Arviot vanhojen rahojen hinnoista ovat arvioita niiden keräilyarvosta, eivät niiden osto- tai myyntihintoja. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa suuresti niiden kuntoluokka. Vanhat rahat jaetaan eri kuntoluokkiin pääasiassa kuluneisuuden mukaan. Kuntoluokat löytyvät mm. Suomen numismaatikkoliiton (http://www.numismaatikko.fi/) sivuilta tai Suomen rahat arviohintoineen (viimeisin painos 2008) -kirjasta.
Kirjan mukaan vuoden 1865 5-pennisen arviohinta on kunnon mukaan 5-750 euroa, vuoden 1870 10-700 euroa, vuoden 1888 3-300 euroa, vuoden 1908 0-120 euroa, vuoden 1912 1-200 euroa ja vuoden 1915 0-15 euroa. Vuoden 1891 10-pennisen arviohinnaksi kirja antaa 2-600 euroa ja vuoden 1914 10-penninen arviohinta vaihtelee 50 sentistä 50 euroon.
Nimi Karla juontaa juurensa Saksasta ja on Karlin sisarnimi. Se on myös lyhentymä nimestä Karoliina. Nimen rinnakkainen kirjoitusasu on Carla, jolloin kantanimeksi ajatellaan Carl.
Nimi Karl (Carolus) taas on yläsaksalainen vapaata talonpoikaa, talonpoikaismiestä tarkoittava nimi (charal). Sen lyhentymä on Karl (mies, kosija).
Karoliina, Karolina taas liittyy nimeen Carolus ja on sen sisarnimen Carolan laajentuma.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että Suomen Kaikko-alkuiset nimet on nimitutkimuksissa yhdistetty germaaniseen henkilönnimeen Gaike, Gaiko. Vanhimmat viittaukset nimeen löytyvät 1400-1500-lukujen lähteistä Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta (esim. v. 1481 Tyrväällä henkilönnimiviittaus anti kaykoy , Uudellakirkolla 1550 hans kaiko ja Viipurissa v. 1556 Matz Kaijckone[n]). Savoon nimi Kaikkonen on levinnyt 1500-luvun puoliväliin mennessä ja siellä nimi onkin ollut jo 1800-luvulla kolmanneksi yleisempien nimien ryhmässä (50-200 nimenkantajaa). Pohjoisempaan Suomeen nimi kulkeutui 1600-luvulla. Sukunimi Kaikko on säilynyt Lappeella ja Säkkijärvellä.
Nimistöneuvontaa on saatavilla myös Kotimaisten...
Sukunimi Pesonen liittyy Petrus-nimeen, jonka puhuttelumuodot (esimerkiksi Pesa, Pessa, Pessi ja Pesu) kiinnittyivät aikoinaan sukunimiin (esimerkiksi pessa Swttin). Varsinaista Pesonen-nimeä tiedetään käytettäneen 1500-luvun puolivälin tienoista lähtien.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. 1988. Helsingissä: Otava.
Petrus-nimen alkuperä liittyy kreikan kielen kalliota tarkoittavaan sanaan.
Lähde: Vilkuna, K. 2005. Etunimet. Helsingissä: Otava.
Lenni on Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto.
Leonard, Leonhard (muinaissaks. rohkea leijona) on katolisessa kirkossa yhdeksän pyhimyksen ja autuutetun nimi. Suojelupyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet vangit ja useat maataloudesta elantonsa saaneet ammattiryhmät. Vankien suojelijana hänen tunnuksiaan ovat kirkkotaiteessa kahleet ja kaularauta. Yhteys maatalouden harjoittajiin näkyy siinä, että vankien ohella Leonardin seuraan on sijoitettu nautakarjaa tai hevonen. Suomen almanakassa Leonard oli vuosina 1705-1907. Tavallisin nimipäivä on ollut 28.9., jona päivänä nimi on ruotsalaisessa almanakassa edelleen.
Jonne-nimen lähtökohtana ovat Johannes ja sen lyhentymät John ja Jon. Jonni on Jonnen rinnakkaismuoto. Suomen...
Kannattaa tulla kirjastoon kirjastokortin ja henkilötodistuksen kanssa ja pyytää uusi tunnusluku. Me kirjastossakaan emme saa selville nykyistä tunnuslukuasi, mutta voimme poistaa vanhan ja antaa uuden tilalle.
Naisten koulutuksen alueella edelläkävijänä pidetään Sveitsiä: Zürichin yliopistossa naisilla oli mahdollisuus yliopisto-opintoihin vuodesta 1864 lähtien. Sveitsin lisäksi Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa naiset pääsivät yliopistoon 1860- ja 1870-luvuilla. Suomessa seurattiin Euroopan esimerkkiä ja vuonna 1871 lääketieteellinen tiedekunta myönsi naisille ”oikeuden käyttää hyväkseen tiedekunnan opetusta”. Rosina Heikel oli ensimmäinen nainen, joka tämän oikeuden turvin valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1873 ja viisi vuotta myöhemmin lisensiaatiksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa toinen pioneerinainen, Emma Irene Åström, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan filosofia ja yleinen historia. (...
Hei!
Nimen kantasana on muinaissaksan sana adal, joka tarkoittaa 'jalo'.
Esimerkiksi saksalaiset nimet Adelheid ja Adeltraud pohjautuvat tähän muinaissaksan sanaan. Tanskalainen muoto nimestä on Edla tai Edle.
Nimet Edla ja Edle tulivat Tanskasta myöhään myös Ruotsiin ja Suomeen.Meillä nimi poistettiin almanakasta vanhentuneena vuonna 1929.
Eela on kansanomainen muoto nimistä Edla ja Eedla.
(lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1999)
Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva).
Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan.
Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin.
Eira...
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Laura-nimen taustalla on nimi Laurentia (lat. Laurentumissa asuva; laakeripuun lehdillä koristeltu tai seppelöity). Katolisessa kirkossa Laura-nimi liitetään espanjalaiseen nunnaan Cordobasta. Perimätiedon mukaan hän kuoli marttyyrina noin v. 864, muistopäivä 19.10. Italialainen runoilija Petrarca (k. 1374) omisti sonetteja rakastetulleen Lauralle, mistä juontaa Laura-nimen suosio etunimenä.
Nimi Riikka (tai Riika) on lyhentymä Fredrikasta ja muista riika-loppuisista nimistä (Henriika, Eriika, Ulriika). Fredrik-nimen sisarnimi Fredrika pääsi alunperin almanakkaan kuningas Kustaa IV Adolfin Fredrika-puolison (k. 1826) kunniaksi. Miehen nimi Fredrikin taustalla on muinaissaksan 'fridu', suoja, suojelija, rauha sekä 'rich', valta-alue,...
Ilkka Remeksen kirjoista ei ole toistaiseksi tehty elokuvia.
Ilkka Remes on käsikirjoittanut yhdessä Antti Jokisen kanssa 50 minuuttisen elokuvan Bioterror. Ohjaus Antti Jokinen vuonna 1999. Bioterror on kerran esitetty televisiossa mutta sitä ei ole saatavilla videolla tai DVD:llä. Televisiossa on esitetty vuosina 2002 ja 2005 Remeksen sanomalehdissä ilmestyneen jatkokertomuksen neliosainen filmatisointi Paholaisen tytär (käsikirjoitus Harri Virtanen).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi. Tietokanta on ilmainen.
Kirjojen lukemisen lisäksi kannattaa tutkia Remeksen kotisivuja
http://www.ilkkaremes.com/
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932.
Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kappaleen sanat alkavat näin:
"Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..."
Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin:
"Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
Kyseinen runo löytyy Sirkka Turkan kokoelmista "Vaikka on kesä" (Tammi 1983) ja hänen kootuista runoistaan "Runot 1973-2004" (Tammi 2005) Varsinaista nimeä runolla ei ole.
Känni-sanaa on käytetty merkityksessä 'humalatila' vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien ja kirjakieleemme se on tullut vasta 1900-luvulla, joten on hyvin mahdollista, että sukunimellä Känninen ei varsinaisesti ole tekemistä humalan kanssa. Känni humalan synonyyminä on todennäköisesti lainaa ruotsin sanasta känning, joka alun perin merkitsee tuntoa, tunnetta tai tuntemusta, mutta jolla on myös merkitys 'lievä humala, hutikka'.
Kännille löytyy kielestämme myös humalaa vanhempi merkitys - sekin, tosin, tavallaan (väki)juomiin liittyvä: Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan mukaan känni on 'yksi- tai kaksikorvainen puutuoppi'. Sille läheistä sukua oleva kännikkä taas on 'pullomainen savi- tai kiviastia'. Tämän kännin...
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
Sanna Koskisen ja Outi Paloposken teoksessa "Sata kirjaa, tuhat suomennosta: kaunokirjallisuuden uudelleenkääntäminen" käsitellään myös tämän Agatha Christien kirjan suomennoksia (s. 220-221).Kirja siis suomennettiin vuonna 1940 nimellä "Eikä yksikään pelastunut". Samaan nimeen palattiin vuoden 2004 suomennoksessa. Vuonna 1968 käännöksestä otettiin tarkistettu painos, ja nimekseen se sai "Kymmenen pientä neekeripoikaa".
Nimenvaihdokset perustuvat osittain alkutekstin muutoksille. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1939 Britanniassa nimellä "Ten Little Niggers". Yhdysvalloissa kirja ilmestyi 1940 nimellä "And Then There Were None". Ensimmäinen suomennos perustuu tähän nimeen. Nimivalinnan syyt eivät ole tiedossa. Yhdysvalloissa...
Kannattaa vilkaista Suomen äänitearkiston sivuja osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Siellä voi tehdä hakuja eri kategorioista suomalaisen musiikin hakemistosta. Kattava luettelointi on tällä hetkellä (tammikuu 2001) edennyt vuoteen 1979, mutta esim.Irwinin kohdalla näyttää löytyvän kaikki jo Rentun ruusuun saakka. Äänitearkiston mukaan Vexi (Veikko Olavi) Salmi on merkitty säveltäjäksi vain kuuteen Irwinin kappaleeseen. Irwinin eli Antti Hammarbergin kappaleita arkistosta löytyy 293 kappaletta ja säveltäjähaulla Irwin on merkitty 159:n kappaleen säveltäjäksi itse. (Voi olla, että Vexi Salmi on osittain osallistunut useammankin Irwinin kappaleen säveltämiseen, mutta ei ilmeisesti niin merkittävässä määrin, että olisi tahtonut...
Kyseessä on C. Callet'n sävellys "Le matin sur la riviere", jonka esittää Eve Brenner. Se löytyy CD-levyltä, jonka nimi on Aamu joella. Tällä hetkellä levy näyttää löytyvän Viikin ja Itäkeskuksen kirjastoista. Kappale löytyy myös samannimiseltä C-kasetilta. Ajantasaiset saatavuustiedot voitte tarkastaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/).
