Arviot vanhojen rahojen hinnoista ovat arvioita niiden keräilyarvosta, eivät niiden osto- tai myyntihintoja. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa suuresti niiden kuntoluokka. Vanhat rahat jaetaan eri kuntoluokkiin pääasiassa kuluneisuuden mukaan. Kuntoluokat löytyvät mm. Suomen numismaatikkoliiton (http://www.numismaatikko.fi/) sivuilta tai Suomen rahat arviohintoineen (viimeisin painos 2008) -kirjasta.
Kirjan mukaan vuoden 1865 5-pennisen arviohinta on kunnon mukaan 5-750 euroa, vuoden 1870 10-700 euroa, vuoden 1888 3-300 euroa, vuoden 1908 0-120 euroa, vuoden 1912 1-200 euroa ja vuoden 1915 0-15 euroa. Vuoden 1891 10-pennisen arviohinnaksi kirja antaa 2-600 euroa ja vuoden 1914 10-penninen arviohinta vaihtelee 50 sentistä 50 euroon.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan Auli on lyhentymä Aulikki-nimestä. Nimillä ei ole kirjan mukaan sisällöllistä merkitystä. Auli-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929 alkaen. Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (2005) todetaan lisäksi, että Auli on ollut suosittu nimi Suomessa erityisesti 1940- ja 1950-luvuilla. Auli-nimi löytyy lisäksi inkerinsuomalaisesta kalenterista jo vuonna 1909.
Katariina-nimi on Lempiäisen mukaan yksi kristikunnan suosituimpia nimiä. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Katariina-nimen alkuperä on kreikan kielen nimessä Aikatherinee, jonka merkitys on ’alati puhdas’. Katariinan päivää on muistettu kristityssä maailmassa Aleksandriassa vuonna 307 marttyyrinä kuolleen...
Hyttysillä on hyvä näköaisti ja useimpien muiden hyönteisten tavoin ne kykenevät näkemään värejä, etenkin sinivihreää ja ultraviolettia. Liikekin toimii houkuttimena. Liikkuva kohde saa hyttysnaaraan hyökkäämään. Hyttysnaaraan tärkein aisti on kuitenkin hajuaisti, joka on ainutlaatuisen tarkka. Uloshengitysilman hiilidioksidin hyttynen pystyy aistimaan kymmenien metrien päästä.
Ampiaisen näkökyvystä ei löytynyt suoranaisesti tietoa, mehiläisen näkökyvystä kylläkin. Mehiläisen näkemä kuva ympäristöstään ei ole tarkkarajainen vaan rakeinen, joten näkökyky ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuviin kohteisiin mehiläiset reagoivat paremmin kuin paikallaan pysyviin. Mehiläiset kykenevät erottamaan värejä, mutta ilmeisesti ei punaista.
Pekka Parikan Talvisota-elokuvan kuvauspaikoista löytyy seikkaperäinen selvitys Suomen kansallisfilmografian osasta 10 (1986-1990). Kuvauksia on tehty Kauhavalla, Kankaanpäässä, Seinäjoella, Ristiinassa, Keuruulla, Lapualla ja Hyvinkäällä.
Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta on Suomen kansallisfilmografian viidennen osan (1953-1956) mukaan kuvattu Sipoossa, Imatralla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hangossa, Luumäellä, Rovaniemellä, Hattulassa (Parola), Ruokolahdella ja Miehikkälässä. Yhtä yksityiskohtaista selvitystä kuin Talvisodasta Tuntemattomasta sotilaasta ei kansallisfilmografiaan sisälly, mutta joidenkin yksittäisten kohtausten kuvauspaikoista löytyy lisävalaistusta esimerkiksi Timo Hirvosen toimittamasta kirjasta Koko kansan...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Elisa” on lyhentymä nimestä ”Elisabet”. Se puolestaan tulee heprealaisesta nimestä ”Elisheba”, jonka merkitys on ’Jumala on valani’. ”Elisa” miehennimenä (esim. ”Raamatun” profeetta Elisa) on myös peräisin hepreasta ja merkitsee ’Jumala on auttanut, Jumala pelastaa’. Suomessa ”Elisa” on kuitenkin leimallisesti naisennimi, sillä sen on saanut vain muutama poikalapsi.
Yleiskielen "sisu" merkitsee yhtä aikaa rohkeutta ja sinnikkyyttä, joten se kuvaa suomalaista perusluonnetta parhaimmillaan. Etunimenä Sisu on uusi tuttavuus, jolla oli 1990-luvun loppuun mennessä hyvin vähän kantajia: sen sai nimekseen 1900-luvulla vain 20 poikaa ja yksi tyttö. Nimen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvun alusta lähtien. (Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Sisulla ei ole toistaiseksi omaa virallista nimipäivää. Lisää etunimistä osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Takapihan Gibraltar on marssilaulu, sen on säveltänyt jorma Panula ja sanoittanut Sauvo Puhtila ja laulu alkaa "Hei hei sinä takapihan Gibraltar".
Kappale on levytetty 1960-luvulla, esittäjänä levytyksessä on Tapiolan yhteiskoulun kuoro. Levyn nimi on Sininen ja valkoinen, se löytyy kuunneltavaksi ja lainattavaksi useasta kirjastosta (napsauta linkkiä)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1541812__Stakapihan%20gibr…
Vihreitä ei ole aivan helppoa sijoittaa perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille. Kun puolueen aktiiveilta sen alkuaikoina tiedusteltiin vihreiden suhteesta poliittisiin aatteisiin, juuri kukaan ei halunnut sijoittaa vihreitä sen enempää vasemmistoon kuin oikeistoonkaan; muutama sijoitti vihreät keskustaan.
Aiheesta paljon kirjoittanut puolueen entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara on määritellyt vihreät porvarilliseksi vasemmistopuolueeksi. Porvarillisella Soininvaara tarkoittaa sitä, ettei puolue nojaa toiminnassaan ammattiyhdistysliikkeeseen, ei käytä itsetarkoituksellisesti vasemmistolaisittain leimautunutta terminologiaa sekä tavoittelee kannattajakuntaansa myös koulutettua keskiluokkaa. Soininvaaran mukaan hyvä esimerkki...
Niia on Suomessa suhteellisen harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut vuosivälillä 2010–2019 yhteensä 65 Niia-nimistä henkilöä. Tarkemmat nimitilastot löytyvät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Niia löytyy myös Etunimet.net-verkkosivuston Harvinaisten poikien ja tyttöjen nimet -listalta.
Niia-nimen alkuperää on vaikea selvittää varmasti. Etunimet.fi-verkkosivuston mukaan Niia tai Nia on Suomessa ollut yleensä lyhentymä nimistä Nehemia, Ananias, Sefanja tai Eugenia (ks. Etunimet.net). Se saattaa mahdollisesti olla myös muunnos nimestä Niina tai Miia. Niia-nimelle ei ole omaa nimipäivää suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Sopivia nimipäiviä saattaisivat olla esimerkiksi 30. huhtikuuta, jolloin on Miian...
Virallinen muoto on paralympialaiset, mikä käy ilmi alan järjestöjen virallisilta nettisivuilta
www.paralympic.org
http://www.sport.fi/paralympiakomitea/rio-2016-paralympialaiset
Nimen taustana on kai eräänlainen sanaleikki, 'olympialaisiin' on yhdistetty - niin ikään kreikkaan palautuva - englannin sana paralytic 'halvaus, halvaantunut'. Totta on, että sanan oikeaan muotoon totutteleminen vaatii vähän opettelemista, O-äänne kun on niin vahvasti iskostunut suurkisojen nimitykseen.
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Kahden äidin perhettä käsitteleviä kirjoja ei tullut mieleen,mutta feminististä otetta tai epätavallisempaa perhemallia on ainakin seuraavissa lastenkirjoissa:
Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja (Tsatsikin mutsi on epäsovinnainen ja rohkea tapaus)
Gunnel Linde: Tulta syöksevä äiti sekä muita satuja isistä ja äideistä
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa)
Tapani Bagge:Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa)
Hilary McKay: Saffy ja Sienan enkeli (taiteilijaperheessä isä on ollut juhlittu ja äiti vetäytynyt vaatimattomana syrjään, mutta äidistäpä tuleekin arvostetumpi)
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu...
Suomenkielisessä almanakassa Olivian päivä on 29.5., johon se on tullut Suomen ruotsinkielisestä almanakasta. Olivia-nimi on Oliverin naispuolinen vastine (lat. oliivipuun lehvä). Samaa juurta on kolmen varhaiskristillisen marttyyripyhimyksen nimi Oliva.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uud.p. 2005.
Tipoteerata tarkoittaa neuvotella, keskustella, udella tai mietiskellä ja se taipuu suomen kielen murteissa eri tavoin, esim. tisputeerata, tispunteerata, tiputeerata ja pisputeerata. Alkuperäinen sana on latinan disputare, joka tarkoittaa pohtia, keskustella,tutkia, selittää tai väitellä. Ruotsin kielen disputera ja saksan disputieren pohjautuvat tähän samaan sanaan.
Ainakin toinen käännös on, sen ovat tehneet Juha Vainio ja Jukka Virtanen. Laulun nimenä on "Joulun kaksitoista heilaa" ja se alkaa sanoin "Lupas jouluksi heilani mulle hymyten...". Sanat löytyvät ainakin kokoelmista
Suuri toivelaulukirja 10. - Warner/Chappel Music, 1996.
ja
Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua. - Fazer, 1992.
Heta on Hedvig -nimen suomalainen lyhentymä.
Hedvig ("taistelijatar")on vanha saksalainen nimi, jossa kumpikin osa merkitsee taistelua.
Hetan nimipäivä on 15.10. Se on hyväntekeväisyyttä harjoittaneen samannimisen Sleesian herttuattaren muistopäivä. Ruotsalaisessa almanakassa on edelleen Hedvig tuona päivänä. Ruotsin historian merkittävin nimen kantaja oli Hedvig Eleonora, joka oli Kaarle X Kustaan puoliso. Hänen kunniakseen nimi on otettu almanakkaan Ruotsissa vuonna 1668. Suomalaisessa almanakassa se on korvattu Heta -nimellä 1890. Karjalan kannaksella Hetaksi on kutsuttu myös Helenaa ja Helkaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2. tark. p. 2001)
Uusi suomalainen nimikirja/ etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Eino Leinon kolmiosainen runoelma Hymyilevä Apollo on alkujaan Hymni-nimisen kokoelman kolmas laulu. Ensimmäinen laulu on nimeltään Höyhensaaret, toisen laulun nimi on Laulu metsästä. Kolmas laulu nimettiin uudelleen Aurinkolauluksi. Koko runoelman nimeksi tuli Hymyilevä Apollo. Laulut ovat laajoja: pelkkä kolmas osa sisältää kolmekymmentäkolme runoa. (Lähde: Leino, Hymyilevä Apollo, 2003)
Runot on julkaistu monessa kokoelmassa. Viimeksi, vuonna 2003, julkaistu Hymyilevä Apollo sisältää vain alkuperäisen Hymni-runoelman kolmannen laulun runot. Kaikki kolme osaa sisältyvät ainakin Eino Leinon kokoelmaan Hymyilevä Apollo: valikoima Leinon runotuotannosta.
Grimmin veljesten satu Tittelintuure (Rumpelstilzchen) kuuluu moniin satukokoelmiin
esimerkiksi (tiedot Satukalliosta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ )
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Wilhelm
Teos/Kokoelma: Grimmin satuja ja tarinoita
Suomentanut: Meriluoto, Aila
Kuvittanut: Richter, Ludwig ... et al.
Toimittanut/Kertoja: Hollmén, Hannakatri
Tunnus: 9515845149
Julkaisutiedot: Valitut Palat, 2002
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Grimm, Wilhelm
Teos/Kokoelma: Suomen lasten satuaarteet
Kuvittanut: Surojegin, Pirkko-Liisa
Toimittanut/Kertoja: Kemppinen, Marja (toim.)
Tunnus: 9511120263
Julkaisutiedot: Otava, 1992
Yleistiedot: Vanha suomennos
ja siitä on julkaistu aikojen kuluessa useita eri...
Kysymäsi Greensleeves-versio löytyi kuin löytyikin. Suomenkieliset sanat ovat peräisin nimimerkin "Timjami" kynästä - oikealta nimeltään Sauvo Puhtila. Kappale löytyy mm. tenori Mauno Kuusiston CD-levyltä "Joulun tähtihetkiä" (Finlandia Records 2001, Warner Music Finland).
Ylen ohjelmaopassivustolla kerrotaan, että Metsolat tv-sarjan kuvauspaikoista keskeisimpiä olivat Mouhijärvi (Metsoloiden tila), Hoikan kylä ja Pälkäneen Sappee, missä kuvattiin laskettelurinnekohtauksia.
http://ohjelmaopas.yle.fi/puhekupla/carl-mesterton
Tampereen tv-arkistosta kerrottiin lisäksi, että hautausmaakohtauksia on kuvattu Suodenniemen hautausmaalla.
