Onhan toki muitakin Turkuun sijoittuvia dekkareita. Ainakin osittain Turusta kirjoittavia dekkarikirjailijoita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita ovat ainakin seuraavat:
Maritta Flykt: Martta Jokinen ja vanhusmurhat : dekkaritarina Turusta
Kari Hanhisuanto (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Aarre Haunia: Päällikkökomisario ja kuristaja
Jyrki Heino (1700-luvun lopun Turkua)
Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi
Totti Karpela (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Heimo Lampi: Hylätty miljoona
Max Manner (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Hannes Markkula: Myrkytetty kaupunki
Tapani Maskula (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Mikael X. Messi: Lausteen himokämppä
Juha Numminen: Täydessä ymmärryksessä
Stefan Nyman: Anna online (...
Kullakin paikkakunnalla toimivat apteekit on perinteisesti numeroitu niiden perustamisjärjestyksessä. Jokainen ensimmäinen/ensimäinen/I/1. apteekki on siis aivan kirjaimellisesti ensimmäisenä kotipaikkakunnallaan toimintansa aloittanut apteekki. Myös muilla kuin ensimmäisillä apteekeilla on vastaava järjestysnumero, mutta nämä harvoin ovat yhtä korostetusti esillä kuin "ykköset". Tampereen apteekkipiirissä esimerkiksi Tammelan vuonna 1901 avattu apteekki on "Tampere V Tammela" ja vuodesta 1984 toiminut Hervannan apteekki on "Tampere XV Hervanta".
M-kirjainten lukumäärä sanassa "ensimmäinen" noudattelee apteekin perustamisajankohtana voimassa ollutta oikeakielisyyskäytäntöä. Niinpä osa kaikkein vanhimmista I apteekeista on "ensimäisiä", kun...
Suhteellinen vaalitapa on kirjattu Suomen perustuslakiin ja vaalilakiin (2.10.1998/714).
Suhteellinen vaalitapa otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Vaalitapoja vertaillut toimikunta totesi vähemmistöjen äänen pääsevän siinä paremmin esiin, mikä tukisi yhteiskunnallista vakautta. Vaalitavan uskottiin myös edistävän äänestysaktiivisuutta ja sopivan hyvin Suomen kaksikieilisiin oloihin.
Vaalien paikkajako määräytyy puolueen tai valtsijayhdistyksen vaalipiirissä saaman kokonaisäänimäärän sekä henkilökohtaisten äänimäärien tuottamien vertailulukujen perusteella. Tällöin ääni ei mene hukkaan vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi. Järjestelmää on silti arvosteltu siitä, että vähäväkisissä vaalipiireissä...
Lassi on muunnos Laurista ja vanhaa etunimistöämme. Lauri puolestaan on peräisin Laurentiuksesta, mikä tarkoittaa ”laakerinlehdellä seppelöityä”. Pyhä Laurentius oli roomalainen marttyyri.
Nimistä löytyy lisätietoa Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Eroottinen aineisto, sellainen jota aikaisemmin on nimitetty pornografiaksi, on kirjastojen kannalta ongelmallista. Ensinnäkin yleisillä varoilla ylläpidettynä laitoksena kirjasto on julkisesti vastuussa hankintapolitiikastaan. Runsas eroottinen aineisto herättäisi todennäköisesti vastalauseita. Kaikenlainen kuvallinen esitys nostaisi hyvinkin jyrkkiä kannanottoja naisten halventamisesta yms. Toisaalta pornografiseksi luokiteltavaa aineistoa on kuitenkin jonkin verran olemassa, vaikkakin enimmäkseen kirjoina. Varsinaisia pornoelokuvia ja -lehtiä ei kirjastoihin, Kallioonkaan, hankita.
Kirjastolla on rajallisesti aineistomäärärahaa. Hyvänlaatuiselle paperille painetut pornolehdet ovat suhteettoman kalliita, ja kirjaston täytyy jättää...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Irma” on tosiaan saksalaista alkuperää. Se on johdettu sanoista ”ermin” ja ”irmin” (’mahtava, suuri’). Saksalaisia lähdenimiä lienevät ”Irmingard” ja ”Irminhild”.
Antti Blåfield kirjoittaa Helsingin Sanomien 12.2.2006 D1 sivun artikkelissa "Herra Eurooppa, oletan" mm seuraavasti:
"Suomalaisen itsekeskeisen - joidenkin mielestä kyynisen - linjan voidaan sanoa alkaneen jo vuodesta 1831, kun Suomen kaartin sotilaat marssivat hurraa-huutojen saattelemina Helsingissä laivaan kukistamaan Puolan ensimmäistä kapinaa. Puolalaiset olivat nousseet Venäjää vastaan itsenäistyäkseen imperiumista.
Puolan toinen kapina yhtä sukupolvea myöhemmin oli suomalaisille jo vaikeampi asia. Maa jakautui ensimmäisen kerran poliittisesti: lojaalisuutta Venäjän tsaarille korostanut J.V. Snellman vastaan Puolan kansan oikeuksia korostaneet liberaalit."
Selasimme kirjoja:
Suomen poliittinen historia 1809-1999 / Osmo Jussila...
Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan.
Löytämäsi mitali on kuvanveistäjä Kalervo Kallion (1909-1969) muotoilema Säästöpankkiviikon 1963 mitali. Mitalin toisella puolella on presidentti Kyösti Kallion profiilikuva ja toisella puolella oleva kuva on Säästöpankin tuonaikainen liikemerkki S-kirjaimineen. Liikemerkissä oleva vuosiluku 1822 tarkoittaa ensimmäisen suomalaisen säästöpankin, Turun säästöpankin perustamisvuotta. Säästöpankkiviikon mitaleita ilmestyi vuosittain vuodesta 1959 vuoteen 1967, presidenttisarjan mitalit ovat vuosilta 1961-1967. Kaikista säästöpankkimitaleista on luettelo, kuvat ja lyöntimäärät osoitteessa: http://www.netikka.net/jmi/sp_mitalit/sp_mitali.html
Kuvanveistäjä Kalervo Kallio oli presidentti Kyösti Kallion poika. Hänestä saat lisätietoja esim....
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulta www.kotus.fi löytyy tietoa Helsingin nimistöstä. (http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki). Nimestä Merihaka kerrotaan, että tämän täytemaalle rakennetun asuinalueen nimi on luotu liittyen nimeen Hakaniemi. Hakaniemen nimi taas on ollut alun perin vain niemen nimi, myöhemmin se on muuttunut tarkoittamaan aluetta.
Internetin vapaan tietosanakirja Wikipedian artkkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihaka) kertoo, että Merihaka-nimen alkuperästä on olemassa kaksi käsitystä; toisen mukaan alueen nimi tulee nimestä Hakaniemi, toisen mukaan taas alue on nimetty rakennusyhtiö Hakan mukaan.
Anna-Leena Härkösestä kertovissa lehtiartikkeleissa mainitaan kaksi aviomiestä.
1)Kimmo Porkka
Aalto, Marja: Juhannusmorsian Anna-Leena Härkönen: Nyt on yhteisen kodin aika. Anna 1989 n:o 26-27 s. 24-26.
Hämäläinen, Anna-Liisa: Anna-Leena Härkönen ja kiusallinen rehellisyys. Kodin kuvalehti 1990 n:o 23-24
s. 52-55.
2) Olli Turunen
Koskela, Hannu: Anna-leena Härkönen palasi äitinä estradille. Apu 1999 n:o 50 s. 70-71
Artikkelit löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aluetietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html asiasanalla "Härkönen, Anna-Leena"
Nimi Räihä on ollut vanha nimi Karjalassa ja Savossa. 1500-luvulta tiedetään mm. kylännimet Räihänvaara ja Räihälä (Reicheleby). Henkilönnimestäkin on mainintoja jo 1500-luvulta esim. muodossa Reijen, Reihe ja 1600-luvulla Karjalassa Räihä, Räihänen.
Räihä-sana merkitsee riehakasta, mikä saattaa olla nimen taustalla. Myös jokin ortodoksinen ristimänimen muunnos (esim. Räihä Jenneijeff, 1600-luku, Sortavala) saattaa olla tämän sukunimen taustalla.
Lähde Mikkonen, Seija - Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan mukaan surra-sana on vanhaa perua, sana esiintyy mm. Agricolan kielessä. Sillä on suomen murteissa ja lähisukukielissä (mm. virossa) sellaisia merkityksiä kuin kuolla, puutua, turtua, kangistua (jäsen).
Myös Nykysuomen etymologisen sankirjan mukaan surra-sanan alkuperäinen merkitys on kuolla. Merkitys 'olla surullinen, murehtia' taas on uudempaa kehitystä ja sekaantunut germaanisperäiseen surku-sanaan.
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan automaatioasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 2004 € ja kokonaisansion keskiarvo 2781 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten automaatiosentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2531 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot automaatioasentajan palkkauksesta:
"Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka...
Suomaseman kylän nimeä on kummasteltu täällä aikaisemminkin. Kielitieteilijöiden tulkintaan nimen alkuperästä ja merkityksestä voi tutustua täällä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/erisnimiin-liityva-kysymys-kangasalan-pitajassa
On myös esitetty, että Suomaseman nimi saattaa olla tyrväntöläistä alkuperää. Kylä kuului keskiajalla laajempaan Tyrvännönmaahan eli Raudanmaahan, joka ulottui Suomasemasta Kangasalan Sarsankoskeen. Entisessä Tyrvännön pitäjässä esiintyy useita Suomaseman tapaan rakentuvia nimiä: Jalaisema, Ahtasema, Lehtisemä.
Kansan suustakin on kirvonnut selityksiä Suomaseman nimelle. Erään sellaisen mukaan "markkinoille mentäessä suomastiin hevosta, kun ajettiin kylän kohdalla lujaa".
Paikallinen asukas Jouko Melkas on...
Ikävä kyllä Kindlessä ei ole mahdollista lukea kirjaston e-kirjojen käyttämiä drm-suojattuja pdf- tai epub-tiedostomuotoisia kirjoja. Drm-suojaus vaatii Adobe Digital Editions -ohjelman.
Kindleä varten tiedostot pitäisi muuttaa Kindlen tukemiksi mobi-tiedostoiksi, mutta drm-suojauksen vuoksi sitä ei kirjaston kirjoille voi tehdä.
Albumiini on maksan tuottama proteiini, jota esiintyy mm. veriplasmassa ja maidossa. Lääkkeiden sisältämä albumiini on tavallisimmin peräisin ihmisen veriplasmasta. Plasmaa kerätään varta vasten luovuttajilta plasmafereesiksi kutsutussa verenluovutuksessa, jossa luovuttaja saa punasolunsa takaisin, mutta sitä voidaan myös erottaa normaalin verenluovutuksen yhteydessä kerätystä veriaineksesta.
Lähteet:
Lääketieteen termit
Jack Goldstein, Biotechnology of blood
"Johdantaan joutuminen" ei ole vakiintunut ilmaus, mutta runoilija A. W. Forsman (myöhemmin Koskimies) tätä kuitenkin käytti sittemmin virtenä 462 tunnetuksi tulleessa runotekstissään. Alun perin 'Soi kiitokseksi Luojan' -nimellä tunnettu laulu on peräisin Helsingin yliopiston vuoden 1897 promootiokantaatista, johon musiikin sävelsi Jean Sibelius. Kantaatin osana Koskimiehen teksti oli kaksisäkeistöinen, ja johdantaan joudutaan sen jälkimmäisessä säkeistössä, virsitutkija Tauno Väinölän "oudolta kuulostavaksi säepariksi" nimittämässä tekstikohdassa: "Hän onneen meidät ohjaa, / Jos joutuu johdantaan." Kieltämättä oudolta kuulostavalla ilmauksellaan "johdantaan joutumisesta" Koskimies lienee halunnut luoda mielikuvan vaikeaan...
Suomessa ei ennen 1950-luvun alkua tilastoitu äänilevyjen myyntiä, joten virallista tilastoa ei vuoden 1949 hiteistä ole. Suomi soi -sarjan osasta nro 4 (s. 83) löytyy kuitenkin neljä suosittua kappaletta kyseiseltä vuodelta. Metro-tyttöjen esittämän Ethän minua unhoita -kappaleen lisäksi ovat suosittuja olleet Henry Theelin Kuun virran sillalla, Marja-Leena ja käännösiskelmä Manana (Is soon enough for me), joka on Peggy Leen menestyskappale vuodelta 1947.
Samasta Suomi soi-teoksesta löytyvät suosituimmat suomalaiset iskelmät vuodesta 1951 vuoteen 2000.
Kirjasto ei tosiaankaan voi ottaa vastaan dvd-levyjä asiakkailta(tai yleensä muitakaan kuvatallenteita). Tämä johtuu siitä, että kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut. Myyjä myös huolehtii tekijänoikeusmaksuista. Kirjasto maksaa tämän vuoksi hankkimistaan dvd-levyistä huomattavasti korkeamman hinnan kuin yksityishenkilö, joka ostaa dvd-levyn yksityiseen käyttöön.
Kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila on Kirjastot.fi-palelun keskusteluissa vastannut samantyyppiseen kysymykseen näin:
" Kysymys: "Jos asiakas haluaa lahjottaa kirjastolle videokasetin tai dvd:n, mikä on menettelytapa?"
HP: Jos tallenteella on suojattu elokuvateos, se voidaan sinänsä ottaa vastaan...
