Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (...
Ruotsinkielisen kalenterimme mukaan Saga viettää nimipäiviään 17.10. http://almanakka.helsinki.fi/2006/oktober.html
Näin on ollut vasta vuodesta 2005 - aikaisemmin Sagan nimipäivä oli samana päivänä kuin kaimansa Sadun eli 18.10
Seppo Paasolaisen Osaava yhdistys -teoksessa todetaan, että yhdistyksen kokous ei ole avoin tilaisuus, vaan suljettu kokous, jossa läsnäolo-oikeus on vain yhdistyksen jäsenillä ja heidän edustajillaan. Kokous voi myöntää läsnäolo-oikeuden esim. oman järjestön asiamiehelle tai muulle edustajalle.
Lisäksi Yhdistystoiminnan käsikirjasta (Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja. WSOY 2007) löytyy seuraava tieto:
Kokoukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: yleisiin ja yksityisiin kokouksiin. Kokoontumislain mukaan yleinen kokous on mielenosoitus tai muu kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestetty tilaisuus, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Olennaista on siis, että yleisen kokouksen...
Huutajan nimi ei käy ilmi kohtauksesta:
"Koskela ohitti ampuvia miehiä, jotka hermostuneina syytivät tulta vaunuihin, mikä tietenkin oli turhaa. Joku kuoli panssarivaunun kranaatista, ja lähistöltä kuului hätääntynyt huuto:
- Ne jyrää meitin. Pojaat! Ne jyrää meitin ...
- Paikoillanne! Ei ne mitään jyrää. Siellä on miinoitus.
Koskela huusi niin kovaa kuin jaksoi --"
Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli 31.12.2022 yli 100-vuotiaita 1102 henkeä. Näistä naisia 949 ja miehiä 153.
Tarkemmin jaoteltuna:
100 v. miehiä 74 ja naisia 449
101 v. miehiä 30 ja naisia 230
102 v. miehiä 16 ja naisia 131
103 v. miehiä 13 ja naisia 68
104 v. miehiä 11 ja naisia 37
105 v. miehiä 5 ja naisia 19
106 v. miehiä 2 ja naisia 8
107 v. miehiä 1 ja naisia 3
108 v. miehiä 1 ja naisia 2
109 v. naisia 1
110 v naisia 1
linkki: Väestö ja yhteiskunta | Tilastokeskus
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
Fred Vargasin Adamsberg-sarjaan kuuluvat teokset on alkukielellä julkaistu tässä järjestyksessä:
Sinisten ympyröiden mies, 2007 (L´Homme aux cercles bleus, 1992)
Kuriton mies nurin, 2006 (L´homme à l'envers, 1999)
Painu tiehesi ja pysy poissa, 2005 (Pars vite et reviens tard, 2001)
Ikimetsän sydän, 2008 (Dans les bois éternels, 2006)
Jalattomat, elottomat, 2010 (Un lieu incertain, 2008)
Normandialainen tapaus, 2013 (L'armée furieuse, 2011)
Hyisiä aikoja, 2016 (Temps glaciaires, 2015)
Kalmankuoriaiset, 2018 (Quand sort la Recluse, 2017)
Kaikki teokset on suomentanut Marja Luoma.
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=VargasFred#Teokset
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toimittanut Ulla Mononen, 2019)
Fraasien, sanontojen ja idiomien alkuperää on useimmiten hyvin hankala selvittää. Tässäkään tapauksessa en onnistunut löytämään mistään käytettävissäni olevista lähteistä tietoa siitä, onko tämä vertaus peräisin jostakin tunnetusta lähteestä.
Sen sisältö sen sijaan on helposti ymmärrettävissä. Perinteisten daalioiden (Dahlia) vanha kansanomainen nimitys on joriini, ja daalioiden juurakot ovat muhkuraisia ja eri suuntiin sojottavia. Kuvia juurakoista näkyy esim. täällä: http://www.asuntomessut.fi/blog/sarin-puutarhat/daalian-talvisailytys
Todennäköisesti joku vain on keksinyt osuvan vertauksen kuvaillakseen mielestään ei kovin kauniita varpaita.
Maamailin pituus on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Alunperin se juontuu roomalaisesta mailista (mille passus), joka oli n. 1480 metriä. Vuonna 1592 kuningatar Elisabet I määräsi mailin pituudeksi 8 furlongia eli 1 609 metriä. Nykyisen brittiläisen yksikköjärjestelmän mukaan maili on 1609,344 metriä.
Merimaili on merellä ja ilmailussa käytettävä pituusmitta, joka on yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla. Kansainvälinen merimaili eli meripeninkulma on täsmälleen 1852 metriä. Meripeninkulma määriteltiin alun perin leveysasteen kuudeskymmenesosaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin. Koska maantieteellinen leveyspiiri (...
BBC:n tuottamasta Maailma liekeissä (World on Fire) -sarjasta on ilmestynyt toistaiseksi vain yksi kausi. BBC:n sivuilla kuitenkin vahvistetaan, että toinen kausi on tulossa, mutta sen julkaisupäivämäärää Iso-Britanniassa ei ole vielä päätetty/julkistettu. Mikäli uutiset toisen kauden ilmestymisestä kiinnostavat, voi BBC:n sivuilla jättää sähköpostiosoitteensa heidän uutiskirjettään varten.
Lähteet:
YLEn artikkeli sarjasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/06/maailma-liekeissa-vaikuttava-brittisarja-ihmiskohtaloista-maailmansodan
TV-sarjan BBC-sivu: https://www.bbc.co.uk/programmes/m0008zvf
Toisen kauden julkaisupäivämäärä: https://www.bbc.co.uk/contact/questions/programme-information/world-on-fire-...
Emelie Schepp (s. 1979), ruotsalainen dekkarikirjailija, on julkaissut viisi teosta.
Ruotsinkieliset teokset julkaisuvuoden mukaan:
2013 - Märkta för livet
2015 - Vita spår. Jana Berzelius
2016 - Prio ett: kriminalroman
2017 - Pappas pojke
2019 - Broder Jakob
Tähän mennessä teoksista neljä on julkaistu suomeksi seuraavasti
2017 Ikuisesti merkitty
2017 Valkoiset jäljet, uusi painos 2018
2018 Hidas kuolema, uusi painos 2019
2019 Kadonnut poika
Lähteet
https://finna.fi
https://sv.wikipedia.org/wiki/Emelie_Schepp
Turku-nimi on tullut muinaisvenäläisestä toria eli kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta turgu. Turku-niminen paikkakunta on siis tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena muun muassa Venäjällä sijainneista toreista, "turguista". Sanonta "Suomen Turku" vakiintui jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, jolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus.
Lähde:
Päivä pulkassa, pyy pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Olla kuurussa tarkoittaa kyyryssä, kumarassa olemista. Monissa suomen murteissa verbi kuurua, kuuruta tarkoittaa kumarassa tai sokkona piiloleikissä olemista. Kuurupiilossa ollaan siis kumarassa, näkymättömissä piilossa. (lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 1: A-K, 1992)
Antti on vanha suomalainen muunnos Andreaksesta. Andreas on kristillisperäinen nimi ja on tullut meille Ruotsin kautta, jossa se on esiintynyt 1000-luvun riimukirjoituksissa. Andreas on Uudessa testamentissa Jeesuksen apostoli ja Pietarin veli. Varhaisimmat kristilliset nimet olivatkin yleensä apostolien nimiä, kaikkiaan läntinen kristikunta tuntee n. 40 Andreas -nimistä pyhimystä tai autuutettua. Suomalaisista lähteistä apostoli Andreaan muistopäivä löytyy vuodelta 1326. Suomalaisena nimenä Antti löytyy almanakasta vuodesta 1862 lähtien. Kreikaksi nimi tarkoittaa ”miehekästä” ja ”rohkeaa”.
Tapio – nimi juontaa juurensa suomalaiseen mytologiaan ja kansanrunouteen. Nimeä voidaan siis kutsua omaperäiseksi, eli nimeä ei ole ”tuotu” tai...
Selma Lagerlöf tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907). Vuoden 1989 suomalainen käännös samaisesta kirjasta on nimeltään Nils Holgerssonin ihmeellinen matka.
Romaaneista tunnetuin on Jerusalem (1901-1902), mutta myös esikoisromaani Gösta Berlingin taru (1891) on kuuluisa.
Toki Selma Lagerlöfin muutkin teokset ovat erinomaisia, mutta nämä lienevät ne tunnetuimmat teokset.
Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
1. Alla on kahden ilmaisen sanakirjan linkit. Niiden kautta voi hakea mm. norjan kielen sanoja:
http://www.sanakirja.org/
http://ilmainensanakirja.fi/
Netitse pääsee myös harjoittelemaan norjan kielen alkeita:
http://www.sofn.com/norwegian_culture/languagelessons_index.jsp
2. Ainakin yksi tällainen sanakirja on myytävänä: Suomi-norja-suomi: taskusanakirja / laatineet Turid Farbregd, Aili Kämäräinen. Hinta on n. 19 euroa. Kirjaa saa myös kirjastoista.
3.Tässä muutama norjan kielen oppikirja:
- Norwegian / Margaretha Danbolt Simons (2003)
- Brillefint! : norjan kielen alkeiskirja / Hadle Oftedal Andersen, Anne Riikola (2000)
- Akkurat - sa nordmannen : kompendium i norsk / Hans Kristiansen, Einar Lundeby (1998)
- Norjan kielikurssi :...
Oula on saamenkielinen muunnos Olavista, pidentymä on muoto Oulas. Olav, Olavi sekä latinalainen Olavus ovat muunnoksia muinaisskandinaavisesta nimestä Anleifr, Olafr, Oleifr (anu, ano, esi-isä + laib, jälkeenjäänyt, siis = esi-isiensä vesa, jälkeläinen). Olavi eri muodoissaan on ollut Pohjoismaissa keskiajalta lähtien tavallinen nimi Norjan marttyyrikuninkaan ja suojeluspyhimyksen Olavi Pyhän (k. 1030) ansiosta. Pyhän Olavin muistopäivä on ollut keskiajalta lähtien hänen kuolinpäivänsä 29.7.
Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1705 lähtien eri asuissa: Olaus, Olavus, Olavos, Olof, Olawi ja 1908 lähtien Olavi. Ruotsinkielisessä almanakassamme ovat nykyisin muodot Ola, Olav, Ole, Olle, Olof. Saamenkielisen almanakan mainitsemat...
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Kuudennusmiehet (ruots. sexmän) toimivat Ruotsi-Suomessa 1400-1860 pitäjäkokouksen valitsemina luottamusmiehinä. "Tehtävänä oli valvoa kirkon ja pappilan kuntoa sekä osallistua kirkkoraadin jäseninä järjestyksen ylläpitoon seurakunnassa; seurakunnan johdossa heillä oli pappien rinnalla johtava asema." (Uusi tietosanakirja, 1966)
