkimmat tiedot saat soittamalla oman alueesi sähköyhtiöön.
Koska kysymyksestä ei selviä, oletko alan koulutuksen saanut vai et, kannattaa kuitenkin muistaa, että sähköasennukset ovat hyväksyttäviä ja turvallisia vain ammattilaisten tekemiä.
Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5 ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen Tyyris Tyllerö - ja Onnimanni-lehtiä.)
Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: Lukufiilis 1/1997 s.22 on Nenosen hastattelu Tekijä kertoo -palstalla. Kirjailijatietoja voi kysyä Sakke-kirjoja kustantaneilta Gummerukselta tai WSOYltä
(http://www.wsoy.fi/index.jsp, http://www.gummerus.fi/)
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo: "sanasta meikäläinen (pronominista me kuten esim. täkäläinen pron.-vartalosta tä-, vrt. tämä)" Kotus
Sanojen merkitysten tutkimista voi jatkaa esim. Nykysuomen etymologisen sanakirjan tai Suomenkielen etymologisten sanakirjojen avulla. Jyväskylän kirjasto
Gena Showalterin sarjaa Manalan valtiaat on suomeksi kustantanut Harlequin. Viimeisin osa on ilmestynyt toukokuussa 2011, mistä voisi päätetllä, ettei sarjaan ei ole tulossa lisää osia.
Voit lähettää asiasta palautetta kustantajalle osoitteeseen asiakaspalvelu@eharlequin.fi
Teoksessa Rönkkö, Pekka ; Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899) on s. 52-59 Teosanalyysin lähtökohtia. Niin ikään siitä selviää että Hyökkäys on öljymaalaus kankaalle 200x140 cm. Siitä tehtiin lukuisia painokuvia ja kortteja.
Hei!
Alle 18-vuotiaan työntekoa sääntelee laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Nuorten työntekijöiden tekemää työtä sääntelevät myös seuraavat asetukset: valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007).
Lisätietoa löytyy mm. teoksesta Työpaikan ja luottamusmiehen lakikirja, Veltor 2008 (sivu 138 nuoret) sekä työsuojeluhallinnon internet-sivuilta osoitteesta: http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuoret_tyontekijat
Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi, ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi. Lait ja asetukset löytyvät mm. internetistä osoitteesta www.finlex.fi (ajantasainen...
Seuraava teos on suureksi avuksi esitelmän teossa: Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri, 1. p. 1994, Otava. Kirjasta on ilmestynyt useampia painoksia. Otsikolla Hallitsijaluettelo löytyvät muinaisen Egyptin kaikki hallitsijat.
Teos on tällä hetkellä lainattavissa Savonlinnan pääkirjastosta (luokka 91.11)
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Hain Makupalat.fi:stä hakusanalla muistisairaudet ja sieltä löysin pari sivustoa, joista on varmasti hyötyä, Muistiliiton sivulta löytyy tietoa muistisairauksista ja materiaalista, ja Vahvike-sivuston, jossa on monenlaista materiaalia toimintaan muistisairaiden kanssa, . Kohdasta sanataide löytyy kirjallisuutta sekä lukemistoa ja harjoituksia.
Charles Dickensin A Christmas Carol on ilmestynyt Suomen kansallisbioliografia Fennican mukaan ainakin nimillä Joulu-ilta, suom. David Konstantin Wyyryläinen 1893; Jouluaatto : aavetarina jouluksi, suom. Werner Anttila 1932 ja 1999; Kaksi kertomusta : Jouluilta : aavetarina joulusta, suom. Kari Jalonen 1972 ja 2000; Joululaulu : aavetarina joulusta, suom. Marja Helanen-Ahtonen 1984; Joululaulu, suom. Tero Valkonen 2001. Lisäksi on yksi merkintä Joulun-aatto, suom. Waldemar Churberg 1878, mutta viitteeseen ei ole mekitty alkuteosta. Saiturin jouluyö on ilmestynyt Jukka Torvisen suomentamana 1986.
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
