Juomalasien yhteen kilistely eli skoolaaminen tunnetaan jo viikinkien ajoilta https://fi.wikipedia.org/wiki/Skoolaaminen
Ari Turusen ja Markus Partasen Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja (2007) selvittää kippistelyn historiaa näin:
"Maljojen nostaminen eli skoolaus on itse asiassa muisto viikinkien ryyppyjuhlista. Viikingeillä oli tapana juoda voitonmaljana vahvaa simaa vihollisten pääkalloista. Pääkallo kolautettiin voitonmerkiksi ja sanottiin: Skull! Siis kun ruotsalainen sanoo nykyään Skål tai me skool, tarkoitammekin pääkalloa."
Veikkaisin että kyseessä on satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977. Sitä on vielä joissakin kirjastoissa, joten sitä voi kaukolainata. Myytävänä tuskin enää löytyy.
Kuninkaallinen säädös vuodelta 1569 edellytti, että ruotsalaisissa taistelulipuissa tuli olla kultainen tai keltainen risti. Pian tämän jälkeen suunniteltiin Ruotsin kansallislippu, joka on saanut vaikutteita Tanskan lipusta. Värit ovat peräisin kansallisvaakunan (kuninkaan vaakunan) keltaisesta rististä ja sinisistä kentistä. Vaakunakilven ja sen värien historia juontaa juurensa 1100-luvulle. Kerrotaan, että kun kuningas Erik Pyhä teki ristiretken Suomeen, hän tältä matkalta palatessaan näki keltaisen ristin kuvastuvan sinistä taivasta vasten.
Lähteet:
Brian Johnson Barker, Maailman liput
Maailman lippukuvasto
Internetistä löytyvässä Kirjankorjaajan oppaassa selvitetään miksi tavallinen teippi ei sovellu: "Teippi tummuu jonkin ajan kuluttua ja aiheuttaa kellastumista paperiin. Vanhetessaan teippi kuivuu ja irtoaa. Aikaa myöden myös teipin muovikalvo voi liukua pois liiman päältä, jolloin sivut takertuvat toisiinsa. Liimapinta kerää myös likaa ja pölyä."
Paperiteippiä voisi käyttää. Ne ovat kehitetty repeytymiä ja pieniä paikkauksia varten. Sivulla mainitaan esimerkkeinä teipeistä Filmoplast P ja Scotch kirjateippi.
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/ > Materiaalit
Kirjansitoja Helsingin kaupunginkirjastosta mainitsi myös japaninpaperin, jolla onnistuu suurempienkin repeytymien korjaaminen. Japaninpaperi ja paperiteippi...
Sukunimi Kauppinen oli jo 1500-luvulla laajalle levinnyt. Sen esiintymisalue on Karjala, koko Savo, Pohjois-Hämeessä Rautalammin pitäjä sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa Kemijokilaaksoa myöten. Sukunimi on voinut kehittyä usealla eri paikkakunnalla eri suvuissa ristimänimestä Kauppi. Kauppi –nimeä pidetään nimen Jakob skandinaavisen muunnoksen Jakaupr pohjalta kehittyneenä. Toisaalta Länsi-Suomen Kauppi-nimet katsotaan perustuneen ammattinimitykseen kauppi=kesti ’keskiaikainen vierasmaalainen kauppias’. Tuula on nuori nimi. Almanakassa se on ollut vuodesta 1950. Alkuperänä pidetään osittain Larin-Kyöstin sanoitusta lauluun ’Tuulan tei’. Esikuvina voi olla vanhemmat luontoaiheiset nimet Tuuli, Tuulia ja Tuulikki. Johanna on Johanneksen...
Näyttää siltä, että Ylen tallennepalvelussa ei ole saatavilla tallennetta sarjasta Kaikkien rakkaitteni puolesta. Ylen tallennemyynti löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Elokuva Kaikkien rakkaitteni puolesta on myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin videokasettina. Kirjaston aineistotietokantaan pääset osoitteesta www.helmet.fi. DVD:nä elokuva näyttää olevan saatavilla Amazon-kirjakaupassa Ranskassa. Osoite on http://www.amazon.fr/
Kirjoita hakuruutuun elokuvan ranskankielinen nimi au nom de tous les miens. Suomenkielistä tekstitystä elokuvasta tuskin löytyy
Absoluuttinen nollapiste -yhtyeen jäseniä kuvataan internetissä Wikipedia-tietokannassa siten, että Tommi Liimatta nostetaan muiden jäsenten edelle:
"Tommi Liimatta (s. 14. tammikuuta 1976) on tamperelainen muusikko, sarjakuvapiirtäjä, kuvataiteilija ja kirjailija. Liimatta on tullut tunnetuksi Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen laulajana, sanoittajana ja säveltäjänä."
Muista nykyisistä jäsenistä kerrotaan nimen lisäksi vain soitin:
"Nykyiset jäsenet
Janne Hast, kosketinsoittimet ja lyömäsoittimet
Tommi Liimatta, laulu ja kitara
Aki Lääkkölä, kitara ja kosketinsoittimet
Tomi Krutsin, lyömäsoittimet ja laulu
Aake Otsala, basso ja laulu"
Jos kysyjän tarkoitus on saada selville mahdollisia omistussuhteita yhtyeessä (esim. osakeyhtiö, osuudet...
Niin kuin Johan Turi kirjoittaa kirjassaan Kertomus saamelaisista (Muitalus samiid birra, 1910) että saamelaiset eivät ole tulleet mistään vaan ovat aina olleet täällä niin myös voi sanoa joiusta. Mistä on ihmisen laulaminen ylipäänsä lähtöisin, siinäpä kysymys. Yhtymäkohtia saamelaisten joiulle on tutkittu olevan jopa intiaanien laulamisessa (vrt. Timo Leisiö). Joiku, luohti, leu'dd (myös vuelle) on tapa jolla joku paikka tai ihminen tai eläin joikataan ikään kuin luokse. Saamelaisalueen eri puolilla lauluperinne eroaa toisistaan paljonkin (vaikkapa alueen äärilaidat kolttasaamelaiset vs. eteläsaamelaiset).
Joiku ei ala eikä se lopu, se on vain olemassa. Perinteistä joikua esittää edelleen esim. Enontekiön saamelainen Wimme, jos toki...
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” tarjoaa sanan muodossa ”akasia”. Kielitoimisto antaa sen myös osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4355 löytyvässä ohjeessa esimerkkinä kolmitavuisesta erikoislainasanasta, joissa on lyhyt vokaali sanan lopussa olevan kirjainyhdistelmän ”ia” edellä. Tuota voisi siis pitää suosituksena.
Suomen läänit ovat eläneet historian saatossa hyvinkin paljon. Wikipedia-artikkelissa Suomen lääneistä on kartat, joista läänijako näkyy aina 1630-luvulta asti. Pohjois-Karjalana nykyisin tunnettu alue on kuulunut esim. Käkisalmen lääniin, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin, Savon ja Karjalan lääniin ja Kuopion lääniin. Omaksi lääniksensä Pohjois-Karjalan lääni erotettiin vuonna 1960.
Karttoja tutkimalla huomaa, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat historian saatossa kuuluneet sangen usein samaan lääniin. Toisaalta, esim. kun Pohjois-Karjalan seutu kuului 1600-luvulla Käkisalmen lääniin, niin Pohjois-Savon seutu kuuluikin Karjalan lääniin.
Läänit ovat ennen kaikkea olleet hallinnollisia alueita. Oletan, että läänijako on...
Jos kirja on matkalla Helsingin sisällä takaisin omistajakirjastoon eikä siinä ole varauksia, kirjan palautumiseen menee luultavasti muutama päivä. Mikäli kirja on tulossa takaisin Helsinkiin Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, matkassa kestää luultavasti jokunen päivä enemmän kuin Helsingin kirjastosta toiseen palautuvalla kirjalla. Matkan kesto riippuu toki siitäkin, kuinka kauan kirja on jo ehtinyt olla matkalla, kun sen huomaa olevan matkalla-tilassa. Useimmat kirjat lienevät perillä 2–5 päivän kuluessa.
Täysin varmasti kirjojen siirtymiseen liittyvää aikaa ei pysty sanomaan, koska kirjat saattavat toisinaan mennä vääriin kirjastoihin, jolloin aikaa tuhrautuu enemmän. Myös suuret kirjakuormamäärät voivat hidastaa kirjojen liikettä,...
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen teoksessa "Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön" (2007) nimen Jirka kerrotaan olevan rinnakkaismuoto tsekkiläisestä nimestä Jiri. Kumpaakaan nimeä ei löydy suomenkielisestä almanakasta. Eeva Riihosen kirjassa "Mikä lapselle nimeksi?" (1992) Jirkan nimipäiväksi onkin merkitty huhtikuun 24. päivä, jolloin Tsekinmaassa vietetään Jirin nimipäivää.
Pentti Lempiäisen teoksessa "Nimipäivättömien nimipäiväkirja" (1989) Jirkan nimipäiväksi on puolestaan mainittu huhtikuun 23. päivä. Tuolloin vietetään Suomessa Yrjön (alk. Georgios) nimipäivää, josta Jiri- ja Jirka-nimet ovat muunnoksia. Nimipäiväänsä viettävät 23.4. myös Jyrki, Jyri, Jori ja Yrjänä.
Kiti, Kikka ja Kitta ovat kansanomaisia kutsumamuotoja nimestä Kirsti, joka puolestaan on ilmeisesti jo keskiajalla muunnettu Kristiina nimestä. Kristiina taas juontaa juurensa kreikan ja latinan Christiana nimestä, joka tarkoittaa naispuolista Kristuksen kannattajaa.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Tanska ja Ruotsi, johon Suomi kuului vuoteen 1809, olivat 1800-luvun alkuun saakka usein sotatilassa keskenään. Itse asiassa voisi puhua suorastaan perivihollisista. Taistelua käytiin Pohjolan yliherruudesta. Sotatoimialueita olivat Etelä-Ruotsi, jossa Tanska menetti viimeiset alueensa vasta v. 1658, Ruotsin läntinen raja - Norja kuului Tanskalle keskiajalta vuoteen 1814 - ja myös Jyllannin niemimaa ja Tanskan saaret, esim. v. 1643 ruotsalaisten Saksassa 30-vuotisessa sodassa oleva armeija hyökkäsi Tanskaan etelästä käsin. Nämä sodat eivät välittömästi koskettaneet Suomea, vaikka suomalaisia tietysti palveli Ruotsin joukoissa niin upseereina kuin rivimiehinäkin.
Pohjoismaisen valtataistelun sotatoimialueeksi Suomi joutui lähinnä 1500-...
Tässä asiaa faseteista:
- fasetit (facets) eli keskeiset tietoa kuvailevat ominaisuudet eli pääkäsitteet (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite)
- Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'
- Fasettianalyysi
… Fasettianalyysi on menetelmä, jolla saadaan selville tietyn aihepiirin keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineistona voidaan käyttää kaikkia edellä mainittuja lähteitä ja niistä löytyviä sanoja. Fasettianalyysin tavoitteena on systematisoida dokumentaatiokielen rakentamista siten, että kaikki olennaiset käsitteet tulevat huomioitua ja että syntyvät rakenteet ovat johdonmukaisia.
- käsittääkseni fasetti tarkoittaa eri...
Kirjaston kirjoja ei saa korjata itse. Kirjastossa on kirjojen korjaamiseen soveltuvia tarvikkeita sekä kirjankorjaaja. Kannattaa tulla näyttämään kirjaa kirjastoon ja keskustelemaan mahdollisesta korvauksesta.
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi ”Jussa” on yksi nimen ”Johannes” kutsumamuodoista; muita muotoja ovat ”Jusa”, ”Juska” ja ”Jusse”, ja myös ”Jussi” on muunnelma ”Johanneksesta”. Aivan varmuudella on toki mahdotonta tietää, onko nimen antamista motivoinut tarkalleen ottaen ”Johannes” vai ”Jussi”. Toisaalta saamelaisten parissa nimeä ”Jussa” on käytetty muunnelmana etunimestä ”Joosef”. ”Jussa” on Suomessa melko harvinainen nimi, sillä sen on saanut väestörekisterikeskuksen osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan alle 100 suomalaista lasta, ensimmäiset 1900-luvun alkupuolella. Suurin suosio näyttää olleen 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä ja...
Tässä vastaus Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan:kommervenkki (1900–) ’outo asia, metku, kikka’murresana (rinnalla mm. komervenkki, kommerfeltti, kommervehje, kommerverkki), jonka taustalla on sana komme (kompeet) ’juoni, metku, konsti; taikakalu(t)’.
Ensimmäisiä merkintöjä kynsilakan käytöstä on jo muinaisessa Kiinassa ja Egyptissä, mutta Euroopassa se tuli tunnetuksi vasta 1800-luvun lopulla. Kynsilakan käyttö yleistyi vasta 1920-luvulla, ensin Ranskassa ja vuonna 1932 Revlon toi markkinoille useamman värisiä lakkoja.
Terve.fi sivustolla kynsilakan kerrotaan säilyvän vuoden, jonka jälkeen sen koostumuksessa saattaa huomata muutoksia. Wikipedia kertoo kynsilakan koostuvan nitroselluloosasta, joka on liuotettu liuottimeen ja värjätty pigmenteillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935897__Stoselli%20leigh_…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynsilakka
http://tinynaildesign.blogspot.fi/2012/10/kynsien-historiaa-osa-2.html
