Internetistä löytyvässä Kirjankorjaajan oppaassa selvitetään miksi tavallinen teippi ei sovellu: "Teippi tummuu jonkin ajan kuluttua ja aiheuttaa kellastumista paperiin. Vanhetessaan teippi kuivuu ja irtoaa. Aikaa myöden myös teipin muovikalvo voi liukua pois liiman päältä, jolloin sivut takertuvat toisiinsa. Liimapinta kerää myös likaa ja pölyä."
Paperiteippiä voisi käyttää. Ne ovat kehitetty repeytymiä ja pieniä paikkauksia varten. Sivulla mainitaan esimerkkeinä teipeistä Filmoplast P ja Scotch kirjateippi.
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/ > Materiaalit
Kirjansitoja Helsingin kaupunginkirjastosta mainitsi myös japaninpaperin, jolla onnistuu suurempienkin repeytymien korjaaminen. Japaninpaperi ja paperiteippi...
Murteissa sanalla 'kari' on monia merkityksiä, kuten 'pieni saari', 'kivikkoinen koski', 'kivikko- tai hiekkamatalikko', 'sora tai hiekka maassa' jne. Kaikkia näitä merkityksiä mahtuu paikannimiin, joista sukunimi Kari ja monet samantapaiset (Karikoski, Karila ym.) ovat kehittyneet. Osa Kari-sukunimistä voi johtua myös ortodoksisesta ristimänimestä Kari, joka on puolestaan johdos Makarioksesta.
Sukunimi Kari on ollut nimenmuuttajien suosiossa. Ensimmäisten suomalaismielisten sukunimensä vaihtajien joukossa oli ylioppilas Nikolai Christerson, joka otti sukunimekseen Karin vuonna 1876. Hänen esimerkkiään noudatti 1906 puolensataa nimenmuuttajaa Etelä-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 1992).
Kymmenen maata, joista Suomeen muutetaan eniten, on listattu vuoden 2010 maahanmuuttotutilaston mukaan. Maan perässä on vuoden aikana muuttaneineiden henkilöiden lukumäärä.
Viro 4043
Ruotsi 2875
Venäjä 2353
Britannia 923
Somalia 899
Irak 824
Yhdysvallat 818
Thaimaa 786
Saksa 755
Kiina 660
Esimerkiksi Sisäsiainministeriön julkaisun Maahanmuuttajien
työllistyminen ja kannustinloukut ttp://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B836E/$f… mukaan yleisin Suomeen suuntautuvan maahanmuuton syy on ollut ja on edelleen perhesiteet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntymään päin.
Maanmittauslaitos on selvittänyt asiaa Suomen ympäristökeskukselta. Suomessa on Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin. Vähintään 500 neliömetrin kokoisia järviä on noin 168 000, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomi-57-000-168-000-jar…
Suomen ympäristökeskuksella on hanke Vesivarojen perustietovarannon muodostamiseksi, siihen voi tutustua täällä https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja…
Suomen Luonnonsuojeluliiton Vesistöoppaan mukaan yli viiden aarin järviä Suomessa on 188 000. Opas on vuodelta 2018, https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/vesisto_opas_netti_2018.pdf, ja siinä todennäköisesti tukeudutaan vanhempaan tiedonlähteeseen.
Wikipedian...
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa ja neuvotaan käyttämään muotoa: Hyvää joulua (ja onnellista uutta vuotta!), mutta
paljonhan esimerkiksi joulukorteissa näkee käytettävän isoa alkukirjainta; ei se varmaan aivan väärin ole.
Tässä nosto Kielitoimiston ohjepankista, https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Makupalat.fi oikeinkirjoitus ja oikeakielisyys, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63806&…
Tammelta kerrottiin, että Derek Landyn seuraava eli viides Keplo Leutokalmasta kertova kirja on ”Skulduggery Pleasant 5. Mortal coil”, joka ilmestyy suomeksi keväällä 2012. Siihen asti siis pitää vielä odottaa.
Sotalapsia tutkineen Heikki Salmisen mukaan ainoa paikka Suomessa, josta löytyy mahdollisimman tarkat tiedot sotalapsista on Kansallisarkisto. Seuraavassa Kansallisarkiston yhteystiedot: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/
Myös Ruotsin vastaavaan arkistoon voi ottaa yhteyttä: http://www.ra.se/ra/
Heikki Salmisen käsittelevä lisensiaattityö ”Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: lastensiirto-organisaatiot, kuljetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939-1957” on saatavilla esim. kaukolainaksi Turun yliopiston kirjastosta.
Kuri-sana on johdos, joka yhden selityksen mukaan tulee sanasta kuru(kapeikko tai sola tms). Sillä on tarkoitettu suomen kielen murteissa myös esimerkiksi pitkää syvännettä, kapeaa aittojen välistä kujaa, puron uomaa tai kahden vuorenrinteen välistä solaa.
Toisen selityksen mukaan sana olisi johdos skandinaavisperäisestä lainasanasta kura*, jonka alkuperäinen merkitys on puoli tai suunta. Tämän sanan alkumuoto olisi muinaisruotsalainen skura, joka tarkoittaa lovea tai uurretta ja jonka oletetaan vaikuttaneen myös kuru-sanan merkitykseen.
*kura on tarkoittanut vanhassa kirjakielessä vasenta eli ns. "huonompaa" puolta
lähteet:
Nykysyomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS ja Kotimaisten...
Vadelmavene on ruotsalainen makeinen, jonka valimistamisen on aloittanut ruotsalainen makeisvalmistaja Aroma jo vuonna 1928. Se on veneen muotoinen vadelmanmakuinen makeinen, jota nykyään saa mm. Malacon Pim Pim -pusseissa ja irtomakeisena Suomessa ja Ruotsissa. Miika Nousiaisen kirjassa Vadelmavenepakolainen vadelmaveneisiin jopa tiivistyy päähenkilön kokemus Ruotsin-ristelystä.
Tiuhti ja Viuhti (Tofslan och Vifslan) muodostavat niin erottamattoman kaksikon, ettei heitä käsitellä erikseen sellaisella tavalla, joka olisi pakottanut Tove Janssonin alkuperäisissä ruotsinkielisissä muumikirjoissa viittaamaan jompaankumpaan sukupuolta ilmaisevalla han- tai hon-pronominilla - en ainakaan sellaista kohtaa onnistunut löytämään. Jos kuitenkin otetaan huomioon se, mitä Boel Westin kirjoittaa Jansson-elämäkerrassaan Tove Jansson : sanat, kuvat, elämä, voitaneen Tiuhti ja Viuhti tulkita tytöiksi: tosielämän Tofslan ja Vifslan - joihin Taikurin hatussa esiintyvien hahmojen nimetkin perustuvat - olivat Tove Jansson itse (Tofslan) ja Vivica Bandler (Vifslan). Siellä täällä tosin näkee tulkintoja, joiden mukaan toinen olisi poika...
Slobo on vanha Helsingin slangin venäläistä tarkoittava sana. Sana on venäläisperäinen laina. Se on yleensä merkitykseltään kielteinen ja halventava. Nämä tiedot slangi.net-sivustolta ja Kielitoimiston sanakirjasta:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/H217.html
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - Stadin slangin suursanakirja (2000) mainitaan sen muiksi merkityksiksi myös nämä: venäjän kieli (1900-1930-l.), neuvostovenäläinen, neuvostoliittolainen (1930-1980-l.), sotilas yleensä (1910-1930-l.), venäläinen sotilas ja venäläinen sotilasslangi).
Värit ovat aivojen tuottama aistimus, tulkinta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä. Fysikaalisesti eri värien taustalla on fotonien energiamäärä. Vaikka ihmisaivot kokevat täysin valkoisen ja mustan väreinä siinä missä ihmissilmälle näkyvät spektrin osat, fysikaalisesti valkoinen on kaikkien mahdollisten värien yhdistelmä ja musta taas on aivojen tulkinta tilanteesta, jossa pinta ei heijasta valoa ollenkaan tai hyvin vähän. Tässä mielessä musta on värin puuttumista, vaikka esimerkiksi maalien maailmassa mustaa saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään.
Musta ja valkoinen eivät ole spektrin värejä, joten siinä mielessä ne ovat fysikaalisesti hiukan eri asia kuin ihmisaivojen näkemät varsinaiset värit violetista punaiseen....
Milenan alkuperästä on eri tulkintoja. Milena on johdosnimi slaavilaiselle Mila-nimelle, joka tarkoittaa herttaista tai suloista. Muita johdoksia ovat mm. Miila, Milina, Milana ja Milja. Englannissa puolestaan Milena on sisarnimi Milesille (alkuaan pojannimi Milo). Lähteet: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (1999), Riihonen, Eeva, Mikä lapselle nimeksi (1992) ja Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007).
Kysymyksesi herätti keskustelua kirjastomme lastenosaston työntekijöiden keskuudessa, ja leikillisesti joku tokaisikin, etteivät Goosebumpsit ole soveliaita minkään ikäisille lukijoille. No, emmehän me aivan näin tiukkapipoja ole. Kirjojen sankarit ovat siinä 12-vuotiaita, joten ehkä paras kohderyhmä on kahdentoista molemmin puolin, mutta nuorempienkin tiedetään lukevan Goosebumpseja. Olennaisempaa on ehkä tietää jotain lahjan saajan persoonallisuudesta, nauttiiko hän kauhusta ja jännityksestä vai pitääkö enemmän toisenlaisista aiheista.
Epäilyksiä sarja on herättänyt mm. ahdistavien aiheittensa takia, ja siksi, että aina tarina ei pääty onnellisesti eikä paha saa palkkaansa. Kirjat ovat kuitenkin kirjastoissa todella ahkerasti lainattuja...
Pallaskaloja on parikin erilaista.
Ruijanpallas eli se "komeampi kappela" ruokablogin mukaan sekä sinipallas, jota yleensä saa savustettuna.
http://epatrendikasruokablogi.blogspot.com/2015/11/ruijanpallas-on-vahan-komeampi-kampela.html
Kalorilaskurin mukaan tuore ruijanpallas sisältää 13,84 grammaa rasvaa / 100 g. https://calories24.com/fi/food/kalorit/kala:ruijanpallas:gr%C3%B6nlanti:raaka/f4822
Savustetun sinipallaksen rasvapitoisuus on Finellin mukaan 14,7 grammaa / 100g. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/807
Lohessa rasvaa on 13,5 g. http://syohyvaa.fi/ruokakaloja-on-kokonainen-kirjo/
Pallas ja lohi ovat siis melkolailla yhtä rasvaisia kaloja.
Terveyskirjasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos...
Espanjan suurin järvi on Zamoran maakunnassa sijaitseva Sanabria (El lago de Sanabria). Sen pinta-ala on 3 187 500 neliömetriä ja keskisyvyys 35 metriä.
http://www.limnetica.com/Limnetica/Limne08/L08u049_The_Sanabria_lake.pdf
http://www.spain.info/en/reportajes/el_lago_de_sanabria_el_embrujo_de_l…
