Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan automaatioasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 2004 € ja kokonaisansion keskiarvo 2781 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten automaatiosentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2531 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot automaatioasentajan palkkauksesta:
"Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka...
Suhteellinen vaalitapa on kirjattu Suomen perustuslakiin ja vaalilakiin (2.10.1998/714).
Suhteellinen vaalitapa otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Vaalitapoja vertaillut toimikunta totesi vähemmistöjen äänen pääsevän siinä paremmin esiin, mikä tukisi yhteiskunnallista vakautta. Vaalitavan uskottiin myös edistävän äänestysaktiivisuutta ja sopivan hyvin Suomen kaksikieilisiin oloihin.
Vaalien paikkajako määräytyy puolueen tai valtsijayhdistyksen vaalipiirissä saaman kokonaisäänimäärän sekä henkilökohtaisten äänimäärien tuottamien vertailulukujen perusteella. Tällöin ääni ei mene hukkaan vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi. Järjestelmää on silti arvosteltu siitä, että vähäväkisissä vaalipiireissä...
Jos kirjassasi on hometta, se on tukala vihollinen. Hometta on hyvin vaikea poistaa, ja rihmastoja ja itiöitä voi jäädä kirjaan joka tapauksessa. Tummia laikkuja kirjasta ei varmaankaan saa enää pois ilman ammatilaiskäsittelyä.
Voisit kuitenkin kokeilla arvokkaaseen kirjaasi ruokasoodaa. Paul Andrea neuvoo kirjassaan "Ruokasoodan ihmeet" seuraavaa: "Pudotitko kirjan kylpyammeeseen? Käytä ruokasoodaa kirjan kuivaamiseen ja homeen estoon. Ripottele sivujen väliin ja anna kirjan kuivua. ... Kun kirja on täysin kuiva, voit tomuttaa sen uudelleen ruokasoodalla ja päästä näin eroon homeesta, jota ehkä on kehittynyt kirjan sivuille. Jätä kuivumaan aurinkoiselle paikalle."
Ehkä kannattaisi kokeilla ruokasoodalla tomuttamista ja tuulettamista tai...
Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Vivianin nimipäivä on 2.5. Karlaa/Carlaa ei kalenterista löydy, nimi on kuitenkin Karl-nimen naispuolinen vastine ja Karlin päivä on 28.1. Sitä seikkaa, että samalla päivällä olisi miehen ja naisen nimi, ei kannata säikähtää sillä 28.1. on suomenruotsalaisessa kalenterissa myös Carola (joka on samaa alkuperää).
LÄHDE: Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. - 2005.
Hei! Ohessa verkkoartikkeli Kielikellosta:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2379
"Juurikin" on muotisana, jonka käyttö on tainnut levitä juuri internetin kautta. Perusmuodon "juuri" käyttäminen on varmaan suositeltavinta.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Miinan lähtönimenä on Vilhelmiina. Vilhelmiina taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm puolestaan tarkoittaa lujatahtoista kypäräniekkaa / kypäränkantajaa.
Sanna ja Sanni ovat kutsumamuotoja Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Äänioikeutettu voi tosiaan halutessaan ennakkoäänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Oikeusministeriön julkaisemassa vuoden 2023 eduskuntavaaleja koskevassa ohjeistuksessa kerrotaan tarkemmin järjestelyistä ennakkoäänestyspaikassa:
Äänestämään tulleen henkilöllisyys on todettava ennen kuin hänelle annetaan äänestyslippu.
Eduskuntavaaleissa äänestäjä voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmään otettua ehdokasta. Äänestäjän oma vaalipiiri on se, joka on merkitty hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin ja hänelle lähetettyyn äänioikeusilmoitukseen (ilmoituskorttiin)
Äänestyskoppiin sijoitetaan sen vaalipiirin, jonka alueella ennakkoäänestyspaikka sijaitsee, ehdokaslistojen yhdistelmä. Ennakkoäänestyspaikassa...
Seuraava teksti löytyi internetistä Google-haulla: ”Täten julistetaan kaikille eläimille; metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille, joulurauha." "Ja älköön kukaan olko tai tulko raskauttavien asianhaarain vallitessa eläinten joulurauhan rikkojaksi. Jumalan rauhaa teille kaikille." Kyseinen teksti löytyy osoitteesta http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=621041, sanomalehti Kalevassa julkaistusta jutusta. Jutussa kerrotaan, että useissa kaupungeissa eläinväki järjestää ennen joulua joulurauhan julistuksen sekä metsän- että lemmikkieläimille. Yhteydestä ei käy ilmi onko kyseinen teksti joulurauhan julistus eläimille kokonaisuudessaan vai vain osa siitä. Enempää aiheesta...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Irma” on tosiaan saksalaista alkuperää. Se on johdettu sanoista ”ermin” ja ”irmin” (’mahtava, suuri’). Saksalaisia lähdenimiä lienevät ”Irmingard” ja ”Irminhild”.
Elsa Montellista (myös: Montell-Saanio) on yksi kokonainen teos: Arktinen horisontti : jokivarren värjäri Elsa Montell ja hänen taiteensa = Arctic horizon : dyer from the river Elsa Montell and her art / Pirkko Tenkama ja Sisko Ylimartimo. 1998.
Lisäksi hänestä on kirjoitettu sanomalehtiartikkeleita ja artikkeleita mm. Lapin maakuntamuseon museolehdessä Raito 2/1998: Elsa Montell - taiteilija yhtä maiseman kanssa / Kimmo Kaakinen.
Viime syksynä ilmestyneessä suurteoksessa Lapin taide (toim. Kai Linnilä ja Sari Savikko) on myös Elsa Montellista (Amanita 2011).
Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan.
Sonja, Sonia, on venäläinen hellittelymuoto Sofiasta. Se on käytössä yleisesti mm. Saksassa, Pohjoismaissa ja englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sonjan Sofiaan. Sofia (kreikaksi: viisaus) oli kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimi ehkä 100 - 200-luvuilta. Tunnetuin heistä oli Sofia-niminen leski, jolla oli kolme julmasti surmattua tytärtä Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus). Mutta viisaus on monissa uskonnoissa myös jumaluuden ruumiillistuma, ja esim. Konstantinopolin Hagia Sofia on omistettu jumalalliselle viisaudelle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705 - 1928 ja...
Anna-Leena Härkösestä kertovissa lehtiartikkeleissa mainitaan kaksi aviomiestä.
1)Kimmo Porkka
Aalto, Marja: Juhannusmorsian Anna-Leena Härkönen: Nyt on yhteisen kodin aika. Anna 1989 n:o 26-27 s. 24-26.
Hämäläinen, Anna-Liisa: Anna-Leena Härkönen ja kiusallinen rehellisyys. Kodin kuvalehti 1990 n:o 23-24
s. 52-55.
2) Olli Turunen
Koskela, Hannu: Anna-leena Härkönen palasi äitinä estradille. Apu 1999 n:o 50 s. 70-71
Artikkelit löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aluetietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html asiasanalla "Härkönen, Anna-Leena"
Kappale nimeltä Tiellä Emmauksen, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Jaakko Löytty, sisältyy CD-levyyn Wähäväkisten juhlaveisuu (1999). Sanat ovat CD:n tekstiliitteessä. Wähäväkisten juhlaveisuu –levyä kuvaillaan luettelointitiedoissa ”teemajumalanpalvelukseksi tai messukokonaisuudeksi”. Onkohan kyse tästä kappaleesta? Levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastoista :
http://luettelo.helmet.fi/record=b1382826~S9*fin
Kyseessä voisi olla myös Ylösnousemusballadi, jonka sanoissa on kohta ” … Emmauksen taloissa riemu on suuri, kuolleista noussut Jeesus on juuri…”. Laulun on säveltänyt Heikki Laitinen ja sanoittanut Mikko Heikka. Laulu tunnetaan myös nimellä Aurinko painautuu meren syliin. Löytyy nuottijulkaisusta Nuoren seurakunnan veisuja...
Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan mukaan surra-sana on vanhaa perua, sana esiintyy mm. Agricolan kielessä. Sillä on suomen murteissa ja lähisukukielissä (mm. virossa) sellaisia merkityksiä kuin kuolla, puutua, turtua, kangistua (jäsen).
Myös Nykysuomen etymologisen sankirjan mukaan surra-sanan alkuperäinen merkitys on kuolla. Merkitys 'olla surullinen, murehtia' taas on uudempaa kehitystä ja sekaantunut germaanisperäiseen surku-sanaan.
Aale Tynni kirjoittaa Eddan jumalrunot -teoksen johdannossa mm. näin:
"Eddan maailmanselitys on poimittavissa lähinnä kolmesta runosta. Ne ovat Näkijättären ennustus, Vafthrudnirin runo ja Grimnirin runo."
"Alussa oli vain tyhjyys, valtava kita Ginnungagap. Sana merkitsee hollantilaisen tutkijan Jan de Vriesin mukaan 'maagisten voimien täyttämää alkutilaa'. Siellä syntyi Ymir-jättiläinen, maailman ensimmäinen elollinen olento."
"Ymiriä ruokki Audhumla-lehmä, kuurasta syntynyt. Kun tämä lehmä nuoleskeli kuuran peittämiä kiviä, tuli kivistä esiin Buri-niminen miespuolinen olento. Burin poika Borr nai jättiläisneidon, ja heidän lapsiaan olivat veljekset Odinn, Vili ja Ve. Näistä tulivat ensimmäiset jumalat, aasat."
Johdannossa kerrotaan, että...
Sissi-elokuvia on dvd:nä lainattavissa Ratamo-kirjastoissa Riihimäen kirjastossa dvd-paketti, joka sisältää 2 Sissi-elokuvaa Sissi ja Sissi, kohtalon vuodet. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Ratamo-tietokannasta www.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot. Kolmas Sissi-elokuva: Sissi - nuori keisarinna löytyy mm. Tampereen alueen kirjastoista ja se on mahdollista pyytää kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Suuremmista tavarataloista esim. Anttilasta kannattaa myös kysellä, jos haluaisit hankkia filmit omaksi. Verkkokauppojen osoitteita löytyy www.makupalat.fi - Vapaa-aika - Verkkokaupat linkkien alta useita.
Heikki Klemetin kirjassa Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta (WSOY 1950) on seikkaperäinen artikkeli nimestä Birling. Kirja löytyy Rikhardinkadun ja Käpylän kirjastoista sekä Pasilan varastosta. Kirjassa kerrotaan, että Birling on ainakin Kurikassa, Vähässäkyrössä ja Lapualla esiintyvä sukunimi ”sekä lukeneessa että pikkuporvarisäädyssä”. Sana johtuu mahdollisesti karhua merkitsevästä sanasta Bero (Pero). –ling-pääte on germaanisissa kielissä yleinen. Perimätiedon mukaan suku lienee tullut Suomeen Tanskasta 1500-luvulla.
Nimeä ei löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet.
Nimeä on kysytty aiemminkin, vuonna 2007 (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4fbd50c6-329… )....
Ymmärtänen, että tarkoitat tilannetta, jossa ruoka tarjoillaan noutopöydästä, josta vieraat voivat itse hakea tarjottavia nautittavakseen. Tai, että ruoka on katettu pöytään, jonka ääressä ruokaillaan - eli puhutaan tilanteesta, jossa ei ole tarjoilijoita tarjoilemassa ruokaa juhlavieraille.
Ruokatieto-sivusto sanoo, että tarjoilu aloitetaan aina pöydän arvokkaimmasta henkilöstä, joka voi olla juhlapäivän sankari, pöydän vanhin henkilö tai kotiin kutsuttu vieras.
Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat -kirja (WSOY 2005; s. 264) sanoo samaa: Isäntä tai emäntä voi johdattaa juhlan kunniavieraan tai iäkkäämmät jäsenet pöydän ääreen, ja kehottaa muita sitten seuraamaan perässä.
Esittelemässäsi tapauksessa (lakkiaiset l. ylioppilasjuhlat)...
"Johdantaan joutuminen" ei ole vakiintunut ilmaus, mutta runoilija A. W. Forsman (myöhemmin Koskimies) tätä kuitenkin käytti sittemmin virtenä 462 tunnetuksi tulleessa runotekstissään. Alun perin 'Soi kiitokseksi Luojan' -nimellä tunnettu laulu on peräisin Helsingin yliopiston vuoden 1897 promootiokantaatista, johon musiikin sävelsi Jean Sibelius. Kantaatin osana Koskimiehen teksti oli kaksisäkeistöinen, ja johdantaan joudutaan sen jälkimmäisessä säkeistössä, virsitutkija Tauno Väinölän "oudolta kuulostavaksi säepariksi" nimittämässä tekstikohdassa: "Hän onneen meidät ohjaa, / Jos joutuu johdantaan." Kieltämättä oudolta kuulostavalla ilmauksellaan "johdantaan joutumisesta" Koskimies lienee halunnut luoda mielikuvan vaikeaan...
