Suomen suurimpia kirkkoja ovat
Kerimäen kirkko: istumapaikkoja noin 3300.
http://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko
Lappväärtin kirkkoon mahtuu 3000 henkeä.
http://lappfjard.byar.fi/document.asp?id=iz5cf009f9v
Johanneksen kirkko: paikkaluku 2600.
http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/johanneksenkirkko
Nämä tiedot löysin seurakuntien kotisivuja selailemalla. Listaa suurimmista kirkoista en www-sivuilta löytänyt. Asiaa voinee tiedustella kirkon tilastoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.sakasti.fi > Yhteystiedot > Kirkon keskushallinto > Hallinto-osasto > Seurakuntien hallinto ja talous (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3F147E)
Kirkolla on myös tilastotietokanta,...
Kekkonen on viimeisen kalastusretkensä jälkeen tuskin enää ollut matkustuskunnossa. Lääkärit olivat suositelleet Kekkoselle jo Islannin-matkasta luopumista, ja itsekin hän oli hyvin vastentahtoinen lähtemään. Hän olikin matkan aikana jo siinä määrin sairas ja huonovointinen, että halusi keskeyttää retken ja palata kotiin. Toisena kalastuspäivänä presidentti otti yhteyttä lääkintäneuvos Rikhard Sotamaahan, yhteen läheisimmistä ystävistään, ja pyysi tätä hakemaan hänet takaisin Suomeen. Presidentin matkaseurue kuitenkin pidätteli Kekkosta Islannissa ja esti tämän toiveen täyttämisen, koska matkan keskeyttäminen olisi aiheuttanut kiusallisia selityksiä niin kotimaassa kuin naapureissakin.
Kekkosen sairaus, yleinen...
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hytönen viittaa sääskeen, itikkaan. Viime vuosisadalla sukunimen Hytönen esiintymisaluetta on ollut Keski-Suomi ja Savo. Hytönen sukunimen eri muotoja on ollut Hytöinen, Hyttöinen, Hyttyinen, Hyttinen.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (1992)
Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa).
Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin (20.7.2020) . Vastannut kollega toteaa, että sanoitus tosiaan vihjaa syrjähyppyyn alakerran Ramin kanssa. Laulussahan ei suoraan sanota kuka on apsen isä, mutta itsekin yhdyn siihen, että vihje on melko selvä.
Runon käännöksiä löytyy SKS:n sivustosta https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/kaannokset.html
Seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera.
https://www.parkkinen.org/acerbi.html
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura, jonka kotisivujen osoite on http://suvut.genealogia.fi/sahlman/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien sukuseuran edustajan Seppo Mikkosen Sahlmanien sanomissa v. 2005 ilmestyneessä artikkelista...
Muistamasi murhaballadit esittivät Heikki Laitinen (laulu) ja Kimmo Pohjonen (harmonikka). Nämä balladit on tänä vuonna levytettykin (Murhaballadeja = Murder ballads). Mm. tällä Ylen sivulla on tietoa:
http://yle.fi/radio1/musiikki/kansanmusiikin_ilta/murhaballadeja_histor…
Alkujaan balladit ovat levinneet suullisena perinteenä, mutta jo 1600-luvulla Suomessakin myös ylöskirjattuina. Sibelius-Akatemian Etno.fi.sivuilla on tietoa suomalaisista balladeista ja myös laulunäytteitä:
http://etno.net/sivu/balladi
Muita levytettyjä balladeja mm. näillä levyillä:
- Vienan kansan laulajia / Santra Remsujeva
- Den medeltida balladen = The medieval ballad
- Skillingtryck och mordballader
- Tak hardt uti hand : medievalballads and folksongs / Kim...
Täsmälleen kysymyksen esittämässä muodossa runo löytyy Lucy Cousinsin kirjasta Maisa käy kirjastossa.
Runo yhdistelee aineksia kahdesta perinteisestä englantilaisesta lastenlorusta: kärpäsen nielemisaihe tulee lorusta There was an old lady who swallowed a fly (eukko nielee kärpäsen, sitten hämähäkin pyydystämään kärpäsen, linnun pyydystämään hämähäkin ja niin edelleen, aina hevoseen saakka, jonka nieleminen koituukin sitten eukon kuolemaksi), kun taas liki loputtomiin jatkettavissa oleva toisiinsa johtavien tapahtumien ketju on kenties tutuin lorusta This is the house that Jack built (suomeksi Jussin talo, vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti Kirsi Kunnaksen riimittelemänä kirjassa Hanhiemon iloinen lipas), tyyliin "...
Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin kuuluu sananvapaus, ja sananvapauteen kuuluu myös se, että kokoelmissa on myös sellaista aineistoa, joiden edustamat mielipiteet eivät ole yleisen mielipiteen – mitä se sitten tarkoittaakaan – mukaisia. Se koskee niin uskonnollista kuin poliittista aineistoa, samoin myös esimerkiksi vaihtoehtolääketiedettä ja erilaisia salaliittoteorioita esitteleviä kirjoja. Niitä on kirjaston kokoelmissa, mutta luonnollisestikään ne eivät itsessään edusta kirjaston näkemystä. Propagandaksi joku voi sellaisetkin kirjat tulkita ja väittää, että pitämällä vaikkapa ”Raamatun” kokoelmissamme tuemme kristillistä propagandaa.
Kirjaston arvoihin kuuluu myös sivistys. Itse en kuitenkaan näkisi, että sensuuri ja kirjojen...
Kysymäsi Greensleeves-versio löytyi kuin löytyikin. Suomenkieliset sanat ovat peräisin nimimerkin "Timjami" kynästä - oikealta nimeltään Sauvo Puhtila. Kappale löytyy mm. tenori Mauno Kuusiston CD-levyltä "Joulun tähtihetkiä" (Finlandia Records 2001, Warner Music Finland).
Grimmin veljesten satu Tittelintuure (Rumpelstilzchen) kuuluu moniin satukokoelmiin
esimerkiksi (tiedot Satukalliosta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ )
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Wilhelm
Teos/Kokoelma: Grimmin satuja ja tarinoita
Suomentanut: Meriluoto, Aila
Kuvittanut: Richter, Ludwig ... et al.
Toimittanut/Kertoja: Hollmén, Hannakatri
Tunnus: 9515845149
Julkaisutiedot: Valitut Palat, 2002
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Grimm, Wilhelm
Teos/Kokoelma: Suomen lasten satuaarteet
Kuvittanut: Surojegin, Pirkko-Liisa
Toimittanut/Kertoja: Kemppinen, Marja (toim.)
Tunnus: 9511120263
Julkaisutiedot: Otava, 1992
Yleistiedot: Vanha suomennos
ja siitä on julkaistu aikojen kuluessa useita eri...
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta...
Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan.
Seuraava teksti löytyi internetistä Google-haulla: ”Täten julistetaan kaikille eläimille; metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille, joulurauha." "Ja älköön kukaan olko tai tulko raskauttavien asianhaarain vallitessa eläinten joulurauhan rikkojaksi. Jumalan rauhaa teille kaikille." Kyseinen teksti löytyy osoitteesta http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=621041, sanomalehti Kalevassa julkaistusta jutusta. Jutussa kerrotaan, että useissa kaupungeissa eläinväki järjestää ennen joulua joulurauhan julistuksen sekä metsän- että lemmikkieläimille. Yhteydestä ei käy ilmi onko kyseinen teksti joulurauhan julistus eläimille kokonaisuudessaan vai vain osa siitä. Enempää aiheesta...
Laulu on suomennettu. Sen suomenkielinen nimi on "Puutarhassa" ja
se alkaa: "Käyn yksinäin puutarhahan...". Suomentajaksi on
Yleisradion Fono-tietokannassa merkitty Tytti Träff tai Tytti Vanhala.
Nuotissa Vaeltajan lauluja 1 (toim. Paavo Virtanen) suomentajaksi
on merkitty Tytti Vanhala. Suomeksi laulun ovat levyttäneet
Jorma Elorinne ja gospelyhtye Via.
Tarkoitit kysymykselläsi ilmeisesti tärkeimpiä vientituotteita.
Geographica: maailmankartasto -kirja kertoo Uuden-Seelannin vientituotteista näin: "Pakastetun lampaanlihan vienti Britanniaan aloitettiin vuonna 1882 ja Uusi-Seelanti on edelleen yksi maailman tärkeimmistä villan, juuston, voin ja lihan vientimaista. Maataloustuotteita kuljetetaan Australiaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin ja muualle Aasiaan."
Muita tärkeitä vientituotteita ovat mm. kiivi-hedelmät, omenat ja viinit.
Sarjaa ei löytynyt hauillani lainattavana tai ostettavana tallenteena. Sitä voisi toivoa esitettäväksi Yle Areenassa, lomakkeen voi täyttää osoitteessa:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
