Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik.
Kyseessä voisi olla norjalaisen Marit Kaldholin kirja Hyvästi Henrik. Se on suomennettu 1986. Kirjaa saa Espoossa Omenan ja Nöykkiön kirjastoista. Lisäksi sitä löytyy joistakin Helsingin ja Vantaan kirjastoista.
Morten on tanskalainen ja saamelainen muoto nimestä Martin, joka puolestaan on muunnelma Martinuksesta. Martinus tarkoittaa sodanjumala Marsille kuuluvaa. Katolisessa kirkossa on yli 20 Martinus-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde: Pentti Lempiöinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule.
PIKI-verkkokirjastostamme voi hakea pilakuvia sisältäviä teoksia seuraavalla tavalla :
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löydätte aineistotietokantamme, jonka vasemman reunan yläkulmasta löytyy kohta haku.
Haun pudotosvalikoista kannattaa valita hakukriteeriksi
kohta Asiasana - ja kirjoittaa hakusanaksi ensimmäiselle riville pilakuvat. Tulosjoukkoa voi supistaa kirjoittamalla toiselle riville vastaavasti esimerkiksi sanan politiikka.
Suomalaisista aiheestanne piirtäneitä pilapiirtäjiä mainittakoon esimerkiksi Terho, Kari (Suomalainen), Kai Heinonen, Tapio Soivio ja Esko Laine.
Yksittäisten tekijöiden kohdalla hakuriville Tekijä tulee kirjoittaa pelkästää Terho tai jos tekijällä on myös sukunimi, se muodossa sukunimi, etunimi....
Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi....
Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosastolla voi tehdä tämän. Kannattaa varata aika numerosta 09 8392 3583. Kirjaston osoite on Lummetie 4, 01300 Vantaa. Musiikki- ja mediaosasto on talon ensimmäisessa kerroksessa, ja sieltä saa tarvittavan opastuksen. Tervetuloa!
Tässä joitakin kuvaukseesi sopivia kirjoja:
Sanna Eeva: Maamorsian
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
James Hamilton-Paterson: Mausteena Fernet Branca
Kaarina Davis: Toisinnäkijän päiväkirja
Eija Wager: Tupaantuliaiset
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Lisätietoja kirjoista löytyy Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/
Omien etsintöjenne varalta saatan tiedoksi, että esim. Aili Nenolan kirjassa Parantolaelämää; tuberkuloosipotilaat muistelevat ei mainita Porvoossa ollutta parantolaa.
Ainoa löydetty viite, jossa tiedetään tuosta Porvoon parantolasta on Severi Savosen kirjanen Taistelu tuberkuloosia vastaan Suomessa. Lähikirjastossa voi jättää kaukolainapyynnön, jos haluatte teoksen luettavaksenne. Vastauksen lopussa on tuon kirjasen tarkemmat tiedot.
Mainitun kirjasen sivulla 46, Suomen tuberkuloosinhoitolaitokset vuonna 1946, keuhkotautiparantolat -nimisessä taulukossa on mainittu Porvoon parantola. Sen sijaintipaikka oli Porvoo, omistaja Porvoon kaupunki. Se oli avattu vuonna 1914. Sairaansijoja v. 1946 oli 50 kpl. Porvooseen oli ennen vuotta 1917...
Valitettavasti Helmet kirjastoissa ei ole enää faksipalveluja.
Kenties voisit kokeilla faksin lähettämistä puhelimellasi? esim. Google tarjoaa Fax.plus palvelua Android puhelimille. 10 ensimmäistä sivua ovat ilmaisia. https://play.google.com/store/apps/details?id=plus.fax.android&hl=fi&gl=US&pli=1
WebSetNet sivusto on listannut 9 parasta netti faksi palvelua. https://websetnet.net/fi/best-online-fax-services/
Faksipalvelut ovat yleensä maksullisia.
Kokemukseen piimästä vaikuttanee useampi asia, kuten taustalla olevan maidon koostumus, rasvaisuus ja hapattamiseen käytetty aika ja tapa.
Piimällä on pitkä historia Pohjoismaissa. Maidon hapattaminen oli aluksi sattumanvaraista, mutta sen huomattiin lopulta parantavan maidon säilyvyyttä.
Piimän rakenteeseen ja lopulta makuun vaikuttaa maidon koostumus. Piimään käytettävän raakamaidon tulee olla tuoretta ja mikrobiologisesti hyvälaatuista. Raakamaidossa on vettä, rasvaa, proteiineja, laktoosia, vitamiineja, kivennäisaineita sekä entsyymejä ja kaasuja. Niin sanotusti ennen vanhaan näitä osioita piimän teossa ei ole voinut erityisesti valvoa ja muokata nykyisen tehotuotannon puitteissa. Siispä makuerot ennen ja nyt lienee tämän...
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston varastosta
( http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/ ).
Edullisimmin saat kopiot artikkelista käymällä Pasilan kirjastossa. Itsepalvelukopiot maksavat 0,40€ / sivu. Jos tahdot, voit myös tilata artikkelin palvelukopioina joko kotiin tai johonkin toiseen kirjastoon. Tällöin hinta on 1€ / sivu + 3,30€ toimitusmaksu / lähetys.
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen...
Roihuvuoren kirjasto lainaa pesäpalloja, mailoja ja räpylöitä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/roihuvuori/yhteystiedot/
Laina-aika on 7 vuorokautta. Välineitä ei voi varata, vaan ne voi lainata menemällä kirjastoon. Tilanteen näkee Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla Tarkennettu haku -ruutuun pesäpallo ja valitsemalla aineistoksi esineen: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä vain palloja näyttäisi olevan paikalla, mailat ja räpylät ovat lainassa.
Suomalaisten siirtolaisten etsiminen Amerikasta näyttää olevan hyvin vilkasta ja ainakin netistä löytyy paljon apuneuvoja. Olen valinnut muutamia osoitteita, joista ainakin voisi aloittaa ja saa myös käytännön neuvoja:
Siirtolaisuusinstituutin linkki:
http://www.migrationinstitute.fi/
Sukututkimusseuran linkki:
http://www.genealogia.fi/
Tällä sivulla vasemmassa palkissa klikkaa kohtaa SIIRTOLAISUUS, nyt tulee esiin hyödyllistä tietoa, etenkin
Etsi henkilöä - sekalaiset (tulee esiin otsikko "Etsi siirtolaisia Yhdysvalloista")
Tämä Sukututkimusseuran sivusto Siirtolaisuus-osio on kaikkinensa selkeä ja antaa toivottavasti, muiden osoitteiden lisäksi, avaimen, jolla voisit löytää tietoja sukulaisestasi. Onnea etsinnällesi!
Mikrosirun keksijä on yhdysvaltalainen Jack Kilby (1923-2005), joka sai keksinnöstään fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 2000. Jack Kilby työskenteli Texas Instruments-yhtiössä vuosina 1958-1970 ja professorina Texas A&M-yliopistossa vuosina 1978-1984.
Jack Kilbystä ei löytynyt perusteellista tietoa suomenkielisiltä nettisivuilta, mutta Tieteen kuvalehden numerossa 2001/7, 71-74 on julkaistu artikkeli hänestä otsikolla Piisirun kaksi kuuluisaa keksijää. Englanninkielisiltä sivuilta löytyy Kilbyn esittely mm. osoitteista http://www.physicsweb.org/articles/news/9/6/14/1 ja
http://inventors.about.com/library/weekly/aa080498.htm .
”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella...
