Toisen maailmansodan sodanjulistuksia päivineen on listattu tässä Wikipedia-artikkelissa.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta: 6.12.1941
Australia: 7.12.1941
Kanada: 7.12.1941
Tsekkoslovakia: 16.12.1941
Uusi-Seelanti: 7.12.1941
Etelä-Afrikan Unioni: 8.12.1941
Intia, Ukraina ja Valko-Venäjä eivät olleet tuolloin itsenäisiä valtioita (vaikka olivatkin YK:n perustajajäseniä 1945), eivätkä julistaneet sotaa Suomelle. Valtioiden rooli allekirjoittajamaina lienee ollut lähinnä diplomaattinen kompromissi ja muodollisuus.
Nettisanakirjan mukaan sanonnalla "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan" tarkoitetaan, että jokin asia tehdään mahdollisimman taitavasti, hyvin, oikeaoppisesti tai taidokkaasti. Asiaa ei siis hoideta hutiloiden tai säännöistä (kirjoitetuista tai kirjoittamattomista) piittaamatta.
Lähde:
Sivistyssanakirja. https://www.suomisanakirja.fi/s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6. Viitattu 22.10.2020
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Hyvää opiskeluintoa!
Tätä on meiltä kysytty aikaisemminkin. Viisipäiväinen, eli 40-tuntinen työviikko tuli voimaan 1.1.1966. Tässä linkki aikaisempaan vastaukseen palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-suomessa-siirryttiin-5-paivaiseen…
Kirjailija Jari Tervosta kerrotaan mm. Sanojen aika -tietokannassa ( http://kirjailijat.kirjastot.fi ) ja WSOY:n kirjailijagalleriassa ( http://www.wsoy.fi/ ) sekä Lapin maakuntakirjaston Lapin kirjailijat -sivuilla ( http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm )
Jari Tervosta on tietoa myös kirjoissa esim.
Kotimaisia nykykertojia
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997
ISBN 951-692-397-6
(s. 129 - 131)
Miten kirjani ovat syntyneet 4
WSOY, Helsinki, 2000
ISBN 951-0-25018-X
HSL:n (Helsingin seudun liikenne) mukaan pikaratikan erottaa kantakaupungin raitiovaunuliikenteestä suurempi keskinopeus ja se, että ne kulkevat pääasiassa muusta liikenteestä erillisellä radalla, ei katuverkossa muun liikenteen joukossa (mikä mahdollistaa "tavallista" raitiovaunua suuremman keskinopeuden).
Tampereen "2020-luvun ratikka" on toteutukseltaan pikaraitiotietyyppinen. "Pikaratikaksi" sitä kutsutaan esimerkiksi Tampereen raitiovaunujen ensiesittelyn yhteydessä helmikuussa 2019 tehdyssä MTV:n videopätkässä.
Kysymyksiä ja vastauksia | Pikaratikka | HSL.fi
Tampereen raitiotie - tietoa | Raitiotieallianssi
Tällainen se on! Tampereen raitiovaunu esiteltiin ensimmäisen kerran – valaistus vaunussa muuttuu...
Rosa Liksomin taiteellisesta tuotannosta on runsaasti tietoa Internetissä, hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan sen sijaan vähemmän. Mutta jotain tietoa löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
http://www.rosaliksom.com
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/suomi/liks.htm
http://www.rovaniemi.fi/Lapinkirjailijat/rosa/liksom.htm
Valitettavasti en ole pystynyt löytämään mitään tietoa apulaisisännöitsijän palkasta.
Isännöitsijän käsikirjasta löytyy vaan tieto että palkka neuvotellaan taloyhtiön ja isännöitsijän kesken.
Ehdottaisin että otat yhteyttä isännöitsijätoimistoon ja kysyt asiasta heiltä.
Bibliografisten tietojen merkitseminen englanniksi ei edellytä sanan "teoksessa" käyttöä.
Englanninkielisesssä maailmassa on käytössä useita eri tapoja merkitä artikkeleiden bibliografiset tiedot.
Alla esimerkkejä (lisää löydät lähdelinkeistä).
Aikakauslehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, vuosikerta, numero, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Gray, L 2018, 'Exploring how and why young people use social networking sites', Educational Psychology in Practice, vol. 34, no. 2, pp. 175-194.
Sanomalehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, julkaisen päivämäärä, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Lewis, S. (2015) ‘Rainbow support for York pride...
Pinta-alan mukaan Suomen suurin kunta on Inari.
Lähde: Kuntaliiton julkaisema tilasto kuntien pinta-aloista ja asukastiheyksistä
https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-…
Valitettavasti saatavilla olevissa paikannimikirjoissa Kolhi-nimen alkuperää ei ole selitetty. Kolho sen sijaan on. Saamen kielen sanakirja ei myöskään sanaa tunne.
Sukunimenä Kolhi esiintyy myös ja sukua on tutkittu:
Kuoreveden Kolhin suku : jälkipolvitauluja / koonnut Risto Keskinen.
Painos: 2. korj. täyd. p.
Julkaistu: Tampere : Tuomas Niilonpoika Mäntsän jälkeläisten sukuseura, 2009. Mahdollisesti teoksessa on selitetty nimen alkuperä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus www.kotus.fi/ tutkii myös suomalaisia paikannimiä ja niiden historiaa. Sieltä uskoakseni voit saada vastauksen kysymykseesi.
Kirjaston aineistosta ei valitettavasti löytynyt tämän sananlaskun alkuperää tai virallista tarkoitusta. Yleensä sillä ilmaistaan, että kerralleen toistunut asia voi toistua uudelleenkin.
Tätä on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjastolta kysy-palvelusta ja he neuvoivat kysymään tätä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston tietopalvelusta:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot#.W4k_Zk32SUk
Kotimaisten kielten keskus voi myös tietää kyseessä olevan vanhan sananlaskun tarkoituksen:
https://www.kotus.fi/
Aleksis Kiven teoksesta Seitsemän Veljestä on tehty selkokielinen (lyhennetty versio), jossa kaikki päätapahtumat ovat mukana. Mukautetun version ovat kirjoittaneet Pertti Rajala ja Helvi Ollikainen. Anita Takala on laatinut piirrokset.
Lähde:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2043188__Sseitsem%C3%A4n%20veljest%C3%A4__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C5__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Matti Rossi on kääntänyt Shakespearen Macbethin kahteen kertaan. Vuonna 1983 on ilmestynyt kirja Shakespeare, William : Macbeth / suom. Matti Rossi. - Helsinki : Love Kirjat, 1983. Siinä kysytty kohta on s. 110 "Olisi kuollut tämän jälkeen..." Uudempi laitos on Shakespeare, William : Macbeth /suom. Matti Rossi. - Helsinki : WSOY, 2004, jossa kohta on s. 148-149 "Miksei kuollut myöhemmin...". Lähetän tekstit sähköpostiisi.
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
