Veikkaisin että kyseessä on satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977. Sitä on vielä joissakin kirjastoissa, joten sitä voi kaukolainata. Myytävänä tuskin enää löytyy.
Hanna-nimi esiintyy Vanhassa Testamentissa. Nimi tulee heprean sanasta "hannah" ja se tarkoittaa armoa. Samaa kantaa on myös nimi Anna.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hanna
Merkintä "Innoituksen perustana teos [teoksen nimi]" näkyy metatiedoissa Huomautus-kentässä, mikäli kyseinen teos perustuu johonkin toiseen kirjalliseen teokseen, kansantarinaan tai mytologiaan tai on kyseisen lähteen innoittama.
Esimerkkinä voidaan mainita Helmet-kirjaston aineistosta esimerkiksi seuraavat kirjat:
- Jeanne Willis & Tony Ross: #Kultakutri (kirjan innoituksen perustana on klassikkosatu Kultakutri ja kolme karhua)
- Jeanne Willis & Tony Ross: Pukkien pikku pila (kirjan innoistuksen perustana on klassikkosatu Kolme pukkia)
- Kristina Gorcheva-Newberry: The orchard (kirjan innoituksen perustana on Anton Tšehovin teos Kirsikkapuisto)
Jojo Moyesin kirja Lainakengissä puolestaan pohjautuu hänen...
Suomessa siirryttiin goottilaisista kirjaimista latinalaisiin noin 1920-luvulla. Tarkkaa vuotta ei ole, koska kirjaintyylien käyttö oli liukuvaa. Goottilaiset kirjaimet olivat käytössä joAgricolan aikaan eli ensimmäinen suomenkielinen raamattu on painettu niilla.
"Kun ensimmäiset suomenkieliset kirjat painettiin 1500-luvulla, oli tapana, että latinankielistä tekstiä, jota osasivat lukea vain papit ja muut oppineet, painettiin niillä latinalaisilla kirjaimilla, joita mekin nykyään käytämme. Sen sijaan kansankielistä tekstiä, jota ihan tavallisten ihmisten piti ymmärtää, painettiin koukeroisen näköisillä goottilaisilla kirjaimilla. Saksan- ja ruotsinkielisiä kirjoja oli jo aikaisemmin painettu goottilaisilla kirjaimilla, ja niitä alettiin...
Kiti, Kikka ja Kitta ovat kansanomaisia kutsumamuotoja nimestä Kirsti, joka puolestaan on ilmeisesti jo keskiajalla muunnettu Kristiina nimestä. Kristiina taas juontaa juurensa kreikan ja latinan Christiana nimestä, joka tarkoittaa naispuolista Kristuksen kannattajaa.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Internetistä löytyvässä Kirjankorjaajan oppaassa selvitetään miksi tavallinen teippi ei sovellu: "Teippi tummuu jonkin ajan kuluttua ja aiheuttaa kellastumista paperiin. Vanhetessaan teippi kuivuu ja irtoaa. Aikaa myöden myös teipin muovikalvo voi liukua pois liiman päältä, jolloin sivut takertuvat toisiinsa. Liimapinta kerää myös likaa ja pölyä."
Paperiteippiä voisi käyttää. Ne ovat kehitetty repeytymiä ja pieniä paikkauksia varten. Sivulla mainitaan esimerkkeinä teipeistä Filmoplast P ja Scotch kirjateippi.
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/ > Materiaalit
Kirjansitoja Helsingin kaupunginkirjastosta mainitsi myös japaninpaperin, jolla onnistuu suurempienkin repeytymien korjaaminen. Japaninpaperi ja paperiteippi...
Tällaiseen kysymykseen ei voi oikeasti vastata, ellei jokaista maailman ihmistä ole psykologisesti tutkittu ja sen lisäksi päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä "hyvä" ja "paha". Seuraava vastaus onkin täysin epätieteellistä pohdiskelua lähinnä elämänkokemuksen ja kirjojen lukemisen pohjalta.
Varsin yleinen taitaa olla sellainen ihmisten kokemukseen perustuva näppituntuma, että jokaisessa ihmisessä on sitä, mihin yleensä viitataan sanalla "hyvä" (välittää muista, toimii tarvittaessa epäitsekkäästi jne) ja sitä, mihin viitataan sanalla "paha" (itsekkyys, väkivaltaisuus, ilkeys, epäoikeudenmukaisuus jne.). Sellaista ihmistä, jossa ei ole mitään, mitä muut voisivat pitää "pahana", tuskin on olemassakaan. Hyvä esimerkki...
Näyttää siltä, että Ylen tallennepalvelussa ei ole saatavilla tallennetta sarjasta Kaikkien rakkaitteni puolesta. Ylen tallennemyynti löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Elokuva Kaikkien rakkaitteni puolesta on myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin videokasettina. Kirjaston aineistotietokantaan pääset osoitteesta www.helmet.fi. DVD:nä elokuva näyttää olevan saatavilla Amazon-kirjakaupassa Ranskassa. Osoite on http://www.amazon.fr/
Kirjoita hakuruutuun elokuvan ranskankielinen nimi au nom de tous les miens. Suomenkielistä tekstitystä elokuvasta tuskin löytyy
Tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toiminnasta löytyy sivulta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelustaKommentointiVastauksen alapuolella on kommentti-kenttä, johon lukijat voivat kommentoida vastauksen tiedonlähteitä ja vinkata meille lisätietoja. Kommenttikenttään ei kannata kirjoittaa lisäkysymyksiä, koska kirjaston vastaajat eivät päivystä siellä. Tässäkään kentässä ei julkaista asiaan kuulumattomia, tekijänoikeuksien tai yksityisyydensuojan suojaamia tai hyvän julkaisemistavan vastaisia viestejä.Saamme kommenteista apua ydintehtäväämme, silloin kun ne tuovat lisätietoa ja hyviä tiedonlähteitä vastaukseen. Jos saamme merkittävän tiedon niiden kautta, se lähetetään kysyjälle. Aiheeseen kuulumattomia kommentteja ja...
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta.
Jos kirja on matkalla Helsingin sisällä takaisin omistajakirjastoon eikä siinä ole varauksia, kirjan palautumiseen menee luultavasti muutama päivä. Mikäli kirja on tulossa takaisin Helsinkiin Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, matkassa kestää luultavasti jokunen päivä enemmän kuin Helsingin kirjastosta toiseen palautuvalla kirjalla. Matkan kesto riippuu toki siitäkin, kuinka kauan kirja on jo ehtinyt olla matkalla, kun sen huomaa olevan matkalla-tilassa. Useimmat kirjat lienevät perillä 2–5 päivän kuluessa.
Täysin varmasti kirjojen siirtymiseen liittyvää aikaa ei pysty sanomaan, koska kirjat saattavat toisinaan mennä vääriin kirjastoihin, jolloin aikaa tuhrautuu enemmän. Myös suuret kirjakuormamäärät voivat hidastaa kirjojen liikettä,...
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen teoksessa "Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön" (2007) nimen Jirka kerrotaan olevan rinnakkaismuoto tsekkiläisestä nimestä Jiri. Kumpaakaan nimeä ei löydy suomenkielisestä almanakasta. Eeva Riihosen kirjassa "Mikä lapselle nimeksi?" (1992) Jirkan nimipäiväksi onkin merkitty huhtikuun 24. päivä, jolloin Tsekinmaassa vietetään Jirin nimipäivää.
Pentti Lempiäisen teoksessa "Nimipäivättömien nimipäiväkirja" (1989) Jirkan nimipäiväksi on puolestaan mainittu huhtikuun 23. päivä. Tuolloin vietetään Suomessa Yrjön (alk. Georgios) nimipäivää, josta Jiri- ja Jirka-nimet ovat muunnoksia. Nimipäiväänsä viettävät 23.4. myös Jyrki, Jyri, Jori ja Yrjänä.
Tanska ja Ruotsi, johon Suomi kuului vuoteen 1809, olivat 1800-luvun alkuun saakka usein sotatilassa keskenään. Itse asiassa voisi puhua suorastaan perivihollisista. Taistelua käytiin Pohjolan yliherruudesta. Sotatoimialueita olivat Etelä-Ruotsi, jossa Tanska menetti viimeiset alueensa vasta v. 1658, Ruotsin läntinen raja - Norja kuului Tanskalle keskiajalta vuoteen 1814 - ja myös Jyllannin niemimaa ja Tanskan saaret, esim. v. 1643 ruotsalaisten Saksassa 30-vuotisessa sodassa oleva armeija hyökkäsi Tanskaan etelästä käsin. Nämä sodat eivät välittömästi koskettaneet Suomea, vaikka suomalaisia tietysti palveli Ruotsin joukoissa niin upseereina kuin rivimiehinäkin.
Pohjoismaisen valtataistelun sotatoimialueeksi Suomi joutui lähinnä 1500-...
Kuukkeli kuului samaan ennuslintujen joukkoon kuin esimerkiksi korppi, harakka, palokärki ja käki, joten vanha kansa seurasi tarkasti kuukkelien edesottamuksia ja lintuun liittyy koko joukko uskomuksia ja sanontoja. Kuukkelin maine on kaksijakoinen: se on sekä onnenlintu että epäonnen ennustaja. Siellä, missä kuukkeli on ollut tavallinen, se ennusti voittopuolisesti onnea; siellä, missä se on ollut harvinainen, siinä on herkästi nähty epäonnen enne. Tämä kaksijakoisuus näkyykin selvästi pohjoisten ja eteläisten kansanuskomusten erona. Ennusmerkkien maailma on kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen: kuukkelia onnenlintuna pitävässä Lapissakin onneton oli se, joka löysi kuukkelin pesän - häntä odotti kuolema.
Kaiketi juuri kuukkelin...
Tässä asiaa faseteista:
- fasetit (facets) eli keskeiset tietoa kuvailevat ominaisuudet eli pääkäsitteet (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite)
- Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'
- Fasettianalyysi
… Fasettianalyysi on menetelmä, jolla saadaan selville tietyn aihepiirin keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineistona voidaan käyttää kaikkia edellä mainittuja lähteitä ja niistä löytyviä sanoja. Fasettianalyysin tavoitteena on systematisoida dokumentaatiokielen rakentamista siten, että kaikki olennaiset käsitteet tulevat huomioitua ja että syntyvät rakenteet ovat johdonmukaisia.
- käsittääkseni fasetti tarkoittaa eri...
Tässä on listattu eri tyyppistä mereen ja saaristoon liittyvää proosaa. Ulla-Lena Lundberg on kirjoittanut useita Ahvenanmaalle sijoittuvia romaaneja, samoin Sally Salminen ja Anni Blomqvist. Niitä kaikkia ei ole lueteltu listassa. Kirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanalla ’saaristo’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Ajvide Lindqvist, John ihmissatama : kauhu
Blomqvist, Anni Myrskyluodon Maija -sarja
Erikson, Pamela Herttuatar ja kapteenin vaimo : elämäkerta
Fagerholm,...
Kielitoimiston sanakirjassa on sanasta vanuttaa seuraavat tiedot:
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
vanuttaa
1. käsitellä vars. villaa t. villakangasta t. -vaatetta siten, että se vanuu, huovuttaa; vrt. vanua 1. Villan vanuttaminen huovaksi.
2. venyttää, vaivata tms. Vanuttaa taikinaa.
3. kuv. Kissanpoika joutui lasten vanutettavaksi riepoteltavaksi, retuutettavaksi.
Yhdyskunta tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan suppeahkolla alueella asuvien ihmisten yhteisöä, esim. tehtaan ympärille kehittynyt yhdyskunta.
Infra eli infrastruktuuri taas on samaisen Kielitoimiston sanakirjan mukaan jonkin toiminnan, järjestelmän tm. pohjana olevat rakenteet ja perusedellytykset, usein yhteiskunnan toiminnan mahdollistavat palvelut ja rakenteet (esim. liikenneyhteydet, energian saanti).
Yhdyskunnan infraverkosto olisi siis jonkin tietyn alueen kadut, vesiväylät, radat, jätehuolto, vesihuolto, energiahuolto jne.
