Lyhyesti Tunturipyörän historiaa löytyy Turun kaupungin historia -sarjan osasta 1918-1970:ensimmäinen nide (kirjoittanut Veikko Laakso). Kotimaisten artikkelin viitetietokannasta Artosta löytyy 5 viitettä: Perttu, Paavo: Robotin myötä työ inhimillistynyt - Tuottavuus 1989: 3; Kuva, Heikki: Virkamiehen valinta - Tekniikan maailma 1984; Kuva, Heikki: Tunturi terästää otettaan - Finn sport 1983: 8; Tunturipyörä oy ketterä 60-vuotias - Finn sport 1989: 9; Repo, Elias: Tunturipyörän uusi toimitusjohtaja Pekka Pystynen - Kauppalehti-optio 1966: 7. Yrityksellä näyttää olevan oma lehti Tunturipyörä 1991-.
Googlen avulla hakien löytyi tieto, että Turun maakuntamuseo on saanut tehtaan aineistoa kokoelmiinsa ja siinä yhteydessä dokumentoinut tehtaan...
Mainitsemasi tuntomerkit sopivat teokseen
"Haavoittunut sydämeni" : Lilli Jahnin elämä 1900-1944 / Martin Doerry. Plataani 2003. - Doerryn Haavoittunut sydämeni on eräs vaikuttavimmista natsiaikojen päiväkirjoista.
Hyvin lähelle tulee myös Victor Klempererin kirja Haluan todistaa : päiväkirjat 1933-1945. WSOY 2001. Kirjoittaja oli Dresdenissä kirjallisuuden professori, joka menetti ensin opetustyönsä, sitten käännöstyönsä, julkaisulupansa, kotinsa jne. Hän oli juutalaisesta perheestä, muttei tunnustanut uskontoa, ei edes
tuntenut juutalaisia tapoja. Hänen vaimonsa oli saksalainen, jonka vuoksi hän säästyi keskitysleiriltä aina vuoteen 1945 saakka. Lopulta sai kutsun ilmoittautua, mutta Dresdenin pommitukset koituivat hänen "...
Kirjastoauton aikataulussa lukee, että kirjastoautot eivät kierrä aattopäivinä (eivät myöskään jouluaaton aattona, juhannusaaton aattona, kiirastorstaina, pyhäpäiviä edeltävinä päivinä). Eli perjantai 2.11. oli Pyhäinpäivän aatto, joten tämän takia emme kiertäneet ko. perjantaina. Eräpäivät siirtyvät viikolla eteenpäin, jos joku päivä jää pyhien takia väliin.
Kumpaakaan mainittua Paul Temple -kuunnelmaa ei ole kirjastoista saatavilla, sillä Yle Tallennemyynti ei ole aikanaan julkaissut niistä CD-versiota. Tallenteet on julkaistu ainoastaan seuraavista kuunnelmista:
Paul Temple ja tapaus Conrad
Paul Temple ja Valentinen tapaus
Paul Temple ja Spencerin juttu
Sylvi ja kysymyksessä mainittu kohtaus, jossa Tiina lukee ääneen satua kyttyräselkäisestä tytöstä, sisältyy kirjaan Tiina aloittaa oppikoulun: "Lapsijoukko kuunteli hisahtamattoman hiljaa, miten hän luki sadun pienestä köyhästä tytöstä, jolla oli kyttyrä selässään. Tämä oli hyvin onneton ja sai kärsiä hyvin paljon, ja kaikki pilkkasivat hänen rumaa kyttyräänsä. Kerran eräs poika heitti siihen suuren kiven, ja silloin kyttyrä aukeni, ja siitä tulivat esille hopeanhohtoiset, ihanat siivet, jollaisia kukaan ei ollut koskaan nähnyt. Pieni tyttö muuttui itsekin kauniiksi ja lensi siivillään kauas, kauas pois, ikuisen kesän maahan." (s. 119-120)
Aihelma kyttyrään kätkeytyvistä siivistä löytyy useastakin sadusta, mutta useimmissa löytämistäni...
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sävellyksestä tehty sovitus on muunnelma. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin niin muuntamattomana kuin muunneltuna. 4 § täsmentää vielä, että muunnelmaa koskevat alkuperäisen teoksen rajoitukset, jollei muunnelmasta synny omaa itsenäistä teosta, joka ei ole enää sidoksissa alkuperäiseen teokseen. Näin tuskin on sovituksen kohdalla, joten sovituksen julkaisemiseen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.
Tekijäoikeuslakiin...
Tätä ei ole tehty kaikkien hedelmäyksilöiden kohdalla, sillä lisääntyminen tapahtuu siemenestä.
Oheinen Kuluttaja-lehden artikkeli osaa vieläpä kertoa, että "Jos siemeniä ei ole ollenkaan tai on hyvin vähän, hedelmä on jalostettu ja luultavasti myös sen maku ja aromit kärsineet."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kasvien_lis%C3%A4%C3%A4ntyminen
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/kuluttaja-yllattava-totuus-i… sitrushedelmista-siemenia-ei-todellakaan-kannata-valtella/5708868#gs.ep6a36
Asiaa on tiedusteltu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
"Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta."
Teosluettelo löytyy täältä.
Kotimaisen nykykirjallisuuden tietokantaan Sanojen aikaan on listattu jokaisen Liksomin teoksen kohdalle keskeiset arvostelut ja muut lähteet. Arvosteluita ei ole kuitenkaan mahdollista lukea Sanojen ajan kautta. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset Sanojan ajasta: http://www.sanojenaika.fi/
Viitetietoja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista löytyy myös mm. Arto- ja Aleksi-tietokannoista, jotka ovat käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Sanomalehtien arvosteluita löytyy jonkin verran verkosta, mutta niiden lukeminen on usein maksullista. Monet kirjastot ovat ostaneet asiakkailleen mahdollisuuden selailla näitä arkistoja. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut oikeudet mm. Helsingin Sanomien arkistoon. Todennäköisesti joudut...
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
Varmaan voisit lukea muutaman kirjan kirjoittamisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim.Cameron: Tyhjän paperin nautinto : tie luovaan kirjoittamiseen, 2005, Ekholm: Jutun juuri : kirjoittajan opas, 2004, Goldberg: Luihin ja ytimiin, kirja kirjoittajalle,2004, Tuuri: kuinka kirjoitan romaanin, 2004, Enwald, Elämä tarinaksi, 2003. Lisää voit kysyä kirjastosta.
Opastusta kirjoittamiseen löytyy myös netistä, esim. linkkihakemistosta Makupalat http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#oppaat
Hei!
Teos on julkaistu vasta toissa päivänä 24.4, joten se ei ole ehtinyt vielä kirjastoihin. Kirjaa varmasti hankitaan ainakin osaan kirjastoja, mutta siihen menee aikaa muutama viikko. Kannattaa tiedustella kirjaa uudelleen tai katsoa Helmetistä toukokuun puolenvälin tienoilla.
Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969).
Punaisen viivan 8. luvussa Topi selvittää äänioikeutta Riikalle seuraavasti: "Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa äänensä käyttää, jos uuteen vuoteen mennessä on kerinnyt täyttää neljäkolmatta vuotta." Kolmeneljättä täyttävä Riika ei suinkaan ollut liian vanha äänestämään; hän vain ymmärtää "parakhraahvin" väärin ja luulee niin.
Listaa kuntien yhteiseen e-kirjastoon liittyvistä kunnista/kirjastoista ei ole vielä julkaistu, mutta Kansalliskirjaston tiedotteissa on puhuttu, että alussa mukana olisi noin 85% kunnista.
E-kirjaston käyttö edellyttää, että oma kotikunta on solminut sopimuksen e-kirjastoon liittymisestä. Sopimus on kuntakohtainen, joten mikäli oma kotikunta ei sopimusta tee, ei palvelua voi myöskään käyttää, vaikka kirjastokimpan muut kirjastot olisivatkin mukana. Asiakkaat saavat e-kirjaston käyttöönsä vahvan tunnistautumisen kautta, joten pelkkä kirjastokortin olemassaolo jonkin mukana olevan kunnan kirjastoon ei riitä.
Lisätietoa ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy E-kirjaston verkkosivuilta.
Tietoammatit määritellään hieman eri tavoin eikä yksiselitteistä listausta ole olemassa. Acatiimi-lehdessä 3/01 http://www.acatiimi.fi/3_01/3_01l.htm Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari jakaa informaatio- ja tietoammatit kahteen ryhmään : 1) ammatit, joissa keskitytään tiedon tarjontaan hyödyntämällä tiedonhaun, arvioinnin, yhdistelyn ja tuottamisen erityisosaamista, ja 2) ammatit, joissa keskitytään tiedon käytön ja hyödyntämisen maksimointiin kehittämällä johtamistaitoja sekä suuntautumalla sisällöllisesti uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. - Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutusohjelmassa vuodelta -97 http://oyt.oulu.fi/tietoammatit/ luetellaan tietoammatteina seuraavat:...
Teatteri oli nimeltään REA osoitteessa Mikonkatu 9. Se toimi vuosina 1936-1976.
Tämä tieto ja paljon muutakin kiinnostavaa historiaa vanhoista helsinkiläisistä elokuvateattereista löytyy kirjasta nimeltä : Asuuko neiti Töölössä ?
