Elo-sana on johdos verbistä elää. Mm. elämää ja viljaa merkitsevällä elo-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (mm. karjalan ’elo’ ja viron ’elu’) saamessa (eallu). Elää sana, josta on johdettu niin ’elävä’ kuin ’elämäkin’ sekä lukuisia muita elä-alkuisia sanoja, on vanha uralainen sana. Verbivartalon alkuperäinen asu on ollut todennäköisesti elä-. Sukukielissä elää-verbi on helposti tunnistettavissa (esim. unkarin ’él’, viron ’elada’, vatjan ’elää’).
Elokuva-sana on uudissana, joka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1927. Aikaisemmin puhuttiin elävistä kuvista (tai biografikuvista tai kinematografikuvista).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen murteiden sanakirja määrittelee koppakaarin "huutokaupassa viimeiseksi, yhdellä kertaa myytäväksi (sekalaiseksi t. arvottomaksi) tavaraeräksi". Perunkirjassa se merkitsee sekalaista, erikseen luokittelematonta omaisuutta tai varallisuutta.
Sepelkyyhky on kyllä pulun näköinen, mutta eri laji.Luontoportti kertoo pulusta näin: "Kaupunkien kesykyyhky eli pulu on kehittynyt kalliokyyhkystä (C. livia), joka on alkuperältään eteläeurooppalainen kyyhkylaji. Lajin ulkonäkö vaihtelee suuresti. Kalliokyyhkysmäisten pulujen erottaminen uuttukyyhkystä voi olla hankalaa. Kesykyyhkyllä on siivellä kaksi mustaa poikkijuovaa, sen yläperä on valkoinen ja siiven alapinta on vaalea. Koivet ovat punertavat, nokka on harmaa ja tyviosalta vaihtelevasti valkoinen. Silmän värikalvo on oranssinpunainen." Linkki sivustolle.Luva.fi sivustolla on hyvät kuvat eri kyyhkylajeista. Linkki sivustolle.Pulu-nimen arvellaan tulevan linnun pulputtavasta ääntelystä, mutta se on kiistanalainen selitys. Pulu nimen...
Internetistä löytyi sivusto, johon on kerätty erilaisia hyönteisiin liittyviä ennätyksiä. Urospuolisen paarman (Hybomitra hinei) huippulentonopeus on sivuston mukaan 145 km/h.
Sivuston alaosassa on taulukko eri hyönteislajien lentonopeuksissa. Diptere/tabanidae-ryhmän alta löytyy muidenkin paarmalajien nopeuksia. Taulukossa lentonopeudet on ilmaistu metriä/sekunnissa, joten km/h-muodossa olevan lukeman saat kertoimella 3,6.
Linkki:
http://ufbir.ifas.ufl.edu/chap01.htm
Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista...
Yleisesti ottaen varaus saapuu nopeammin, jos se tulee kaupungin sisältä kuin jos se tulee kaupungin ulkopuolelta. Helsingin kirjastosta toiseen varaus saapuu yleensä 2–3 arkipäivässä. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä...
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla kerrotaan että orava-sana palautuu uralilaiseen kantakieleen ja on siis hyvin vanhaa perua. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä (esim. viron orav), saamelaiskielissä, mordvassa, marissa ja komissa. Sana esiintyy jopa Uralin takaisessa etäsukukielessä matorissa, jossa orava on orop.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/o…
https://sanat.csc.fi/wiki/EVE:orava
Osviittaa Titanicin potentiaalisesta maksimaalisesta käyttöiästä antavat sen sisaraluksen Olympicin vaiheet. Olympicin vesillelasku tapahtui lokakuussa 1910 ja se teki neitsytmatkansa kesäkuussa 1911. Vuonna 1927 laivan rakenteisiin kohdistettiin pakollinen tarkastus, jossa todettiin aluksen jo alkavan kärsiä korroosion vaikutuksista. Tämän jälkeen se lisättiin rakenteellisen kulumisen vuoksi erikoistarkkailussa olevien laivojen listalle. 1930-luvulla kaksikymmenvuotista laivaa pidettiin jo palvelusvuosiensa loppua lähestyvänä. Olympic poistettiin lopulta liikenteestä vuonna 1935 - omistajat eivät enää uskoneet 25 vuotta vanhan aluksen mahdollisuuteen läpäistä seuraavaa pakollista merikelpoisuustarkastusta. Viimeisen New Yorkin -...
Androidi on robotti, joka on muotoiltu muistuttamaan ulkoisesti ihmistä. Toistaiseksi androidit ovat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien hahmoja, mutta oletettavasti ainakin osa robottien valmistajista kehittää laitteitaan muistuttamaan ihmistä enemmän ja enemmän. Englannin kielen sana android tarkoittaa sekä androidia että puhelimille ja muille mobiililaitteille tarkoitettua ohjelmistokokonaisuutta.
Heikki Poroila
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta. -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Lähde:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004)
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva.
Runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta.
Englanniksi Coleridgen The Rime of the Ancient Mariner on luettavissa verkossa:
http://etext.lib.virginia.edu/stc/Coleridge/poems/Rime_Ancient_Mariner…
Seitsenosaisen runon suomenkielinen nimi on Vanhan merimiehen tarina. Tuo albatrossikohta on runon ensimmäisen osan lopussa:
Yli lumen ja jään, läpi usvasään
lens albatrossi luo;
me siunasimme, kuin ollut ois
kristityn sielu tuo.
Se ristiin rastiin liiteli
se alas laskeutui.
Jääkenttä halkes jyrähtäin;
sen lävitse laiva ui!
Me saimme tuulen myötäisen,
ja albatrossi tuo
joka päivä syömään, leikkimään
tuli merimiesten luo.
Ja illoin lepopaikakseen
se löysi raakapuuun;
ja kalvaina läpi pilvien
öin kuulsi säteet kuun."
"Mies, riivaajalta varjelkoon
sua Herra taivasten! -
Miks kalpenet?" - "Minä...
Sävellyksen tekijänoikeudet eivät enää ole voimassa, kun säveltäjän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sen sijaan suomenkielisten sanoitusten osalta tekijänoikeudet ovat voimassa.
Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Oodi_ilolle) on nähtävästi Kirsi Kunnaksen suomenkielinen sanoitus.
Suuren toivelaulukirjan osassa 4 on Kerttu Juvan tekemä kahden säkseistön suomennos, joka alkaa sanoin Ilo, lahja Jumalalta, tytär autuaitten maan.
Nuottikirjassa 113 kitaralaulua on erilaiset sanat, jotka alkavat Riemu sulo taivahasta, tytär, oi, Elysion. Laulusta on siinä kirjasssa suomeksi ja saksaksi kaksi säkeistöä, mutta suomentajan nimeä ei ole mainittu. Se saattaisi olla Wikipedian sivulla mainittu Toivo Lyy.
Kaikkien säkeistöjen suomennosta...
Kiva kun vinkkasit genren englanninkielisen nimen. Löysin sillä lista suosituista Dark academia kirjoista https://www.goodreads.com/shelf/show/dark-academia
Kirjailijoiden teoksia on muutamia suomennettu:
Marisha Pessl: Yönäytös (elokuvallisesti etenevä kirja sijoittuu myös elokuvan maailmaan)
Eleanor Catton: Harjoitukset (katsaus nuorten taideopiskelijoiden kyyniseen maailmaan)
Joanne Harris: Herrasmiehiä ja huijareita (Poikakoulun menneisyydestä nousee murhaava kostaja)
Libba Bray: Kauhun ja kauneuden valtakunta (Kauhuromantiikkaa sisäoppilaitoksessa)
Evelyn Waugh: Mennyt maailma : kapteeni Charles Ryderin hengelliset ja maalliset muistelmat (Aatelisperheen elämän charmia ja dekadenssia...
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta...
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee runsaasti (useita kymmeniä) saksankielisiä lehtiä, niin yleisaikakaus-, harraste- kuin sanomalehtiäkin.
Parhaiten saksankielisiä lehtiä voit hakea HelMet - aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) siten, että valitset hakutavaksi Opastettu haku ja sen alta sanahaku-linkin. Sanahaussa voit hakusanaksi antaa esim. lehti, sekä rajata aineiston (lehdet) ja kielen (saksa), niin saat listan kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulevista saksankielisistä lehdistä.
Halutessasi voit lisäksi rajata haluamasi kirjastot. Jos haluat tietyn aiheisia esim. sisustuslehtiä niin hakusanaksi tulee "lehti sisustus" tai jos haluat naistenlehtiä niin hakusanaksi voit laittaa "naistenlehdet", ja sitten tietenkin ne...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1945 yhteensä 95 758 lasta. Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöön kuului 59 702 henkilöä, jotka olivat 1945 syntyneitä eli tuolloin 75-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1945 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1945, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
75-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1945 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2020 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
