Suomen laissa ei ole kumpaakaan termiä, vaan lakiteksti puhuu vastaavasta toimittajasta. Niissä lehdissä, joilla on nimettä päätoimittaja, hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Suurimmissa lehdissä voi olla useampia päätoimittajia, joista yhtä kutsutaan vastaavaksi päätoimittajaksi. Näissä tapauksissa hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Monen päätoimittajan toimituksilla on muilla päätoimittajilla yleensä tehtäväkenttää kuvaava nimi kuten "artikkelipäätoimittaja" tai "uutispäätoimittaja". Myös varapäätoimittajia on olemassa. Vastaava toimittaja on se henkilö, joka on juridisesti vastuussa lehden julkaisemasta aineistosta ja informaatiosta.
Heikki Poroila
Suomenkielisen Wikipedian artikkelin mukaan maailman pisin koskaan elänyt ja mitattu mies oli vuonna 1940 kuollut Robert Wadlow. Hän oli 272 cm:n pituinen. Maailman pisin tunnettu ja mitattu nainen oli vuonna 1982 kuollut Zeng Jinlian. Hänen pituutensa oli 248,3 cm.
Heikki Poroila
Runon käännöksiä löytyy SKS:n sivustosta https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/kaannokset.html
Seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera.
https://www.parkkinen.org/acerbi.html
Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin.
Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi...
Suomen suurimpia kirkkoja ovat
Kerimäen kirkko: istumapaikkoja noin 3300.
http://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko
Lappväärtin kirkkoon mahtuu 3000 henkeä.
http://lappfjard.byar.fi/document.asp?id=iz5cf009f9v
Johanneksen kirkko: paikkaluku 2600.
http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/johanneksenkirkko
Nämä tiedot löysin seurakuntien kotisivuja selailemalla. Listaa suurimmista kirkoista en www-sivuilta löytänyt. Asiaa voinee tiedustella kirkon tilastoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.sakasti.fi > Yhteystiedot > Kirkon keskushallinto > Hallinto-osasto > Seurakuntien hallinto ja talous (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3F147E)
Kirkolla on myös tilastotietokanta,...
Kävin läpi Sarah Maasin kirjoja suomessa julkaisevan kustantaja Gummeruksen vuoden 2022 uutuusluettelot, ja valitettavasti näyttäisi siltä, että tänä vuonna julkaistaan suomennoksena vain Throne of Glass -sarjan viimeinen osa Tuhkan valtiatar. Sen jälkeen suunnitelluista suomennoksista Gummeruksen sivuilla ei ole vielä tietoa.
Tähän asti Throne of Glass- ja Valtakunta-sarjoja on julkaistu suomeksi molempia yksi vuodessa, joten lienee todennäköistä, että ensi vuonna julkaistaan taas Valtakunta-sarjan suomennoksia vuoden tauon jälkeen. Mutta tämä on tässä vaiheessa vain arvailua.
Lähteet:
Gummeruksen uutuusluettelo kesä-syksy 2022: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Matvei Blanterin säveltämän Kehtolaulun (Kolybelnaja) nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista:
Lasten oma toivelaulukirja (F-Kustannus, 2007)
Suuri toivelaulukirja : Lastenlauluja (Warner/Chappell Music Finland, 2000)
Suuri lastenlaulukirja 2 (F-Kustannus, 2002 ja 1986)
Lasten kultainen laulukirja 2 (Fazer Musiikki, 1993)
Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1974)
Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa).
Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
Muinaissuomalaista omaperäistä henkilönimistöä rikastuttivat monet johdokset, esim. Hyvä-kannasta oli käytössä ainakin kuusi eri johdosta mm. Hyvänen ja Hyvätti. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyväri, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikiristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa. Kuitenkin Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa ja Savossa. 1890 Hyvärinen oli yleisimpiä savolaisia nimiä (1000-1500 edustajaa), Hyvönen oli hieman harvinaisempi 500-1000).
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava. Keuruu, 1988.
On olemassa monia ns. helppolukuisia nuortenkirjoja, joissa on hiukan tavallista suurempi tekstitys ja jonkin verran myös kuvitusta mukana.
Kirjastossa voi pyytää virkailijalta selattavaksi luetteloita helppolukuisista kirjoista, joista näkee kattavasti tarjontaa: Esim. Härkönen: Lasten ja nuorten helppolukuiset kirjat. Helmet-verkkokirjastossa ( www.helmet.fi ) voi myös selata helppolukuisia kirjoja: Valitaan hakusanat-haku ja hakuruudun alapuolelta kohta "tarkenna hakua". Sen jälkeen valitaan kielivalkosta suomi ja kirjoitetaan hakuruutuun: helppolukuiset lastenkirjallisuus.
Suosittuja helppolukuisia ovat mm. Timo Parvelan Ella-kirjat ja Sinikka Nopolan Risto Räppääjä -kirjat.
Kilpikonnat, krokotiilit, liskot ja käärmeet kuuluvat sammakkoeläimiin. Ne ovat kaikki selkärankaisia eli niillä on ruumiissaan tukiranka. Kilpikonnan kuori on muodostunut selkärangasta, kylkiluista ja luulevyistä, jotka ovat kasvaneet yhteen. Ks. esim. Holland, Simon, Matelijat. Helsinki : Kirjalito, 2005. Wilke, Hartmut, Kilpikonnat : oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen. [Helsinki] : Tammi, 1999 (Tampere : Tammer-paino).
Kullakin paikkakunnalla toimivat apteekit on perinteisesti numeroitu niiden perustamisjärjestyksessä. Jokainen ensimmäinen/ensimäinen/I/1. apteekki on siis aivan kirjaimellisesti ensimmäisenä kotipaikkakunnallaan toimintansa aloittanut apteekki. Myös muilla kuin ensimmäisillä apteekeilla on vastaava järjestysnumero, mutta nämä harvoin ovat yhtä korostetusti esillä kuin "ykköset". Tampereen apteekkipiirissä esimerkiksi Tammelan vuonna 1901 avattu apteekki on "Tampere V Tammela" ja vuodesta 1984 toiminut Hervannan apteekki on "Tampere XV Hervanta".
M-kirjainten lukumäärä sanassa "ensimmäinen" noudattelee apteekin perustamisajankohtana voimassa ollutta oikeakielisyyskäytäntöä. Niinpä osa kaikkein vanhimmista I apteekeista on "ensimäisiä", kun...
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki). Mikrofilmatuista sanomalehdistä voi tehdä Kansalliskirjastossa paperikopioita. Lisätietoja sanomalehtikokoelmasta löytyy Kansalliskirjaston
sivuilta http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh….
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjastosta,
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/aineistot/leh….
Mikäli tahdot antaa koko lehden vaikkapa lahjaksi, Aamulehden asiakaspalvelu neuvoi etsimään lehteä esimerkiksi antikvariaateista tai käytetyn tavaran liikkeistä.
Kirjassa Kulttuurin muuttuvat kasvot (SKS 1999) on Tom Selänniemen artikkeli "Moderni turisti ja klassinen rituaaliteoria". Viitaten Victor Turneriin liminaalisuutta selvitellään näin:
"Liminaalisuuden käsite viittaa välimaillla olemiseen. Itse sana tulee latinan sanasta "limen", joka tarkoittaa kynnystä. Jos olet kahden huoneen, vaikkapa makuuhuoneen ja eteisen kynnyksellä astumassa makuuhuoneeseen, et ole enää eteisessä, mutta et myöskään makuuhuoneessa, vaan välimailla, kynnyksellä. Kuvitteellisesti voidaan ajatella,että eteisen säännöt eivät enää päde, mutta makuuhuoneenkaan säännöt eivät ole vielä voimassa, joten hetken ajan ikään kuin kaikki on mahdollista ja sallittua. Liminaalitilaa onkin usein verrattu kuolemaan, kohdussa...
Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
Käypä hoito sivustolla kerrotaan itsemurhaa yrittäneen hoidosta näin:
Kun syntyy epäily itsemurhayrityksestä esimerkiksi myrkytyksen tai tapaturman yhteydessä, ensihoidon tulee pääsääntöisesti kuljettaa potilaat itse, ja hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä.
Lääkäri arvioi itsemurhaa yrittäneen potilaan somaattisen ja psykiatrisen ensihoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Somaattisen hoidon järjestäminen riippuu vaiheesta, jossa yritys on keskeytetty. Itsemurhayritys toteutuu usein päihtyneenä.
Psykiatrinen arvio tehdään heti terveydentilan salliessa psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Nuorten arviointi kuuluu erikoissairaanhoitoon.
Arvioinnissa selvitetään erityisesti, onko aiempia...
Lapinpuvun eli saamenpuvun kaavoja löytyy Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsityöt, Anne Kirsten Eiran kirjasta Duodjegaldu (saamenkielinen teksti), myös Ella Sarren diasarjasta ja oheisvihkosta Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne. Nämä kaikki löytyvät Lapin maakuntakirjastosta ja niitä voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Laulu on nimeltään "Harmaat silmät", ja sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut L. Suolakivi (eli Helena Eeva). Laulu alkaa: "Milloin mulla aikaa on mietteisiin, niin ne vievät muistoihin armaisiin." Toinen säkeistö alkaa: "Tummiin silmiin tuhannet tuijottaa, sinisistä laajalti laulellaan. Silmät harmaat muilta unhoon jää, siksi kertaan pienoisen laulun tään".
Tämän valssin ovat levyttäneet esim. Henry Theel ja Erkki Junkkarinen. Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 18.
Kyseessä voisi hyvinkin olla laulu nimeltä Kaunis pesijätär (Les lavandières du Portugal). Se kertosäkeessä sanotaan: ”Siis klap ja klap, kun pyykkiä riittää vaan, niin klap ja klap, muun kyllä mä kuntoon saan.” Suomenkieliset sanat ovat Saukin käsialaa, ja sen sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Se on levytetty myös moneen kertaan.
